Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
FacebookFacebook
arvio

Max Payne 3

Pelot suomalaisen merkkiteoksen jatko-osan sössimisestä voi unohtaa; Rockstar tekee Max Paynelle kunniaa. Max Payne 3 on uskollinen edeltäjilleen, mutta samalla niin moderni ja hiottu kuin toivoa vain voi.

Tämä on mainos:

Luomisprosessi ei kuitenkaan ollut ongelmaton. Reaktiot ensimmäisiin kuviin, joissa nähtiin kalju, paksu Max Payne Havaiji-paidassa auringonpaisteen ja palmujen ympäröimänä eivät olleet rohkaisevia, ja peli on kehityskaarensa aikana kärsinyt useista viivästyksistä. Mutta viivästykset olivat paikallaan, koska lopputuloksena syntyi kaikella tapaa se Max Payne 3, jota olin toivonutkin.

Tapahtumapaikkana toimii Säo Paulo. Maxin on kutsunut Passoksen kaupunkiin vanha ystävä poliisiopistosta, joka on nyttemmin siirtynyt yksityiselle turva-alalle ja kolmen Brancon veljeksen palvelukseen. Varakas veljeskatras koostuu rakentajapohatasta, poliitikosta ja ikuisesta playboysta. Slummien gangsterit ovat kaapanneet vanhimman veljen palkintovaimon, ja pian Max on kilpajuoksussa aikaa vastaan pelastaakseen taas naisen, joka on asettanut henkensä hänen käsiinsä. Kun puolisotilaalliset palkkasoturit ja poliisien erikoisjoukot sekaantuvat asiaan, tulee sankarillemme nopeasti selväksi että kyseessä on enemmän kuin yksinkertainen kidnappaus, ja tämä löytää itsensä kovin syvistä vesistä.

Pelikokemuksena Max Payne 3 on onneksi sangen lähellä edeltäjiään. Korkeaoktaanista toimintaa ja kiivaita tulitaisteluita siis riittää, ja niitä korostetaan sarjalle ominaisella bullet time -efektillä. On todella tyydyttävää heittäytyä sivuttain suojan takaa ja sihdata neljälle viholliselle napit otsaan niin että nämä kaatuvat ennen kuin Max itse ehtii koskettaa maata.

Tämä on mainos:

Rockstar on myös tehnyt toimintaan muutamia pieniä lisäyksiä, joista huomattavimpana on suojautumisjärjestelmä. Lisät tuntuvat kuitenkin hienovaraisilta ja luonnollisilta laajennuksilta Maxin liikevalikoimaan. Eikä tarvitse murehtia: Max Payne ei ole Gears of War, vaikka siinä voikin suojassa kyykätä.

Verrattuina moniin muihin tämän päivän suuriin toimintapeleihin (kuten Call of Duty) on Max Payne 3:ssa toimintakohtauksia käsikirjoitettu huomattavan vähän. Vihollisia pursuaa niin ovista, ikkunoista kuin kulmienkin takaa, kun tietyt pisteet kartalla ohitetaan, mutta muuten pelaaja on vapaa päättämään miten tilanteet selvitetään. On sangen harvinaista, että porukkaa kaatuisi tai asioita räjähtäisi ilman että pelaaja on aiheuttanut tätä suoraan liipaisinsormellaan, eikä myöskään Maxin ohjaimista joudu luopumaan juuri koskaan.

Paikoittain kuitenkin elokuvallisuutta korostetaan ja Max joutuu suorittamaan eeppisiä temppuja bullet time -hidastuksina. Tämän täytyy esimerkiksi onnistua ampumaan kidnappaajaa kasvoihin pudotessaan katolta, tai pamauttaa liikkuvan bussin ovesta takaa-ajajaa päähän päästäkseen karkuun. Tällaiset kohtaukset toimivat usein alkupisteenä perinteisemmille tulitaisteluille, ja vaikka ne ovatkin tiukasti käsikirjoitettuja, eivät ne kuitenkaan vie hallinnan tunnetta pois pelaajalta.

Max Payne 3
Max Payne 3Max Payne 3
Max Payne 3Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Max Payne 3
Tämä on mainos: