Katsaus MMO-pelien maailmaan

World of Warcraftin tärähdettyä kansainvälisille pelimarkkinoille vuonna 2004 MMO-pelit ovat muuttuneet niche-tuotteista megaluokan jättiläisiksi. Kun Funcom aloitti Anarchy Onlinen kehityksen aikoinaan 1990-luvulla, studio määritteli 25 000 pelaajaa suuren luokan menestykseksi. Nykyään suuryhtiöt ovat valmiita pumppaamaan jopa sata miljoonaa dollaria omiin MMO-uutuuksiinsa, mistä esimerkkinä mainittakoon EA:n ja Biowaren Star Wars: The Old Republic. Myös indiekehittäjät kuten Icarus Studios ja Avatar Creations ovat päättäneet hypätä MMO-kelkkaan. Alkujaan verrattain pienet markkinat ovatkin muodostumassa entistä monisäikeisemmiksi.

Innostuksen myötävaikutuksena pelaajilla on enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Viikoittain miljoonat seikkailevat miekka tanassa Azerothin maailmassa, kun taas tuhannet muut taistelevat resursseista New Edenin galaksissa. Tässä artikkelissa tutustumme lukuisiin eri vaihtoehtoihin, jotka ovat pelattavissa jo nyt tai tulossa kauppoihin lähiaikoina.

Lajityyppi tarjoaa runsaasti kartoitettavaa, eikä mielenkiintoisista virtuaalimaailmoista ole pulaa. Kannattaakin pitää mielessä, että nyt esiteltävät pelit ovat vain jäävuoren huippu ja ne toimivat lähinnä ilmeisimpänä tarttumapintana pelaajille, jotka eivät ole MMO-genreen vielä tutustuneet.

M...M...O...?

Lajityypin ehkä hieman hämmentävä lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista massively multiplayer online roleplaying game - vapaasti käännettynä massiiviverkkoroolipeli. Joissain yhteyksissä näkee kirjoitettavan lyhenne kokonaisuudessaan muotoon MMORPG, mutta se on usein liian kömpelö ja raskas, joten nykyään on tavallista kirjoittaa vain MMO, mikä toisaalta voi viitata myös muihin massiivimoninpeleihin kuin suoranaisiin roolipeleihin. Nimikkeen alle on kehitetty niin räiskintää kuin kaahailuakin. MMO-pelien perusidea on kuitenkin aina erilainen kuin yksinkertaisemmissa nettipeleissä.

MMO-peli perustuu lukuisten muiden lajityyppien tapaan virtuaalimaailmaan, mutta vastaan tulevat hahmot koostuvat paitsi tekoälyhahmoista, myös ihmisten ohjaamista. Pelimaailma myös jatkaa elämäänsä, vaikka pelaaja poistuisi pelistä. Teknisesti MMO:t nojaavat omaan palvelinfarmiinsa, joka useimmiten tukee tuhansia pelaajia samanaikaisesti. Pelaajat voivat hengailla, seikkailla tai vaikka taistella keskenään. Sosiaalisuus onkin erittäin olennainen osa MMO-pelejä, ja useista lajityypin edustajista voi löytää järjestelmiä, eräänlaisia kiltoja, jotka on suunniteltu tukemaan yhdessä pelaamista.

Monille MMO-faneille juuri sosiaalinen aspekti on se, mikä tekee lajityypistä kiinnostavan. Konsepti, jossa eletään virtuaalimaailmassa muiden ihmisten kanssa, vetää puoleensa kerta toisensa jälkeen. On hienoa kuulla 25 ihmisen riemuitsevan Ventriliossa, kun lohikäärme viimein antaa periksi, ja nähdä oman kiltahuoneen kohenevan. Ja vaikka yksinpelien kaupungit saattavat tuntua eläviltä huolimatta tekoälyn ohjaamista asukkaista, se ei voita tunnetta, kun seisoo Eve Onlinen Jita-systeemissä avaruusasemalla ja katsoo satojen avaruusalusten saapuvan ja lähtevän reaaliaikaisesti.

Tilausmaksut vastaan ilmaisuus

World of Warcraft -buumin puhjettua muutama vuosi sitten moni jälkikasvulleen peliä ostava vanhempi sai yllättyä, kun heille selitettiin pelaamisen vaativan kuukausimaksupohjaisen tilauksen ensimmäisen 30 päivän jälkeen. Tilausmaksut ovat jakaneet myös pelaajien mielipiteitä, mutta konsepti on ollut pitkään osa MMO-pelejä - ainakin täällä länsimaissa.

Aivan viime aikoina tuttu liiketoimintamalli on kuitenkin ajautunut murrokseen, eikä maksullisuus ole enää itsestäänselvyys. Free to Play (usein lyhennetty F2P) on kasvava trendi, ja jopa moni aiemmin maksullinen MMO-peli on sen innoittamana vaihtanut toimintatapaansa. F2P-mallissa ylläpitokulut katetaan kuukausittaisten tilausmaksujen sijaan niin sanotuin mikromaksuin eli pelissä myytävin pikku esinein. Tämä liiketoimintamalli on herättänyt myös ristiriitoja, mutta se ei enää ole samanlainen tabu MMO-pelaajille kuin aiemmin.

Oman vaihtoehtonsa tarjoaa myös niin sanottu freemium-malli, joka yhdistää osia tilausmallista ja F2P:stä. Freemium-tyyppisiä pelejä voi pelata maksutta, mutta tilausmaksun maksaminen tarjoaa peliin tiettyjä lisäominaisuuksia. Lord of the Rings Online lienee yksi tunnetuimmista esimerkeistä tällä saralla, ja myös Champions Online hakee vastaavaa ratkaisua.

MMO-pelien tulevaisuus bisnesmallien kannalta on vielä epäselvä, joten jää nähtäväksi, syrjäyttävätkö mikromaksut tulevaisuudessa tilausmaksut vai jakautuvatko pelit tasaisesti eri maksumallien välille. Mutta se on kuitenkin varmaa, että kuukausimaksut eivät enää ole este MMO-pelien kokeilulle. Vaihtoehtoja on joka lähtöön, ja useimmat pelit ovat varsin suorasanaisia sen suhteen, miten maksuja asiakkailta peritään.

Pelimekaniikan määrittelyä

Nykyään MMO-pelit jakautuvat kahteen tyylisuuntaan: huvipuistoihin ja hiekkalaatikoihin. Monet pelit tosin lainaavat ja yhdistelevät ominaisuuksia molemmista, mutta tällä jaottelulla selitetään varsin perustavaa laatua olevaa eroa pelien suunnittelussa. Molemmat tyylisuunnat tarjoavat omat hienoutensa ja ongelmansa, ja suuntien paremmuudesta käydään internetissä usein tulisiakin keskusteluja.

Huvipuistotyyppiset pelit katsotaan klassisiksi MMO-peleiksi, jollaisia esimerkiksi World of Warcraft edustaa. Tällaisessa pelissä jokainen pääsee kokemaan kaikki nähtävyydet ja näkemään kaikki paikat. Popcornia ja karkkia riittää, sillä peli on suunniteltu elämykseksi. Selkeät opasteet kertovat, minne seuraavaksi mennä. "Jokainen saa olla sankari, jokainen pääsee nappaamaan lohikäärmeen", Eve Onlinen luoneen CCP Gamesin pääjohtaja Hilmar Petursson kerran osuvasti sanoi.

Hiekkalaatikossa sen sijaan pelaajilla on enemmän vapauksia vaikuttaa pelin kulkuun. Pelaajat voivat rakentaa omat linnansa tai mennä vaikka kiukkuspäissään potkaisemaan hiekkaa kavereiden silmiin. Eve Online on perinteinen esimerkki tällaisesta hiekkalaatikkopelistä. Siinä pelaajien muodostamat liittoumat voivat luoda omat imperiuminsa ja käydä sotia vihollisiaan vastaan. Kuten kuvitella saattaa, hiekkalaatikkotyyppiset MMO:t vaativat pelaajiltaan huvipuistoajeluita enemmän; jos ei ole etevä hiekkalinnojen rakentaja eikä osaa nähdä kaikkia avoimuuden tarjoamia mahdollisuuksia, kokemuksesta ei välttämättä muotoudu kovinkaan ikimuistoinen.

Kuten todettua, jotkut pelit hakevat vaikutteita molemmista tyylisuunnista. Esimerkiksi Star Wars Galaxiesissa pelaajat saattavat käydä suuriin seikkailuihin ja olla joko kapinallisten tai imperiumin sankareita. Samalla on mahdollista myös liittoutua ja rakentaa kokonaisia kaupunkeja. Everquest II ja Lord of the Rings Online - molemmat pitkälti perinteisiä huvipuistoajeluita - sisältävät pelaajien omistamia koteja, joissa voi viettää tuntikausia parannellen sisustusta. Ja Runes of Magicissa pelaajille on annettu avaimet rakentaa omia linnoja.