Suomi
Gamereactor
arviot
Civilization: Beyond Earth

Civilization: Beyond Earth

Tuttu hyppy tuntemattomaan.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Omaa Tellus-planeettaamme on kartoitettu Civilization-sarjan turvin jo kymmenien vuosien ajan. Merkittävä harha-askel tähän tapahtui Alpha Centauri -sarjan yhteydessä, jossa maapallon sijasta tallattiin muukalaisten mailla. Civilization: Beyond Earth ei ole tekijöidensä sanojen mukaisesti Alpha Centauri 2, vaan jotain tutumpaa ja turvallisempaa. Siinä piilee myös pelin suurin ongelma.

Ihmiset ovat onnistuneet tuhoamaan elinolosuhteensa sinisellä planeetalla, joten lisää elintilaa on haettava tähtien takaa. Valtiotkaan eivät ole entisensä, ja tähtitarhoja kartoittamaan lähtee sellaisia tahoja kuin Polyaustralia ja Franco-Iberia. Oman sponsorin lisäksi avaruusalukselle voi ottaa oman strategiansa mukaisesti lisää populaa tai vaikka aristokraatteja. Oman kansan tuunaaminen tällä tavalla on mielenkiintoinen ajatus, mutta vaihtoehdoilla ei ole kovin suurta merkitystä pelin etenemisen kannalta isossa mittakaavassa. Laskeutunut avaruusalus toimii vieraalla planeetalla pelaajan ensimmäisenä kaupunkina, josta lähdetään laajentamaan omaa imperiumia ensin tutkien, sitten uusia kaupunkeja perustaen.

Civilization V -pelaajille aloitusta seuraavat askelmerkit ovat kovin tuttuja. Valtakuntaa laajennetaan hiljalleen, muukalaisotuksia kuritetaan, ja teknologiaa kehitetään seilaamaan merillä ja täyttämään stratosfääriä. Alun perin kaupunkien määrän piti tässä vihamielisessä ympäristössä olla selkeästi Civilization V:sta pienempi, mutta käytännössä karttakoosta riippuen manageroitavia asutuksia on suurin piirtein sama määrä.

Civilization: Beyond EarthCivilization: Beyond Earth
Tämä on mainos:

Vaikka teknologiapuu onkin nyt "verkko" ja lähitienoiden resurssit outoja ja erilaisia, pelimekaanisesti mennään täysin aikaisemman osan viitoittamalla tiellä. Teknoverkossa joutuu etenemään usein varsin maltillisesti kerros kerrallaan, jos ei halua jättää kansaansa toispuoleiseksi. Näin se pelillinen uudistuneisuus jää vähäisemmäksi kuin toivoisi. Verkossa pitäisi olla enemmän haaroja, jotta pelaaja voisi poimia sieltä paremmin omaan strategiaan sopivan reitin.

Teknohöpinää täynnä olevat tulevaisuuden teknologianimet ja -kuvaukset eivät pääse koskaan pyörän tai vaikka teräksen kanssa samalle tasolle. Kuten monissa muissakin peleissä, ne eivät tunnu merkityksellisiltä, koska keksityt nimet eivät kerro pelaajalle juuri mitään. Teknologioilla on kyllä tieteellinen tausta, mutta ilman vaikkapa lentokoneiden keksimisen kaltaista konkretiaa niiden avaaminen keskittyy lähinnä bonusten optimointiin. Vakoojat ryöväävät teknologiaa ja kylvävät eripuraa. Niiden käyttäminen tuntuu nyt mielekkäämmältä, kiitos esimerkiksi teknologian varastamisen ja eri Affinity-erikoisuuksien.

Affinityt toimivat keksintöjä ohjaavan voiman lisäksi eri yksiköiden parantelussa. Uusien yksiköiden sijaan pelaajan kaikki tietyn tyypin yksiköt päivittyvät automaattisesti jahka riittävä Affinity-taso on saavutettu. Tavallinen sotilas vetää roheammat kamppeet ylle, saaden valitusta linjasta riippuen hieman erilaisia ominaisuuksia. Purity-linja takaa tulivoimaa, Harmony maastoteknisiä etuja ja niin edelleen. Päivittyneet yksiköt ovat selkeästi edeltäjiään parempia, joten Affinityn kerryttämisen kanssa on syytä kiirehtiä mikäli huomaa joutuneensa alakynteen naapurisuhteiden kanssa. Yksittäisen joukon kerryttämä kokemus on nyt pienemmässä roolissa, eikä esimerkiksi pelin alusta asti taisteluissa karaistunut jousimies ole pelin lopussa voittamaton luonnonvoima.

Kolme eri filosofis-teknistä suuntausta eli Affinityä (Harmonia, Puhtaus ja Yliherruus) antavat oman mausteensa kansan kehitykselle. Jokainen linja tarjoaa sekä erilaisia yksiköitä että toisistaan poikkeavia ja normaalia mielenkiintoisempia voittoehtoja. Harmonia esimerkiksi pyrkii yhteyteen planeetan kanssa kun taas Puhtaus luottaa robotteihin ja puhdistavaan tuleen ihmisten herruuden takaamiseksi. Uutuutena pelissä on iso tukku erilaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi muukalaisten pesien hävittäminen tai tietyn teknologian kehittäminen. Niitä voi suorittaa lisäresurssien toivossa. Harmillisesti suurin osa tehtävistä käydään läpi jokaisella pelikerralla. Jotkin ovat suoraviivaisia ja kerralla ohi, toiset vaativat usean pienemmän tehtävän suorittamista oikealla tavalla tietyssä järjestyksessä. Toisaalta mutkikkaammat tehtävät palkitsevat pelaajan paremmin.

Tämä on mainos:
Civilization: Beyond EarthCivilization: Beyond Earth

Oudosti Affinity-liitännäisten voittoehdon täyttyessä, peli palkitsee pelaajan vain mitättömällä tekstilaatikolla. Odotin jotain mahtipontisempaa ja vaikuttavampaa rakentaessani valtavan tähtien välisen portaalin maahan. Joiltakin muiltakin osin tuntuu siltä, että Beyond Earth ei ole vielä aivan valmis tuote. Esimerkiksi pitkäkestoisin Marathon-vaihtoehto ei skaalaa järkevästi kaikkia pelin osa-alueita. Tähän saadaan toivottavasti korjaus päivitysten muodossa.

Alun jälkeen muukalaishyönteiset ynnä muut siirretään terraformauksen tieltä syrjään, kun kansakunnan kirkkaimmat kisaavat voitosta. Tekoäly on tällä kertaa hieman enemmän linjassa ystävyyssuhteiden kanssa, eikä heitä nopalla kenen kimppuun seuraavaksi käy. Harmillisen hajuttomien ja mauttomien vastustajien kanssa voi käydä perustason diplomatiaa joko tuikkusädepyssy kädessä tai ilman. Vastus tuntuu olevan Civilization V:sta passiivisempi, ja tekee pelistä samalla kertaluokkaa helpomman. Harmillisesti se vaatii edelleen ulkopuolista apua tuotantobonusten muodossa ihmispelaajaa vastaan vaikeustasoa nostettaessa, eikä edelleenkään osaa hyödyntää heksapohjaista karttaa taisteluissa. Etenkin ahtaat paikat aiheuttavat ongelmia.

Ulkoasu karttatasolla muistuttaa paljon Cvilization V:n tyyliä. Erilaiset resurssit voivat olla näennäisesti vieraita, mutta toteuttavat käytännössä täysin samaa funktiota kuin aiemminkin. Ainakin pari ensimmäistä pelikertaa menee opetellessa, minkälainen bioluminoiva pompula antaa mitäkin resurssia. Käyttöliittymä on pitkälti ennallaan, mutta hieman sekavampi ja viimeistelemättömämpi kuin Civilization V:n jännästi art deco -henkinen ratkaisu. Mitään peliä pysäyttävää siinä ei ole, mutta pari iteraatiota ja rohkeampi värien käyttö olisi tehnyt sille hyvää. Etenkin teknologiaverkko kärsii kahden värin taktiikasta eniten, sillä maailmanihmeitä ja muita merkkirakennuksia on vaikea erottaa "tavallisista" tönöistä.

Civilization: Beyond Earthia ei voi pahalla tahdollakaan sanoa huonoksi peliksi. Sen suurin ongelma on takaraivossa jäytää jatkuva tuttuuden tunne. Peli on kuin valtavan hyvin toteutettu harrastajien modiprojekti, jossa Civilization V:ttä on muokattu joka suunnasta uuteen uskoon. Taustalla rullaavat kuitenkin edellisestä pelistä tutut mekanismit. Sain itse ensimmäisten paljastusten jäljiltä mielikuvan rohkeammasta irtiotosta, mutta joko mielikuva oli väärä tai pelinkehityksessä vedettiin jarrua villeimpien visioiden kohdalla.

Beyond Earth ei kykene riittävän radikaaleihin muutoksiin luodakseen oman identiteettinsä, mutta pyytää silti viittä kymppiä uutena ostettuna. Toisaalta Civilization-sarjan hinta/tunti-suhde on aina huippuluokkaa. Edellisten osien faneille siirtymä uuteen osaan on avaruusteemasta huolimatta vähintään yhtä helppo kuin aiemminkin. Näin subjektiivisesti sarjaan hieman kyllästyneenä olisin halunnut nähdä uuden, uljaan katsomuksen tuttuun pelisarjaan. Civilization VI voisi sitten olla taas sitä turvallista kansojen välistä mittelyä.

Civilization: Beyond EarthCivilization: Beyond EarthCivilization: Beyond EarthCivilization: Beyond Earth
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Toimiva paketti, kolme kehitysfilosofiaa
-
Valjut kansat, vähän rohkeita uudistuksia
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä