Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
FacebookFacebook
arvio

Diablo III

Blizzardin tallista löytyy melkoinen kokoelma suuria kansansuosikkeja. World of Warcraft -massiivimoninpeliä kehitetään edelleen, scifi-teemainen Starcraft -toimintastrategia sai jatko-osansa 2010 ja nyt poppoon viimeinen palikka Diablo palaa taistelukentille vaivaisen 12 vuoden odotuksen jälkeen.

Tämä on mainos:

Sarjan asemasta moninpelaajien keskuudessa kertonee se, että todelliset fanit pelaavat Diablo 2:sta edelleen. Siis peliä jonka ilmestymisen aikaan Playstation 2 julkaistiin ja maailman mielestä Bon Jovin "It's My Life" oli freesiä settiä. Yli vuosikymmen on siis kulunut siitä, kun taistelu demoneita vastaan vietiin helvetin porteille jumalattoman naksuttelun, ryöstösaaliin keräämisen ja oman hahmon tappotehojen tuunaamisen saattelemana. Diablo III laajentaa konseptia varsin odottamattomiin suuntiin, joista joitakin olisi pitänyt miettiä vielä tarkemmin.

Juoni ei ole koskaan ollut demoninmetsästyksen parasta antia, eikä se ole nytkään. Tyypillistä maailmaa uhkaavaa Suurta Pahaa ja ennalta arvattavia juonenkäänteitä sisältävä tarina ei missään vaiheessa ole se porkkana, jota pelaajan nenän edessä heilutellaan etenemistä motivoimassa. Kaikkia päädemoneita ei ole vielä tuhottu ja ainakin kaksi pyrkii pistämään ihmiskunnan sileäksi.

Tämä on mainos:

Pullisteleva dialogi menettelee juuri ja juuri kiitos pätevien ääninäyttelijöiden ja elämää suuremman yleisasetelman. Pienet iloiset yllätykset löytyvät sivuhahmojen kanssa käydyistä keskusteluista. Yksinpelaajien mukana roikkuvat Seuraajat omaavat kaikki omat elämäntarinansa ja sisäiset konfliktinsa, joiden kehittymistä seuraa paljon pääjuonta innokkaammin. Porukka latelee elämänviisauksiaan myös taistelun ohessa, mikä tuo itsekseen lahtaavalle mukavaa juttuseuraa. Pituutta onneksi riittää sellaisen reilun 20 tunnin verran, enemmänkin jos nuohoaa nurkat ja kuuntelee kaikki keskustelut.

Diablon ja myös Diablo III:n juttu on taistelussa ja loputtomassa varustelukierteessä. Neljään osaan jaettu tarina jakautuu useisiin erilaisiin alueisiin joilla demoneja ja niiden liittolaisia lahdataan tuhatmäärin. Hiirellä liikutaan ja mätkitään, näppäimistöllä laukaistaan erikoiskykyjä. Vastustajien lisäksi maastosta löytyy arkkuja sun muuta kivaa, pieniä lisätehtäviä pääjuonen oheen ja erikokoisia luolastoja. Näitä sitten kompataan läpi parempien varusteiden ja kokemuspisteiden toivossa, jotta alun rääpäleestä kasvaisi bussin kokoisia alamaailman asukkeja kuonoon pistelevä alan ammattilainen.

Diablo III

Kolmososa on osin hyvällä, osin huonolla tavalla virtaviivaistettu versio takavuosien suosikeista. Viiden eri hahmoluokan (barbaari, demoninmetsästäjä, poppamies, velho ja munkki) kyvyt ja pelityylit poikkeavat toisistaan melkoisesti. Arviota varten pelaamani barbaari nauttii lähitaistelusta ja aluevaikutteisista hyökkäyksistä keskellä vihollismerta. Vasemmalla hiirennapilla paukutetaan Raivoa nostattavaa perushyökkäystä, oikealla Raivoa kuluttavaa erikoisiskua. Lisäksi pelin edetessä pelaajalle aukeaa neljä näppäintä muille kyvyille. Ihailtavan fyysinen taistelu näkyy niin räsynukkeina lentävissä vihollisissa kuin kykyjen välittömässä ja iskevässä efektikavalkadissakin. Hahmonkehitys on eittämättä virtaviivaisempi kuin aikaisemmin. Pelaajaa estetään näin tekemästä hyödytöntä hahmoa vaikeammille tasoille, koska kaikki kyvyt aukeavat ennen pitkää.

Conan-kopiolla näihin kykyihin kuuluivat esimerkiksi hyppy vihollisten keskelle, ympäröivät otukset tainnuttavat Ground Stomp, omaa ryhmää suojaava War Cry ja kolmen muinaisen barbaarihengen kutsuminen väliaikaisiksi taistelutovereiksi. Kaikkia näitä voi muokata vielä tasojen nousun myötä avautuvilla riimuilla. Riimulla esimerkiksi War Stomp vetää vihollisia barbaarin viereen lahdattavaksi. Jotkin riimuista ovat selkeitä ja hauskoja muunnoksia alkuperäisestä kyvystä, toiset lisäävät tylsästi vaikka tehdyn vahingon määrää. Pidin silti enemmän ajatuksesta, että riimut löytyvät muun saaliin mukana kentältä, ja yhtä riimua voisi sovittaa useisiin eri kykyihin eri efektien toivossa. Tasojen myötä aukeavina ne ovat hieman kliinisiä ja monet efekteistä varsin mitäänsanomattomia. Samoin osa itse kyvyistä on ainakin pelattavuuden kannalta hauskempia kuin toiset, vaikka niiden pelillinen merkitys etenkin vaikeimmilla vaikeustasoilla olisi vähäisempi. Hetkellinen 15 prosentin vahinkobonuksen käyttäminen ei ole lähellekään yhtä hauskaa kuin kolmen vihollisen vetäminen kiinni käsirysyyn maagisten ketjukeihäiden avulla.

Lähitaisteluun erikoistuneiden barbaarin ja munkin lisäksi hajurakoa arvostavalle ovat tarjolla varsijousispesialisti demoninmetsästäjä, perinteinen tuikkusädemaagi ja omia zombejaan ja otuksiaan manaava poppamies. Jokaisella on tukku omia, selkeästi muista hahmoista poikkeavia kykyjä erilaisiin tilanteisiin. Muita hahmoluokkia lienee odotettavissa viimeistään maksullisissa jatko-osissa, joita pelin menestyksen myötä on varmasti luvassa.

Diablo IIIDiablo III
Diablo IIIDiablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Diablo III
Tämä on mainos: