Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português / Français
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
FacebookFacebook
arvio

Wasteland 2

Kulmikas mutta palkitseva pakko-ostos klassisten tietokoneroolipelien ystäville.

Tämä on mainos:

Joskus jatko-osissa hieman kestää. Wasteland-sarjan ensimmäinen osa julkaistiin jo vuonna 1988, ja sen jatko on putkahtanut muutaman mutkan kautta kentälle vasta nyt. Puikoissa ovat silti osin samat kaverit, ja jälkikin on tutun näköistä. On tietysti jokaisen oma asia, miten tähän suhtautuu.

Wasteland 2 lähtee käyntiin tutuilta urilta. Ydinsota on pyyhkinyt vuonna 1998 suurimman osan ihmiskunnasta maailman kartalta, mutta jenkkilän lounaisella aavikoilla pipertää vielä 15 vuotta myöhemmin erilaisia eloonjääneiden joukkoja. Yksi merkittävä taho ovat legendaariset Desert Rangersit, joiden riveihin myös pelaajan hahmot mielivät. Tinatähti täytyy kuitenkin ensin ansaita, eikä se voitettunakaan muuta elämää helpommaksi.

Pelaaja luo neljän hahmon tiimin, joka saattaa olla haastavaa niille, jotka eivät täysin tiedä mitä peliltä odottaa. Onneksi Wasteland 2 tarjoaa myös valmiita hahmoja, joiden avulla voi kasata jotakuinkin tasapainoisen porukan itselleen. Todella tuunatun tehopakan voikin sitten värkätä toista läpipeluuta varten, kun kyvyistä ja niiden tarpeellisuudesta on selkeämpi käsitys.

Tämä on mainos:

Valmiilla joukkiolla pääsee vaeltamaan Arizonan (ja myöhemmin Kalifornian) karuissa maisemissa. Maailma on periaatteessa avoin, mutta alussa pelaajaa rajoitetaan mm. radioaktiivisilla vyöhykkeillä, joista tuimemmat verottavat kestopisteitä enemmän kuin aloitteleva hahmo kestää. Tekemisestä ei kuitenkaan ole pulaa, ja tehtävälokiin kertyy nopeasti useita päällekkäisiä keikkoja.

Wasteland 2 on vahvasti vanhaa koulukuntaa. Vuoden 1988 henki on läsnä mekaniikoissa, jotka ovat selvinneet 2010-luvulle vaihtelevan voittoisina. Edistystä on luonnollisesti tapahtunut, ja moderni osaaminen sekä teknologia tekevät asioista aiempaa kivuttomampia. Laajempi maailma esitetään pelissä pelkistettynä karttana, ja varsinaiset tapahtumapaikat koetaan puolestaan isometrisen näkymän kautta. Tapahtumia ei tarvitse katsella vain yhdestä näkökulmasta, vaan toimintaa voi tarkastella neljästä eri vinkkelistä.

Wasteland 2Wasteland 2

Taisteluissa vapaa käyskentely vaihtuu vuoropohjaiseksi strategiaksi, jossa toimintapisteet ovat kaikki kaikessa. Vaikka nautinkin tästä genrestä kohtuuttomasti, voivat taistelut Wasteland 2:ssa käydä pidemmän päälle toistaviksi. Ne eivät myöskään varsinaisesti hyödy pelin tekoälystä, jonka mielestä paras strategia on aina juosta vihollisen viereen ja ampua tätä sitten naamaan.

Myönnettäköön, että kiväärimiehet ymmärtävät (useimmiten) pysyä kauempana, mutta pistoolisankarit uskovat kykyihinsä vain alle metrin päästä. Kaiken lisäksi useat vihollisista juoksevat taistelukentän päästä päähän yhdessä vuorossa, joka omalta osaltaan laskee taktisten asetelmien arvon lähelle nollaa. Usein paras strategia onkin laittaa omat hemmot riviin, käyttää yhtä hahmoa syöttinä ja antaa vihollisten sitten juosta tulta päin, mikä ei ole järin jännittävää.

Graafiselta tasoltaan Wasteland 2 on sanan merkityksessä tyydyttävä. Maailmanlopun jälkeiset maisemat ovat paljolti samankaltaisia, mutta niihin on upotettu kivasti pieniä yksityiskohtia. Mitään mieltä räjäyttäviä näkymiä ei kuitenkaan kannata odottaa, ja pelaaja saa usein hakata merkittävien kohteiden ääriviivoja korostavaa nappia hahmottaakseen tilanteen. On harmillista, että sivuhahmojen kuvia kierrätetään tiuhaan sangen pienestä valikoimasta, jolloin kohtaamiset eivät aina saa ansaitsemaansa persoonallisuutta.

Äänipuoli on toisaalta hoidettu mallikkaasti. Mukana on varsin mainiota ääninäyttelemistä, ja musiikki henkii lounaisen jenkkilän rouheaa tunnelmaa. Toisto on tässäkin tapauksessa ongelma, mutta sitä on toisaalta ymmärrettävän vaikea välttää, kun pelin parissa vierähtää kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, kenties jopa täysi sata.

Teknisesti Wasteland 2 on kieltämättä kömpelö. Se vie sieluttomasti levytilaa, syö kaiken muistin ja pyörii paljon raskaammin kuin mitä tällaiselta peliltä olisi sopivaa odottaa. Heikko optimointi iskee silmille, kun perus-PC ei halua pyörittää yhtä aikaa sekä verkkoselainta että Wasteland 2:ta. Jotkut pelit ovat kuitenkin vaativia ja huomionkipeitä rakastajia. Wasteland 2 vaatii pelaajaa keskittymään itseensä, käyttämään aikaa, säätämään ja kikkailemaan, mutta se myös palkitsee saamastaan huomiosta.

Kaiken ytimessä on nimittäin pelin kirjoittajien luoma runsas maailma, johon mahtuu aivan jumalattomasti hahmoja sekä tarinoita. Dialogit ovat runsaita ja mielenkiintoisia, ja maisemaan on kylvetty avokätisesti taustatietoa tarjoavia kirjoja sekä lappusia. Vaikka meininki on paljolti synkeän postapokalyptistä, on kaiken päälle ripoteltu huumoria, joka esiintyy viittauksina toisiin peleihin, elokuviin ja kirjallisuuteen. Popkulttuurinsa tuntevilla riittää hekottelemista, ilman että se varsinaisesti rikkoo pelin tunnelmaa.

Wasteland 2Wasteland 2

Wasteland 2 on siis lukemisesta pitävän pelaajan peli, johon täytyy pystyä uppoutumaan. Dialogit pursuavat valmiita vaihtoehtoja, mutta erikoisuutena tarjolla on myös avoin tekstikenttä, johon nokkela pelaaja voi syöttää haluamiaan avainsanoja. Joskus näiden kautta voi saavuttaa muuten mahdottomia asioita.

Wasteland 2 on hyvin pitkälle se peli, joka Fallout 3 olisi ollut, ellei sarja olisi hypännyt 3D:n maailmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lopputulos jakaa pelaajakuntaa. Ne, jotka ovat koko elämänsä katselleet kolmiulotteisia seikkailuja, eivät välttämättä voi sulattaa Wasteland 2:n suunnitteluvalintoja. Vanhemmat parrat, jotka ovat pelanneet alkuperäistä Wastelandia sekä Fallouteja, ovat puolestaan heti kuin kotonaan. Tämä on tietysti karkea yleistys, mutta uskoisin tämän pelin olevan enemmän niin sanottuun kypsään makuun.

Kypsäkin voi silti kypsähtää, koska Wasteland 2 ei ole syntynyt tähän maailmaan täydellisenä tukka päässä ja hampaat suussa. Pelin käyttöliittymä on vanhaan tapaan jäykähkön puoleinen, eikä asioita ole tehty varsinaisesti käteviksi. Muun muassa hahmojen tasojen nostosta ja varustamisesta on tehty ajoittain työlästä. Täydessä tiimissä on seitsemän henkeä, ja näiden potentiaalin maksimoiminen on välillä melkoista näpertelyä. Varsinkin kun kentältä löydettyjä uusia aseita saa tuon tuostakin vertailla omaan rautaansa. Joitakin tämä tietenkin viehättää enemmän kuin toisia.

Mukaan on myös lurahtanut koko joukko pieniä bugeja, joita on tosin huomattavasti vähemmän kuin edellä mainitussa Fallout 3:ssa. Varsinaisia pelinkaatobugeja en kaikesta huolimatta onnistunut löytämään ensimmäistäkään.

Wasteland 2 ei tule koskaan olemaan massamenestys, koska se on tehty hyvin tietyntyyppisille pelaajille. Inxile kuitenkin tuntee kohdeyleisönsä erittäin hyvin, ja tietää mitä nämä janoavat. Klassisten tietokoneroolipelien faneille Wasteland 2 on suorastaan keidas radioaktiivisessa autiomaassa. Kieltämättä tämän keitaan vedessä on omanlainen sivumakunsa, ja siitä voi jäädä kihara karva hampaiden väliin. Jos tämän kestää, voi sillä sammuttaa janonsa mitä upeimmalla tavalla. Kippis!

08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Runsaasti laadukasta tarinasisältöä, todella paljon pelattavaa, vetää vahvasti omaa linjaansa
-
Heikko optimointi, yksinkertainen tekoäly, toistavat taistelut
Tämä on mainos: