Maaliskuu 2001. Microsoft järjesti vuotuisen Gamestock-tapahtuman, jossa se esitteli uusimmat pelinsä. Yhtiön tuolloinen pelipomo Ed Fries vitsaili virallisen osuuden lopulla, että homma oli paketissa, mikä sai paikalle lennätetyn lehdistön mylvimään Halon perään. Selvästi innoissaan yleisön reaktiosta Fries kutsui Bungien Jason Jonesin ja Joseph Statenin lavalle. Mitä yleisö sai nähdä, oli uudenlainen Halo: hahmon silmistä kuvattu futuristinen toimintapeli, joka pyöri reaaliajassa Microsoftin tulevalla Xbox-konsolilla.

Halon ei suinkaan aina pitänyt olla sellainen, millaiseksi se lopulta osoittautui. Ensimmäisen kerran pelin julkisti Applen Steve Jobs Macworldissa vuonna 1999. Bungie, joka oli perustettu kahdeksan vuotta aiemmin, tunnettiin tuolloin erityisesti Mac-pelien kehittäjänä - tietoinen valinta studiolta, joka ei alkuunsa halunnut lähteä kovemmin kilpailluille PC-markkinoille. Ennen Halo-projektia Bungie oli julkaissut Myth-strategiasarjan, ja Haloa kuvailtiin alkujaan Mythin futuristiseksi versioksi. Pian strategiaosuus sai kuitenkin väistyä, ja suunnittelussa kallistuttiin kolmannen persoonan toimintaan erityisellä moninpelipainotuksella. Puhuttiin jopa Tribes 2:n kaltaisesta scifi-pelistä, mutta eri vinkkelistä.

Peli sai hyvän vastaanoton E3-messuilla vuonna 2000. Esitetyssä trailerissa sarjan sankari Master Chief ei vielä näytellyt suurta roolia, vaan toimi lähinnä tiedusteluyksikkönä napsien Covenant-liittouman jäseniä etäältä. Pääosassa oli ihmisten sissisota muukalaisia vastaan vieraalla planeetalla. Esillä oli myös dinosauruksia muistuttavia eläimiä, jotka pelin myöhemmissä versioissa poistettiin. Vaikka suuri osa tästä videosta ei koskaan materialisoitunut todellisessa pelissä, rakennelmien arkkitehtuurissa oli jo tiettyjä yhteneväisyyksiä Silent Cartographeriin, yhteen Halo-sarjan ikonisimmista kentistä, joka toimi myös Gamestock-demon pohjana.

Lopullinen suunnanmuutos alkoi hahmottua pian messujen jälkeen, kun Microsoft ilmoitti ostaneensa Bungien. Samalla Microsoft sai yksinoikeuden Halo-sarjaan. Microsoft kertoi tiedotteessa odottavansa Bungien näyttelevän merkittävää roolia Xbox-konsolin pelituotannossa. Bungie ohjelmoikin Halon pelimoottorin uudelleen juuri Xboxia varten, ja peli keskittyi ensimmäisen persoonan toimintaan. Vaikka osa pelaajakunnasta otti muutoksen katkerana vastaan, Halon menestyksen kannalta juuri näillä tapahtumilla on jälkikäteen ajateltuna erittäin suuri merkitys. Xbox loi Halolle hedelmällisen alustan, vähän kuin Mac alkujaan Bungielle, ja peli sai lanseerauspelinä runsaasti julkisuutta erottuen edukseen. Kukaan edes Microsoftilla ei kuitenkaan voinut kuvitella, miten isoksi ilmiöksi Halo muodostuisi.

Ed Fries on jälkikäteen haastatteluissa tunnustanut, että vaikka Halo: Combat Evolvedin tiedettiin olevan tärkeä julkaisupeli, odotettiin muun muassa uudesta Oddworldista sitä suurempaa menestystä. Toisin kävi. Halo lakaisi Xboxin kaikki muut julkaisupelit laudalta yhdellä pyyhkäisyllä. Samalla se iski paljon syvempään pelisuoneen ja määritteli uudelleen, mitä räiskintäpeli konsolilla tarkoittaa.

Ennen Haloa konsoleilla oli toki nähty joitakin menestyneitä räiskintöjä, joista merkittävimmät lienevät Nintendo 64:n Perfect Dark ja Goldeneye 007. Nämä olivat Halon tullessa kuitenkin jo suurelta osin vanhentuneita. Halo ei ollut vain erinomainen konsoliräiskintä, vaan ensimmäinen konsoliräiskintä, joka alkoi havaittavasti taivuttaa myös PC-räiskintöjä sen suuntaan. Se oli teknisesti aikansa huippua ja sen pelimekaniikkaa on sittemmin jäljitelty niin Call of Dutyssa, Killzonessa kuin kymmenissä muissa toimintapeleissä, alustasta riippumatta. Arvailla voi, olisiko esimerkiksi Modern Warfare koskaan saavuttanut konsoleilla nykyisenlaista suosiota, ellei Halo olisi aurannut sille otollista uraa.

Menestyksen avaimeksi on usein nostettu peliohjaimelle miltei täydellisesti sovitettu pelattavuus, mutta syyt ovat todellisuudessa monisäikeisemmät. Halo muun muassa vuorotteli saumattomasti ajoneuvojen ja jalkaisin liikkumisen välillä, mikä ei tuolloin ollut vielä mitenkään yleistä. Lisäksi toimintaa ei purkitettu käsikirjoituksen mukaan, vaan mystinen tarina sormusplaneetasta, menneistä sivilisaatioista ja erikoisista muukalaisroduista johdatteli pelaajaa nokkelasti putkessa, jossa yksittäisten kohtausten tapahtumat saattoivat muuttua huomattavastikin eri pelikerroilla. Tekoäly ja pelin fysiikkamalli toimivat dynaamisesti, mikä loi pelistä perusräiskintää elävämmän kokemuksen. Toisaalta pienet innovaatiot, kuten latautuva elinvoima ja kahden aseen kantorajoitus, toivat taktisen lisänsä, ja nämä ominaisuudet ovat sittemmin muotoutuneet alalla standardiksi. Eikä pidä unohtaa myöskään yhtä viime vuosikymmenen ikimuistoisimmista peli-soundtrackeistä, joka antoi Halolle sen omintakeisen tunnelman.

Ei mennyt aikaakaan, kun pelille alettiin jo kehitellä jatkoa. Suuren suosion myötä odotukset Halo 2:ta kohtaan olivat katossa niin Bungiella kuin fanien keskuudessa. Pelin oli määrä olla isompi, näyttävämpi ja ensi kertaa Xbox Live -yhteensopiva. Samalla studion sisällä tapahtui muutoksia, kun tuotantotiimien koot kasvoivat. Siinä missä alkuperäinen Halo oli kyhätty suhteellisen tiiviillä ryhmällä ja koottu yhteen lopulta kovassa kiireessä, jatko-osan piti olla loppuun asti hiottu suuren budjetin projekti. Projektin hallinta osoittautui kuitenkin painajaismaiseksi.

Ulkopuolisen näkökulmasta saattaa kuulostaa oudolta, että peli oli Bungien ongelmallisin projekti koskaan. E3-messuilla 2003 näytetty New Mombasa -kaupunkidemo vaikutti kaikin puolin valmiilta ja upealta. Todellisuudessa demo ei kuitenkaan olisi koskaan voinut realisoitua täysiveriseksi peliksi. Sen esittelemät keskeiset uudistukset, kuten ajoneuvoihin hyppääminen vauhdissa, olivat valmiiksi purkitettuja eikä niitä oltu toteutettu pelattavassa muodossa. Kaiken kukkuraksi demossa käytetty moottori ei soveltunut Halo 2:n tarpeisiin. Näin ollen pelin perustukset jouduttiin heittämään romukoppaan ja kaikki oli ohjelmoitava uudelleen vielä vuotta ennen määrättyä julkaisuaikaa. Paineita lisäsi se, että Halo 2:n oli onnistuttava aikataulussa; Xboxin rajallinen neljän vuoden elinkaari ei antanut aikaa myöhästymisille.

Bungie ratkaisi aikatauluongelman lopulta leikkaamalla suuria osia alkuperäisestä suunnitelmasta pois. Halo 2 oli yksinkertaisesti liian iso pala purtavaksi, ja kehittäjien oli valittava ideoiden merestä kaikkein toteuttamiskelpoisimmat. Ehkä selkein merkki leikkauksista on pelin loppuratkaisu. Tarina katkesi äkkiarvaamatta juuri "lopullisen taistelun" alla. Bungien Joseph Statenin mukaan näin pelin ei ollut tarkoitus päättyä. Cliffhanger keräsikin kritiikkiä arvosteluissa, kun peli lopulta julkaistiin vuonna 2004.

Halo 2 oli silti suuri menestys sekä arvosteluissa että kaupallisesti. Sen kampanja avasi typistyksistään huolimatta aiempaa yksityiskohtaisemman kuvan ihmiskuntaa uhkaavan Covenant-liittouman sisäisiin rakenteisiin ja ristiriitoihin. Mutta ennen kaikkea peli iski kultasuoneen Xbox Livessä. Verkkomoninpeli, joka ei vielä Halo: Combat Evolvedin aikaan ollut mahdollista, imaisi sadat tuhannet pelaajat maailmaansa vuosikausiksi. Halosta tulikin moninpelien merkkipaalu. Bungien esittelemä Matchmaking-systeemi löytyy nykyään useimmista suosituista konsolimoninpeleistä. Halo 2:n nettipeli-ideoita hyödynnettiin myös myöhemmin Xbox Liven jatkokehityksessä.

Moninpelin jatkuva suosio ei kuitenkaan ollut ainoa asia, joka sai Halon kellumaan pinnalla myös pelien välillä. Jo samana vuonna Combat Evolvedin kanssa julkaistiin ensimmäinen Halo-romaani, ja pian oheismateriaalia ilmestyi lisää eri formaateissa. Kirjat laajensivat pelin taustatarinaa useisiin eri suuntiin. Esimerkiksi The Fall of Reach antoi pelejä paljon yksityiskohtaisempaa ja raadollisempaa tietoa siitä, miten sarjan päähenkilö Master Chiefistä tuli ihmiskunnan viimeinen toivo. Lisäksi Bungie on aina ollut hyvä piilottamaan pieniä vinkkejä - tarinoita tarinan sisällä - omiin peleihinsä. Nämä antavat aihetta spekulaatioille ja fanifiktioille. Tästä syystä jo studion aiempi toimintapelisarja Marathon keräisi uskollisen kannattajajoukon, ja sama jatkui Halossa, jossa esimerkiksi uskonnollisia vivahteita omaava numero seitsemän toistuu usein ja Halot rakentaneen Forerunner-rodun kohtalo herättää kysymyksiä ihmiskunnan alkuperästä. Spekulaatiot Halon seuraavista käänteistä kävivät kuumina myös Xbox 360:n ilmestyessä, vaikka Halo 3:a ei nähty vielä vähään aikaan.

Halo 3 julkaistiin lopulta vuonna 2007, pari vuotta Microsoftin nykykonsolin jälkeen. Peli oli visuaalisesti viimein uuden sukupolven mitoissa, ja Halo 2:n esittämä lupaus taistelun päättämisestä poltteli monien fanien mielessä. Ennakkohype yhdistettynä positiiviseen kriittiseen vastaanottoon varmisti Halon aseman lopullisesti yhtenä aikamme suurimmista kulttuurituotteista; peli myi 24 tunnin aikana peräti 170 miljoonan dollarin edestä ollen aikansa suurin viihdejulkaisu. Tähän mennessä peliä on myyty yli 14,5 miljoonaa kopiota, mikä on enemmän kuin yhtäkään muuta Xbox 360 -peliä.

Halo 3 käytännössä jatkoi siitä, mihin Halo 2 jäi - niin tarinallisesti kuin moninpelitrendinkin osalta. Uuden sukupolven konsolista huolimatta se ei mullistanut sarjaa, mutta nosti kehutun yhteistyötilan kahdesta pelaajasta neljään ja toi verkkopeliin uusia innovaatioita, kuten Forge-kenttäeditorin ja mahdollisuuden tallentaa ja videoida moninpeliotteluita. Nämä ominaisuudet tukivat jo ennestään aktiivista peliyhteisöä ja avasivat portit pelaajien luomalle sisällölle. Peli myös kosiskeli vanhoja faneja tuomalla takaisin joitakin Halo: Combat Evolvedin suosituimpia aseita, samalla kun sarjan ase- ja ajoneuvovalikoima laajeni täysin uusin tuttavuuksin. Lisäksi uudelleenpeluuarvoa kohottavana uudistuksena nähtiin kampanjan pisteytys sekä siihen kytkeytyvät piilotetut pääkallot, jotka aktivoimalla pelikokemusta saattoi muokata haastavammaksi tai humoristisemmaksi. Halo 3 olikin epäilemättä sarjan siihenastisista peleistä kokonaisvaltaisin ja hiotuin kokonaisuus.

Pian Halo 3:n jälkeen pelimaailmaa kohahdutti tieto Bungien ja Microsoftin erosta. Bungie kaipasi paluuta itsenäiseksi studioksi, ja osapuolet sopivat eroavansa sulassa sovussa niin, että Microsoft saisi pitää oikeudet Halo-sarjaan. Samalla Bungie lupautui jatkamaan sarjan kehitystä vielä jonkin aikaa. Oli silti selvää, että vuosien työ Halon peräsimessä oli tulossa päätökseensä ja studio suunnitteli kulisseissa jotain täysin uutta.

Ennen lopullisia jäähyväisiä Halo-sarjaa laajennettiin vielä uusiin suuntiin. Age of Empires -peleistä tunnettu Ensemble Studios julkaisi vuoden 2009 alussa Halo Warsin, joka taivutti Halo-universumin tosiaikastrategian muotoon. Saman vuoden lopulla Bungie julkaisi Halo 3: ODST:n, alkujaan Halo 3:n lisäosaksi suunnitellun pelin, joka hylkäsi supersotilaan roolin ja kokeili hieman erilaista tarinankerrontaa ODST-eliittisotilaan saappaissa. Vaikka nämä spinoffit edustavat Halo-sarjan heikoimmin menestyneitä osia, ne ovat silti yleisesti verrattain pidettyjä lisäyksiä ydinsarjaan. Ne osoittivat, että Halossa on aineksia myös muuhun kuin siihen perinteiseen avaruusoopperaan.

Ehkä valovoimaisin poikkeama Master Chiefin tähdittämästä sarjasta nähtiin kuitenkin viime vuonna Halo: Reachissä. Planeetta Reachistä käyty taistelu on yksi Halo-kaanonin merkittävimmistä tapahtumista, josta saatiin esimakua jo The Fall of Reach -kirjassa. Halo: Reach otti uuden näkökulman tapahtumiin pelin keinoin. Koska kyseessä on Halo: Combat Evolvedin esiosa, tuolloin elettiin aikaa, jolloin Spartan-sotureita oli enemmän kuin yksi. Tehtävien kyhäily kokonaisen Noble-ryhmän ympärille tarjosikin eeppiset puitteet räjähtävälle toimintaspektaakkelille. Samalla Bungie viilasi Halon pelimekaniikan, -moottorin ja moninpelin huippuunsa, jättäen sarjalle kunniakkaat jäähyväiset. Halo: Reach oli yksi vuoden 2010 parhaimmista julkaisuista, ja mahdollisesti myös paras Halo tähän asti.

Reachistä puuttui silti yksi keskeinen osa: Master Chief. Vaikka hahmon kasvoja ei ole koskaan paljastettu, monille faneille juuri Master Chiefinä oleminen on Halossa kaiken ytimessä. Vähätellä ei sovi myöskään Chiefin oikukasta apuria, tekoäly Cortanaa, jonka kaikkitietävä naisääni syöpyi mieliin jo ensimmäisessä osassa. Kaksikon merkillinen suhde on myös yksi fanifiktion kuumimmista aiheista.

Microsoft on selvästikin tiedostanut keulakuvan tarpeen, joten Master Chief on spinoffien jälkeen tekemässä paluun valokeilaan. Halo-sarjan jatkokehitystä varten muodostettu 343 Industries työstää parhaillaan Halo 4:ää, joka jatkaa Halo 3:n lopusta Chiefin tarinaa. Tulevasta ei vielä ole kerrottu paljoakaan, mutta parivaljakon tiedetään jääneen kahtia katkenneeseen alukseen leijailemaan tuntemattoman planeetan lähistöllä. Vinkkejä neljännen osan tarinasta saattaa paljastua vasta julkaistuun Halo: Combat Evolved Anniversaryyn piilotetuista terminaaleista.

Riippumatta siitä, millaiseen seikkailuun Master Chief seuraavaksi heitetään, 343 Industriesilla on kova haaste edessään. Halo 4 ei voi vain olla vanhoista osista koottu räiskintäelämys, vaan sen on kyettävä innovoimaan niin kuin aiemmatkin osat. Sarja ei nimittäin enää edusta absoluuttisesti parasta räiskintää, mitä konsoleilla on tarjolla. Esimerkiksi Xbox Liven tilastoja katsomalla on helppo nähdä, että Call of Duty -sarja on vallannut suosituimman moninpelin valtikan. Ajat muuttuvat ja kilpailu kovenee. Kykeneekö 343 Industries iskemään Halolla maailman taas liekkeihin?

Lue myös Frank O'Connorin haastattelu ja Halo: Combat Evolved Anniversaryn arvio.