Suomi
Gamereactor
artikkelit
The Witcher 2: Assassins of Kings

The Witcher kirjoissa ja peleissä

The Witcher on viime vuosien suosituimpia roolipelisarjoja. Markus Hirsilä syventyi sarjan lähdemateriaalina toimiviin Noituri-kirjoihin ja peilaa pelejä niihin.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Pelaajat tuntevat The Witcherin kahdesta mainetta niittäneestä roolipelistä, mutta fantasiamaailman juuret ovat puolalaisessa kirjallisuudessa. Andrzej Sapkowski julkaisi 1990-luvulla yhteensä seitsemän Noituri-kirjaa, joista viimeiset viisi ovat romaanimuotoisia. Kaksi ensimmäistä teosta ovat novellikokoelmia. Kirjat pysyivät pitkään kielimuurin takana, mutta pelien menestyksen myötä opuksia on alettu julkaista myös suomeksi. Kolmas osa ja samalla ensimmäinen romaani Haltiain verta julkaistiin kesällä 2012 Tapani Kärkkäisen suomentamana.

Kolmas kirja on huomattavan erilainen lukukokemus aiempiin teoksiin verrattuna. Yhtenäisen tarinan lisäksi huomionarvoista on se, miten vähän kirjassa lopulta tapahtuu. Varsinaisia toimintakohtauksia ei ole kuin muutama. Muu aika käytetään pitkään ja monipuoliseen dialogiin, jossa henkilöt keskustelevat maailman menneistä tapahtumista tulevia spekuloiden. Tästä seuraa se, että henkilöhahmoja on paljon ja heidän persooniaan kehitellään varsin pitkälle romaanin edetessä. Haltiain verta olisi helppo sovittaa teatterin lavalle, koska maisemat eivät juuri muutu, mutta ihmisten suut käyvät senkin edestä. Tarinan keskiössä on siniverinen Yllätyksen lapsi Ciri, jonka hahmoon lukija tutustui lyhyesti jo toisessa kirjassa Kohtalon miekka. Ciri-tytöllä on eräänlaisia meedion kykyjä, jotka saattavat kääntää meneillään olevien suurpoliittisten juonittelujen kulun. Geralt Rivialainen ottaa tytön huostaansa, jolloin noiturin koko sosiaalinen verkosto pääsee osalliseksi niin politiikasta kuin lastenhoidostakin. Vallanpitäjien juonittelu alkaa jossakin vaiheessa hieman nyppiä, mutta onneksi mielenkiintoa kuvioon tuo yksityiskohtainen kuvaus koulutuksesta Kaer Morhenin noiturisiirtolassa. Kirja jää lopulta tarinallisesti täysin kesken, joten sama juoni jatkuu tulevissakin teoksissa.

The Witcher 2: Assassins of Kings
Noituri-kirjojen kirjoittaja Andrzej Sapkowski ei tunnustaudu pelaajaksi eikä osallistu pelien kehitykseen. Hän pitää CD Projektin pelejä enemmän vapaina adaptaatioina kuin kirjasarjan jatkeina.

The Witcher -pelit näyttävät saaneen innoituksensa enemmän romaaneista kuin novellikokoelmista. Alkupään tarinoista on huomioitu lähinnä tapahtumien puitteet ja avainhenkilöiden persoonat. Vapauksia on kuitenkin otettu. Kirjoissa keskushahmo Geralt Rivialaisen hahmo on hyvin nihilistinen ja pitkälle kehitelty, mutta peleissä mies on pitkälti "tyhjä taulu". Tämä tietenkin mahdollistaa roolipelaamisen ja siten pelaajan samaistumisen Geraltiin. Miehen ulkonäkö on mallinnettu kirjojen esikuvasta erittäin uskollisesti. Kiiluvat silmät, puhtaanvalkoiset hiukset ja arpinen vartalo jäävät varmasti mieleen. Peleissäkään Geralt ei ole enää ihminen, vaan on lapsuutensa yrttihoitojen ja koulutuksen vuoksi muuttunut mutantiksi. Ammatiltaan hän on noituri, mikä tarkoittaa alkeellista taikuutta oppinutta hirviönmetsästäjää. Örvöjä on kuitenkin alati vähemmän, joten noiturien ammattikunta on kovaa vauhtia tekemässä itseään työttömäksi. Tämä pakottaa noiturit maankiertäjiksi, jotka ottavat keikkoja vastaan sieltä, mistä niitä sattuu olemaan tarjolla. Sapkowskin maailmassa noiturit vastaavat aika hyvin klassisten länkkäreiden kierteleviä pyssysankareita, joita salaa sekä kunnioitetaan että halveksitaan.

Tämä on mainos:
The Witcher 2: Assassins of Kings
Jakub Stylinski (Senior Gameplay Designer) ja Konrad Tomaszkiewicz (Implementation Lead) CD Projektilta. Tomaszkiewiczin mukaan Geraltin tarina ei peleissä ole vielä päätöksessään.

Noiturin oikea käsi on trubaduuri Valvatti (peleissä Dandelion). Kirjoissa soittoniekka on naisiin menevä, jatkuvasti hankaluuksiin hankkiutuva mies, joka kerää toimeentulonsa laulamalla liioittelevasti kaverinsa Geraltin edesottamuksista. Valvatti onkin ollut peleissä luonteva valinta tarinoiden kertojaksi. Asetelma tuo mieleen Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarinat, joissa tohtori Watson toimii kertojana. Pidän kuitenkin erittäin harmillisena sitä, että pelien Valvatti on rauhallinen, suorastaan akateemisen pohdiskeleva mies, joka tarkkailee tapahtumia maltillisesti sivusta. Toisin sanoen hän on lähes täydellinen vastakohta kirjojen huomattavasti suurieleisemmälle trubaduurille. Ratkaisu on kuitenkin ymmärrettävä, sillä liian vahva persoona sivuhahmona olisi vienyt ikävästi pelaajan huomiota Geraltilta.

Peruspelaaminen on lainattu kirjoista sellaisenaan, mikä miellyttää romaanien ystäviä, mutta saattaa hämmästyttää pitkän linjan roolipelaajia. Geralt kantaa mukanaan kahta miekkaa: teräsmiekalla piestään ihmisiä, hopeisella säilällä niitetään maahan hirviöitä. Omaa suoritusta parannetaan nauttimalla ennen taistoa erilaisia yrttijuomia, joiden vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. Pelillisesti tämä johtaa tarpeeseen ennakoida tulevia tapahtumia, sillä kesken kiivaan taistelun ei ole aikaa naukkailla dopingia. Kirjoissa noiturit hallitsevat alkeellisen magiankäytön, mikä näkyy peleissä erilaisina taikahyökkäyksinä. Loitsujen nimitykset ynnä muidenkin asioiden taustatiedot on usein sisällytetty peliin sellaisenaan, mikä vaatii aloittelevalta pelaajalta runsaasti kärsivällisyyttä. Toisaalta taas asialle vihkiytynyt pystyy ammentamaan pelkästään pelistä runsaasti tietoa Sapkowskin luomasta maailmasta.

The Witcher 2: Assassins of Kings
Geralt vangittuna The Witcher 2:n alussa. Pelin maailma on synkempi ja julmempi kuin monissa muissa fantasiaroolipeleissä.
Tämä on mainos:

Ensimmäisessä kahdessa kirjassa noiturin leipätyö, hirviönmetsästys, tarjosi usein puitteet henkilöpainotteisille tarinoille. Metsästettävällä oliolla oli usein persoona ja henkilöhistoria. Peleissä hirviönmetsästys on vain joukko pieniä sivutehtäviä, ja kohteet täysin persoonattomia eläimiä. Tämä on sääli, sillä Sapkowskin kirjoista olisi ollut mahdollista ammentaa todella mielenkiintoisia sivutehtäviä Geraltin koettavaksi, hieman Bethesdan The Elder Scrolls V: Skyrimin tyyliin. Vasta kolmannessa kirjassa poliittinen kerronta nousi hirviönmetsästystä merkittävämpään asemaan, ja juuri tästä kuviosta CD Projektin kehittäjät ovat leijonanosan innoituksestaan haukanneet.

Mainittuja oikaisuja lukuun ottamatta Sapkowskin kirjat ovat siirtyneet onnistuneesti pelimuotoon. Omia paikkoja, tapahtumia tai hahmoja ei juuri ole tarvinnut kehittää, sillä kirjailijan luoma maailma on jo itsessään hyvä ideain ammennuspaikka. Geralt Rivialaisen maailma on paikka, joka kannattaa kokea joko kirjoina tai peleinä, mutta mieluiten molempina.

Andrzej Sapkowskin suomennetut Noituri-kirjat:

* Viimeinen toivomus, s. 333, WSOY 2010
* Kohtalon miekka, s. 404, WSOY 2011
* Haltiain verta, s. 358, WSOY 2012

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Nappaa The Witcher 2 ilmaiseksi Xbox Onelle

Nappaa The Witcher 2 ilmaiseksi Xbox Onelle

UUTINEN. Kirjoittaja Arttu Rajala

Major Nelson on julkistanut 10 uuden Xbox 360 -pelin listan, jotka liittyvät Xbox Onen yhteensopivuuden piiriin. Koko listan voi katsoa alta, mutta merkittävin näistä...

8
Kokeile The Witcher -sarjaa ilmaiseksi

Kokeile The Witcher -sarjaa ilmaiseksi

UUTINEN. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Eikö Titanfallin betakutsua ole kuulunut? Kaipaatko viikonloppuun jotain muuta pelattavaa? Steamissä voi tänä viikonloppuna pelata The Witcheriä ilmaiseksi.

0
The Witcher kirjoissa ja peleissä

The Witcher kirjoissa ja peleissä

ARTIKKELI. Kirjoittaja Markus Hirsilä

The Witcher on viime vuosien suosituimpia roolipelisarjoja. Markus Hirsilä syventyi sarjan lähdemateriaalina toimiviin Noituri-kirjoihin ja peilaa pelejä niihin.



Ladataan seuraavaa sisältöä