Esikatsaus Killzone 3:n antiin

Killzone 3:n ensiesitys avataan hätkähdyttävällä tavalla. Valtavalla valkokankaalla helghastisotilaan oranssi silmäpari pälyilee ympärilleen uhkaavasti. Fasistin aatokset keskeyttää navakka potku naamariin, ja hetkeä myöhemmin kiiltävän puhtaissa nahkasaappaissa marssinut sotilas saa välkkyvästä puukosta. Brutaalia lähitaistelua säestää Velvet Undergroundin Sunday Morningin heleät ksylofonisoinnut - kontrasti on häkellyttävän voimakas mutta miellyttävä.

Hetkeä myöhemmin olen kaapannut ohjaimen omiin käsiini. DualShock miltei värisee liitoksistaan, kun korvani vierestä pyyhkäisee nipin napin ohi mennyt ohjus. Ohikiitävän hetken ajan pelkään, että raketti ampaisee valkokankaalta suoraan syliini ja räjäyttää koko paikan esittelijöineen, testaajineen ja 3D-laseineen taivaan tuuliin. Esittelyareenana toimiva hollantilainen elokuvateatteri välttää kuitenkin karun kohtalon, mutta samaa ei voi sanoa ohjuksen ampuneesta helghastisotilaasta. Kytken rakettireppuni päälle ja loikkaan raukan niskaan kuin tulisella komeetalla ratsastava julma enkeli. Killzone 3:lla on paljon uusia temppuja pussissaan, ja kolmiulotteiset näkymät ovat vain yksi niistä.

Killzone 2:n lopussa paha keisari Visari puri multaa ja ydinaseet muuttivat epäystävällisen Helghanin suorastaan vihamieliseksi ympäristöksi. Planeetalla ei ole enää hallitusta, ja odotettavasti valtatyhjiötä rientää täyttämään kaksi kovaotteista ja ikävän hyvin varustettua ryhmittymää. Kysäisen Guerrillan taiteellista puolta johtavalta Jan-Bart Van Beekilta, miltä valtataistelu tulee pelissä näyttämään.

- Killzone 3:ssa pelaaja on kahden planeetan hallinnasta kamppailevan ryhmän välissä, joista kumpikin käyttää erilaisia strategioita päästäkseen niskan päälle. Toisen ryhmittymän johtaja luottaa raakaan voimaan ja sotilaskaluston runsaaseen käyttöön. Toinen ryhmä puolestaan valjastaa teollisuuden sekä prototyyppiaseet taakseen. Molempien ansiosta Killzone 3:ssa tullaan näkemään runsaasti uutta helghanilaista teknologiaa. Näiden kahden tulen välissä seisovat ihmiset, kuten pelaajan ohjaama sotilas Sev.

3D-lasien avulla pelaaja viedään entistä lähemmäs Helghania runtelevaa helvettiä. Testisession perusteella kolmiulotteisuus on toteutettu taiten ja tyylikkäästi. Se onnistuu lisäämään pelikokemukseen jotain oikeasti arvokasta, eikä sorru pelkkään liialliseen efekteillä kikkailuun. Kiväärini piippu törötti hiukan kummallisesti, mutta muuten Guerrilla tuntuisi olevan tekniikka hallussa. Kolmiulotteiset ympäristöt ovat erittäin vaikuttavia, ja kun ylitän hyistä jokea loikkimalla jäälautalta toiselle, on helppo uskoa olevansa täysin toisella planeetalla. 3D-maailman resoluutio oli kuitenkin testin aikana hyvin alhainen, sillä kolmiulotteisten efektien tuottaminen vaatii runsaasti tehoja koneelta. Guerrilla lupaa, että lopputulos on huomattavasti prameampi kuin näkemäni varhainen versio.

Saan myös tilaisuuden päästä rakettirepun puikkoihin. Helghasteilla on lyhyisiin matkoihin tarkoitettuja hyppyreppuja, eikä kuollut mosuri varmaankaan jää kätevää teknologiaa kaipaamaan. Repuilla ei loikita kovinkaan kauas, mutta pikkuisen jälkipolttimen avulla lyhytkin matka on henkeäsalpaavan siisti kokemus. Pääsin testaamaan myös ilmataistelun auvoja - jäisen tehdasmaiseman yllä kimppuuni ujelsi neljä helghastia tussarit tanassa. Vihulaisten hyppyreppuihin osuminen osoittautui vaikeaksi mutta hauskaksi tavaksi taistella, etenkin kun niin kohteet kuin pelaaja itsekin tuppaavat kieppumaan vauhdikkaasti sinne tänne. Hyppyreppujen ansiosta Killzone 3:n kentät tulevat olemaan merkittävästi korkeampia kuin räiskintägenressä on yleensä nähty.

Mikäli Killzone 2:a pitäisi jostain kritisoida, se olisi eittämättä tyylikkäiden kenttien jatkuva synkkäsävyisyys. Testisessiossa näytettiin vain talvisia maisemia pelin neljännestä kentästä, mutta Guerrilla lupaili myös räikeän kirkkaiden valojen kyllästämiä viidakkomaisemia. Graafinen taso on muutenkin ottanut jättiharppauksen kakkososan huikeasta tasosta - ulkoasu on entistä koreampi ja loisteliaasti käytetyt valaistusefektit näyttävät entistä vaikuttavimmalta ja silmiä hivelevimmiltä. Onko kolmososan graafinen osaaminen kuitenkaan riittävällä tasolla häkellyttääkseen samalla tavalla kuin mitä kohtuullisen uudelle konsolille ilmestynyt, Pleikkarin tehoja ennennäkemättömällä tavalla hyödyntänyt kakkonen teki?

"Totta, konsoli on jo vanha tuttu tällä kertaa, mutta toisaalta olemme oppineet lypsämään siitä entistä enemmän ytyä irti. Kakkosen kohdalla Pleikkarista puristettiin 60-70% tehoista, mutta tällä kertaa tähtäämme 90-95% suoritukseen. Killzone 3:n pelimoottori itsessään on jo puolet nopeampi kuin edellisessä osassa," Van Beek summaa.

Yksi uusi ominaisuus on brutaalit lähitaistelutapot. Erittäin väkivaltaisia lopetusliikkeitä voi käyttää liian lähelle päässeitä helghasteja vastaan. Testisessiossa pääsin mellastamaan luodinkestävällä supersotilaalla, jotta saisin kunnolla makua siitä, mitä on luvassa. Lähestyn virnuillen minua epätoivoisesti pippuroivaa helghastiparkaa. Napinpainalluksella syöksähdän suoraan armomurhaa kerjäävän viholliseni syliin, isken puukkoni suoraan toisesta oranssihehkuisesta silmästä sisään ja käännän kahvasta. Eittämättä todella julmaa ja brutaalia, mutta niin liioitellulla tasolla, että suurin osa pelaajista vain hekottelee moiselle. Kysäisen Van Beekilta vaikuttiko 3D:n mukaantulo päätökseen kasvattaa lähitaistelun osuutta pelissä?

"Ei varsinaisesti, mutta onhan se lähitaistelu nyt vaan tyylikkäämpää 3D:nä. Ainahan olemme halunneet nostaa lähikontaktin tärkeämpään osaan - Killzone 2:ssa oli vähän käsikähmää, mutta se oli lopulta aika alkeellista. Lähinnä siinä tönäistiin vastustajaa vähän. Killzone 3:ssa kaikki lähitaistelu on pehmeästi animoitu ja pelattavuudeltaan aivan eri hauskuuden tasolla."

Killzone 3 on jatkoa yhdelle viime vuoden parhaista peleistä ja ansaitsee siksi välittömän huomiomme. Olemme tyytyväisiä siitä, että saamme sitä samaa vanhaa mutta erittäin maittavaa keitosta yllin kyllin lisää, etenkin kun uusia ominaisuuksia on runsaasti ja kaikki niistä vaikuttavat olevan röyhkeämpiä kuin uskalsimme toivoakaan. Kun Guerrilla mainitsee pelin kliimaksin sijoittuvan avaruuteen, kuumotusmittarimme palaa puhki.