Age of Conan: Hyborian Adventures

Nyt World of Warcraftin haastaa kirjoista, sarjakuvista ja leffoista tuttu varas, valloittaja ja barbaari Conan nimikkopelinsä Age of Conan: Hyborian Adventures turvin. Toisessa kädessä soturilla on messevä audiovisuaalinen ilotulitus, toisessa veret seisauttava taistelujärjestelmä.

Peli alkaa vähemmän yllättäen hahmonluonnista. Pelaaja voi valita kolmesta eri rodusta ja kahdestatoista eri ammatista. Klassinen kimmerialainen barbaari onnistuu ilman muuta, mutta myös eksoottisempia valintoja, kuten styygialainen demonologisti, on tarjolla. Hahmonsa ulkoasua voi muokata monipuolisesti aina nenän kaaren muotoa myöten. Kun oma karhean kaunis mies- tai naishahmo on valmis, juoni heittää pelaajan rannalle suuren viidakon äärelle. Siitä sitten eespäin maita ja mantuja kuokkimaan.

Erikoisesti pelin pääjuoni ja varsinainen massiivimoninpeli on eroteultu omiksi kokonaisuuksikseen. Yöllä seikkaillaan yksin, päivisin nuohotaan kamujen kera. Vuorokaudenaikaa voi vaihtaa esimerkiksi tavernassa. Tehtävävalikoimista löytyy hahmoluokan perusteella niin pientä mättöä, esineiden keräilyä, hiivintää kuin suurempaakin turpajuhlaa. Tällä saralla Age of Conan ei eroa kilpailijoistaan.

WoWin hallitessa maailmaa massiivimoninpelit ovat jämähtäneet ikonien klikkailuksi ja ovelasti naamioiduksi taulukkolaskennaksi. Ainoastaan muiden ihmisten läsnäolo ja vuorovaikutus pitävät muuten kaavoihinsa kangistunutta pelityyppiä kasassa. Age of Conan lupaa tuoda tähän pikanäppäinakrobatiaan toimintapeleistä tuttuja piirteitä. Taistelussa nimittäin miekka osuu yksinkertaisesti sen perusteella, osuuko miekka digitaalis-fyysisesti vihollisen ruhoon. Sama pätee taikuuteen. Erikoisliikkeiden virkaa toimittavat erilaiset liikeyhdistelmät, jotka aktivoidaan lyömällä peruslyönnit sisään oikeassa järjestyksessä. Kunnon heilautukset tai tulipallot leikkaavat maahan useampaa vastustajaa kerralla, tai päättävät taistelun irtoraajojen lennellessä. Sama mekaniikka pätee myös pelaajan hahmoon. Esimerkiksi pomovastustajien voimalyöntejä voi yrittää väistää ihan oikeasti väistämällä, eli järjestämällä itsensä pois hivautuksen tieltä. Oikein sijoittuminen onkin taistelun elinehto.

Todellisuudessa taustalla piileskelevät edelleen myös taulukot, tilastot ja statistiikat, mutta ne on onnistuttu jossain määrin piilottamaan taka-alalle. Toimiva naamiointi tuo virkistävää tuulahdusta muiden nettiroolipelien taisteluihin verrattuna. Aivokierukan takana kalvaa kuitenkin ajatus, että vieläkin pidemmälle uudistuksessa olisi voitu mennä. Everquestin valamien ja WoWin popularisoimien perusteiden vaikutus on edelleen vahva.

Grafiikkansa ja äänimaailmansa osalta Age of Conan edustaa alansa huippua. Molemmat ovat uskomattoman rikkaasti, yksityiskohtaisesti ja tunnelmaa luovasti toteutettu. Pelin alun viidakko ja sen keskeltä löytyvä Tortagen merirosvokaupunki ovat ennennäkemättömän pikkutarkkoja ja valloittavia kokonaisuuksia. Kun tätä kaikkea täydentää monikerroksinen äänimaailma viidakon eläimineen ja kahinoineen sekä legendaarisen Basil Poledouriksen sävellyksiä erinomaisesti mukaileva musiikki, tunnelma on nopeasti katon rajassa. Seikkailun edetessä maisemat vaihtuvat tundraan, aavikkoon ja luolastoihin. Komea ulkonäkö vaatii myös tehokkaan koneen. Jos WoW pyörii "ihan kivasti", on konepäivitys auttamatta edessä.

Pelin yksi merkittävä myyntivaltti on PvP- eli pelaaja vastaan pelaaja -taistelut. Tarjolla on kaikki-vastaan-kaikki -mättöä, eräänlaista lipunryöstöä ja kokonaisten pelaajien omistamien kaupunkien valtausta valtavien piirityskoneiden tukemana. Täys-PvP -palvelimella voi lisäksi käydä kenen tahansa kimppuun koska tahansa, harvalukuisten turvakaupunkien ulkopuolella. Tämä jos mikä on omiaan synnyttämään epätervettä vainoharhaisuutta ja pelkoa jokaista omaa hahmoa viisi kokemustasoa korkeampaa vastaantulijaa kohtaan. Jotkut tykkäävät, toiset eivät. Joka tapauksessa lähitulevaisuudessa ollaan esittelemässä uutta PvP -säännöstöä, jonka olisi tarkoitus kitkeä kaikkein räikeimmät tapaukset, eli huvikseen alempitasoisia pelaajia vainoavat sääliöt.

Toistaiseksi olen ehtinyt testaamaan vain pientä osaa pelin PvP -sisällöstä, ja loppupuolen pelaajalinnoitusten valtaaminen tai perustaminen on vielä kokonaan kokeilematta. Lisäksi tasolla 40 alkava omien esineiden ja jopa rakennusten valmistaminen on vielä testaamatta. Palaan näihin Gamereactorin blogimerkintöjeni kautta. Nettiroolipelien arvioiminen kun on sikäli ongelmallista puuhaa, että perusteelliseen analyysiin kuluisi aikaa vähintään kuukausia, ja silloinkin peli tulisi nähtyä vain yhden tai kahden hahmoluokan näkökulmasta. Lisäksi heti julkaisun jälkeen nettiroolipeleissä tuppaa olemaan nippu pieniä ja suuria bugeja, jotka estävät tehokkaan pelaamisen tai vähintään antavat väärän kuvan siitä, miten pelin olisi tarkoitus toimia.

Jos Conanin maailma, brutaali taistelu ja audiovisuaalinen tykitys maistuvat, ja jos ikää löytyy vaadittavat 18 vuotta, kiltisti kauppaan vaan. Jos nettiroolipelit eivät pelityyppinä nappaa tai edelliset ovat vieneet sen pienenkin kiinnostuksen kipinän, ei Age of Conan: Hyborian Adventuresinkaan lihaksikkaat kädet todennäköisesti riitä riuhtaisemaan sinua takaisin yön pikkutunneille.