Far Cry 2
Far Cry 2:sta odotettiin loppuvuoden räiskintätapausta. Sitä se onkin, osin eri syistä kuin ennakoitiin. Edeltäjänsä tavoin peli viitoittaa uusia uria lajityypin tulevaisuuteen, mutta kasvukivuilta ei ole vältytty.
Far Cry 2:n idea on selkeä ja yksinkertainen. Kuvitteellisessa, mutta valitettavan todelta kalskahtavassa Afrikan maassa on sisällissota. Kaksi puoluetta pyssymiehineen taistelee vallasta keinoja kaihtamatta. Maahan virtaa kansainvälisiä palkkasotilaita raakatimanttipalkan perässä, ja pelaaja on yksi heistä. Sopivan valikoivasti ajatellen pelaajan tehtävä on kuitenkin muita ylevämpi, tavoitteena on nimittäin tappaa salaperäinen Shakaali, lukemattomista vastaavista rähinöistä rikastunut mustan pörssin asekauppias.
Suurimmasta osasta pelihahmon silmistä kuvatuista räiskintäpeleistä poiketen Far Cry 2 ei seuraa suoraviivaisesti elokuvamaisen tarinan kulkua ja etene kapeaa, tarkasti rakennettua ja rajattua reittiä pitkin. Pelimaailma on luonteeltaan avoin hieman samaan tapaan kuin Grand Theft Auto -sarjassa tai nettiroolipeleissä. Pelaaja voi koska tahansa lähteä hortoilemaan minne tahansa 50 neliökilometrin kokoisella pelialueella. Suuri osa pelimaailmasta on toki käytännössä tyhjää viidakkoa, savannia tai aavikkoa, mutta myös pikkukaupunkeja, hökkelikyliä, erilaisia tuotantolaitoksia ja vartiopisteitä riittää monen ampumapelin tarpeisiin. Peli on myös toteutettu viimeisen päälle nykyaikaisella tekniikalla ja käyttöliittymä on kaikin puolin onnistunut.
Rakennetta vapauden ulapalle luodaan tehtävillä, joita voi ottaa hoidettavakseen sissijärjestöiltä, nimettömiltä toimeksiantajilta, asekauppiailta ja siviilien verkostolta. Muuta pelaajaa eteenpäin työntävää voimaa ei ole, peli etenee tai seisoo paikallaan täysin pelaajan oman aktiivisuuden varassa. Menettelyssä on hyvät ja huonot puolensa. Suitsia pidellessään pelaaja saattaa kokea olevansa tilanteen herra ja tekevänsä itsenäisiä ratkaisuja, lamaantua näennäisen valinnanvaran edessä tai väsyä etsimään sitä tehtävää, joka veisi hänet askeleen lähemmäs Shakaalia.
Epäilemättä suurin ongelma Far Cry 2:ssa on pelin itseään toistavuus. Pelissä tehdään käytännössä vain ja ainoastaan kahta asiaa, ajetaan määränpäästä toiseen ja ammutaan vihollisia. Tämä ei ole ongelma itsessään, sillä eivät muutkaan räiskintäpelit tarjoa nimellisesti sen kummempaa. Far Cry 2:ssa sisällön kapeus on silmiinpistävää pelkistetyn pelisuunnittelun takia. Perinteisen muotin mukaisissa, tiukkaa käsikirjoitusta seuraavissa räiskintäpeleissä kokonaisuus on mietitty alusta loppuun harkiten ja huolella. Pelaajan kohtaamat juonenkäänteet, uudet mielikuvitukselliset aseet, erilaiset vihollistyypit, ulkonäöltään ja pelituntumaltaan vaihtelevat maisemat, hurjat pomotaistelut ja käsikirjoitetut toimintakohtaukset kohdataan tismalleen pelintekijöiden suunnittelemalla tavalla ja kokonaisuuden kannalta tarkasti ajoitettuina. Näitä tehokeinoja on harjoiteltu kapeasti ajateltuna 16 vuotta Wolfenstein 3D:stä lähtien, joten pelintekijät osaavat käyttää niitä aika hyvin. Ajatelkaa vaikka ylistettyjä Halo 3:a tai Call of Duty 4: Modern Warfarea. Näissä peleissä pelaaja ehkä tuntee olevansa sokkeloon vangittu rotta, mutta ainakin sokkelo on viimeisen päälle viihdyttävä vuoristorata, joka heittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita pelaajaa kohti jatkuvalla syötöllä.
Far Cry 2 on täysin toista maata, sillä suljetun kenttäsuunnittelun ja tiukan käsikirjoituksen mukana on jouduttu hylkäämään suurin osa edellä mainituista tehokeinoista. Teeman ja tyylin valinta on kaventanut pelisuunnittelua entisestään. Etenkin rytmityksen tärkeyden räiskintäpelissä huomaa parhaiten Far Cry 2:n kaltaisessa pelissä, josta rytmitys puuttuu kokonaan.
Suuri osa Far Cry 2:n peliajasta kuluu määränpäästä toiseen körötellessä. Pelkkä köröttely on jumalattoman tylsää, joten pelialue on suunniteltu siten, että pelaaja törmää säännöllisesti joko tienristeyksien vartiopisteisiin, aseistetuilla maastureilla partioiviin pyssymiehiin tai molempiin. Pahimmillaan merkityksetön laukaustenvaihto puhkeaa kymmenen sekunnin välein, joten viimeistään ensimmäisen tunnin jälkeen pelaaja on saanut niistä tarpeekseen. Turhauttavia rähinöitä ei voi välttää kokonaan, sillä pelaajan ajokki hyytyy luotisateeseen nopeasti.
Turhauttavuutta lisää se, että pelin joka ikinen taistelu, oli kyseessä sitten viimeisen tappotehtävän loppuhuipennus tai ensimmäinen yhteenotto merkityksettömän partion kanssa, on pitkälti samanlainen. Taistelun osatekijät eivät muutu merkittävästi koko pelin aikana. Vihollistyyppejä on vain yksi, pyssymies, ja koska mitään toimintakohtauksia ei ole muiden räiskintäpelien tapaan käsikirjoitettu, pyörivät laukaustenvaihdot saman vihollistekoälyn varassa alusta loppuun. Aseet ja ympäristöt toki vaihtuvat, ja tekoäly osaa parhaimmillaan taistella viihdyttävästi, mutta silti jokainen taistelun keskeinen muunnos on nähty ensimmäisen tunnin aikana pariinkin kertaan. Itselläni läpipeluu kesti 17 tuntia, ja taistelua pelissä on tolkuttomasti. Räiskintämekaniikka itsessään on hyvin kohdallaan. Aseiden heikko teho tosin pakottaa pelaajan pumppaamaan puoli lippaallista jokaiseen viholliseen, mikä tekee toiminnasta tavanomaista säälimättömämmän tuntuista.
Pelintekijät ovat toki yrittäneet parhaansa hylkäämiensä räiskintäperinteiden ulkopuolella. Pitkin pelialuetta on ripoteltu raakatimanttisalkkuja, joita pelaaja voi etsiä GPS-paikantimellaan. Timantteja tosin nettoaa tehokkaammin tehtäväpalkkioina. Timantit tuhlataan uusiin aseisiin ja hyvin kevyesti roolipelimäisiin ominaisuuksien paranteluun. Pelaaja voi yrittää viihdyttää itseään puukottamalla entisiä työnantajiaan selkään tai suorittaa palkkasoturikavereiden tarjoamia mutkia tehtävien aikana, mutta eivät tehtävät siitä miksikään muutu. Samoja tappo- ja tuhoamiskeikkoja vedetään alusta loppuun, eikä peliä voi pelata läpi "hyvällä" ja "pahalla" tavalla. Kaikki pelin osapuolet kuvataan yhtälailla itsekkäiksi oman edun tavoittelijoiksi. Tarinassa väistellään muutenkin tarmokkaasti poliittisia sudenkuoppia ja loppua kohti tavoitellaan runollisia sanoman tasoja, mutta käytetyt ideat ovat aika hölmöjä. Paljon huonomminkin voisi olla, sillä sanoma ei ole täysin arvoton, eikä peli kaikeksi onneksi pääty esimerkiksi kovaan pomotaisteluun taisteluhelikopterissa tai panssarivaunussa uhoavaa Shakaalia vastaan.
Far Cry 2:n suurin ansio on rohkeus. Tekijät ovat uskaltaneet jättää kerralla suuren osan räiskintäperinteistä sikseen ja lähteneet tekemään nykyaikaista peliä melkein puhtaalta pöydältä. Tekniset puitteet ovat hyvät, mutta ideoinnissa ollaan vielä puolitiessä. Pelistä puuttuu se jonkin, joka toisi kokemukseen merkitystä tai edes kipeästi kaivattua vaihtelua. Ehkä peliin olisi pitänyt sisällyttää joitakin käsikirjoitettuja huippukohtia, suuria joukkotaisteluita taistelutovereiden kera, edes osittain pelaajasta riippumatta tapahtuvia asioita tai ehkä pelimaailman pitäisi muuttua pelin aikana edes vähän. Joka tapauksessa Far Cry 2 jättää jälkeensä vain lohduttoman tunteen silmittömästä väkivallasta, mitä ei pelin aihepiirin huomioiden voine pitää ihan huonona saavutuksena.
| Grafiikka: | 9 |
| Pelattavuus: | 6 |
| Äänet: | 7 |
| Pitkäikäisyys: | 7 |
| Arvosanamme: | 7/10 |
- Alusta:PC, PS3, Xbox 360
- Pelityyppi:Toiminta
- Kehittäjä:Ubisoft Montreal
- Julkaisija:Ubisoft
- Pelaajia:1
- Pelaajia verkossa:1-16
- Ikäraja:16 alkaen
- Julkaisupäivä:23 lokakuu 2008
| Arvosanasi: | 8/10 |
- 8/10 hippidippi
Far cry 2 avaa pelaajalle laajan viipaleen... - 7/10 Dalen
TROPIIKISTA, AFRIKKAAN Ensimmäinen Far Cry... - 8/10 latepate
Far cry2. Mitäpä nimestä voi päätellä... Taistelu... - 7/10 metal8585
Enpä olisi uskonut lähteväni taas pyöräilemään...
- Crysis PC
- Far Cry Instincts Predator Xbox 360
- Boiling Point: Road to Hell PC
- Resistance: Fall of Man PS3
- Far Cry PC
- S.T.A.L.K.E.R.: Call of Pripyat PC
- Far Cry 3 Multi
- Prey PC/Xbox 360
- Crysis Warhead PC
PlayStation Move - kuumottaako?
Gamereactor since 1998 - Published by Gamez Publishing A/S Strandvejen 72 st. mf, 2900 Hellerup, Denmark
Tänne meet kattomaan --> http://www.systemrequirementslab.com/referrer/srtest
Ainahan sitä voi kokeilla
Toimiskohan tää kuinka mun koneella?
AMD Athlon 64, 2000 MHz (10x200) 3200+, Asus A8NE-FM, nVIDIA nForce4-4X, AMD Hammer, 1024 MB, RADEON X600 Series Secondary (256 M 
ja RADEON X600 Series (256 M 
?
Mutta se moninpeli on yhä kuraa.
...pyörii vaan maassa 
Moninpelissä vastustajat ovat edelleen ihan liian kestäviä.Välillä tuntuu ihan siltä,että jotkut pelaajat huijaisivat.Joskus tuntuu ihan siltä kuin ampuisi tankkia rynkyllä.Ja se lagi joskus.Heitän kranaatin ja se ei edes räjähdä...
Vastustajatkin vain ilmestyvät välillä eteen jostain ja katoavat sen silien tien.Tämän moninpeliin tarvittaisiin se päivitys ja kipeästi sitten.Aseetkin tuntuvat kaikki tehoavan samalla tavalla,vaikka ampuisit singolla.Millä nyt ei osu tässä pelissä kuin itteensä.
Ohjaus olisi pitänyt myös olla hieman tarkempi moninpelissä.Nyt se on liian tönkkö.Menee joko liian vähän tai sitten liian paljon sivulle tähtääminen.Yritä siinä sitten osua,kun vastustaja hyppii ja heiluu kuin heinämies.
Jos tämä peli ei kuitenkin viihdyttäisi jollain tapaa minua edelleen,se lentäisi takaisin yhtä nopeasti kauppaan kuin matti nykänen risteestä pohjalle.
Vedin tän pelin läpi ja vedän uudestaan ja kannattaa muuten vetästä niitä bonus tehtäviä, ne ovat ihan mielenkiintoisia...
Itse olen innostunut tästä nyt uudelleen myös.Aikaisemmin oli hieman kaks jakoinen mielipide koko pelistä,mutta nyt se alkaa sujua se pelaaminen.Kunhan peliä pelaa pienissä erissä,niin sitä vielä jaksaa.Tehtäviä on tullut pelattua aina yksi tai kaksi ja hyvin on mielenkiinto pysynyt sen jälkeen.
Minusta Farcry2 on upea peli!:clap
iinä on loistava fysiikkamoottori, Krafiikat, Pelattavuus ja kaikkea muuta. Mutta siinä on myös pieniä bukeja 
. Esim viholliset saattavat välillä havaita sinut kaukaa, Huomata sinut vaikka hiipisit selän taakse autot varsinkin ovat melko hulluja yht äkkiä kuski huomaa mut 300 metrin päässä olevassa puskassa. Mutta näitäkin bukeja sattuu aika harvoin minä en oikein ole paras arvostelia koska olen vain 12 vuotias kakara joka käyttää isovaljensä käyttäjää! Suosittelen peliä jokaiselle joka ei kärsi ensimmäisen persoonan pahoin voinnista 
.
Muokattu 2009-01-17 11:58:
Ateeksi mieli pite eni kirjoitus virheet.
Niin, mutta mulle kävi niin, että ku olin vetämässä sellasta saattue tehtävää asekauppiaalle niin se saattueen reitti kulki juuri sen asekaupan ohi missä minä olin
Lähes kaikkiin tehtäviin on tuskastuttavan pitkä matka.
Pelissä oli mun mielestä tylsimmät asiat Tutoriaali ja jotkut tehtäviin oli niin tuskallisen pitkä matka...
Ensimmäiseen Far Cryhin jatko-osalla ei ole oikeastaan muuta yhteyttä kuin nimi ja riippuliidin. Tekijäporukka on vaihtunut saksalaisesta Crytekistä Ubisoftin Montrealin studioon, ja sitä myötä teknologia. Ovathan molemmat toki avoimen rakenteen räiskintäpelejä, mutta sen spesifimmät yhteydet ovat vähissä.
Itse kyllä tykkäsin ensimmäisen Far Cryn mutanttimeiningistä juuri vaihtelun takia. Far Cry 2 on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti pelkkä samojen ukkeleiden ammuskelu kuluu.
Jätin arviossa mainitsematta aika paljon asioita, koska halusin pitää tekstin mitan edes suunnilleen tolkullisena. Pidin esimerkiksi kaikkien dialogien ääninäyttelyä aika huvittavana, sillä kaikki puhuvat todella nopeasti. Se on tehty pakosti tarkoituksella, sillä kaikki hahmot vetävät repliikkinsä todella tiiviiseen putkeen ilman luonnollisia rytmin ja äänenpainojen vaihteluita.
Toinen esiin pomppaava juttu on se, miten sotaherrat varoittavat pelaajaa aivan jokaiselle tehtävälle lähtiessä, että "tämä on salainen tehtävä, minunkin miehenit tulevat ampumaan sinua". Ihan aiheellinen varoitus ensimmäisellä kerralla, mutta alkaa kuulostaa viidennentoista toiston jälkeen aika typerältä. Tulee pakostikin sellainen olo, että tekijät ovat sokeutuneet pelilleen jossain vaiheessa, ja läpi on päässyt yhtä ja toista erikoista.
Peli on alussa hieman tylsähkö,mutta kun pääsee eteenpäin,muuttuu alueet että räiskyttely minusta paljon kiinnostavammaksi.Säätilojen vaihtelut ovat hienoa katsottavaa ja ne todella vaikuttavat pelaamiseen esim,yöllä ei näe kovin hyvin,mikä tekee jännän fiiliksen,joskus jopa pelottavan.Päivällä näkee,mutta on itsekin enemmän näkösällä.Myrsky on myös ihan hieno efecti.On hyvä että pelissä on viimeinkin nämä säätila vaihtelut otettu mukaan.
Peli on myöskin astetta realistisempi.Itse ei pysy kauaa hengissä jos liikaa ramboilee ja varsinkin silloin kun ase jumittaa,niin on siinä välillä itsellä kiire perääntyä hieman.Joskus aseet jopa hajoavat(vihollisilta otetut,ei ostetut).Aseet tuntuvat tehoavan paremmin kuitenkin yksinpelissä,kuin moninpelissä.Kaiken kaikkiaan hyvä peli.Vihdoinkin vapaus tuntuu vapaudelta.
PS: Minä olen pelannut kaikkia far cry pelejä ja ykkönen että kakkonen on kyllä parhaat.Evolution oli ihan viihdyttävä hetken aikaa,mutta instincts tuotti pettymyksen.
Paitsi minä, Instincts oli oikein hauska räiskittely. PC versiota en ole pelannut. Jos kakkos osassa olisi Instinctistä tuttu Predator variantti niin löytyisi enemmän kiinnostusta tuohon moninpeliin.
Hyvä, että ainakin päätoimittaja on arvosteluissaan suhtautunut tiukasti näihin suurhypetettyihin peleihin, turhanpäiväistä hehkutusta ovat lähes kaikki pelimediat täynnä.
Arvostelun perusteella olisi voinut jopa hieman alempi arvosana olla perusteltu, mutta nämä nyt ovat näitä makuasioita.
Yksi asia, joka arvostelussa jäi häiritsemään oli se, että peliä verrattiin GTA-sarjaan, nettiroolipeleihin, Call of Dutyyn ja Haloon, mutta sanallakaan ei mainittu eroavaisuuksia tai yhtäläisyyksiä Far Cryn kanssa. Tämä asia on mielestäni olennainen kun kyseessä on pelin jatko-osa. Mikä pelistä tekee Far Cryn seuraajan, vai onko sellaista asiaa edes? Käsittääkseni alkuperäisen pelin juoni, hahmot ja monet teemat on viskattu kokonaan menemään?
Hauskaa muuten, että kaikki valittivat kuinka typeriä Far Cryn mutantit sun muut hirviöt olivat ja jatko-osa poistaa kaikki nämä elementit, mutta ei sitten tuokaan mitään parempaa tilalle...
Niin,tämähän olisi voinut olla hieman lievitystä fallout 3:meen,jos olisi tarjonnut elämällistä runsautta ja vaikutuksia.Mutta ymmärtäähän sen että niitä eläimiä sun muita on poistettu raakuuden että liiallisen väkivallan vuoksi.Vaikka väkivaltaa onkin paljon jo ennestääkin.
Nettipelissä minustakin saa liikaa takoa rautaa vihollisiin.Snipulla kun ampuu,niin saa manata vain kun vihollinen vain nytkähtää eikä kaadu.
Itsekkin olisin toivonut pelimaailman elävän omaa elämäänsä pelaajasta riippumatta jossa olisi kyliä ja kaupunkeja joissa olisi ihmisiä eikä pelkkää tykinruokaa. Vähän kuin vaikka FC+Oblivion.
Itse kyllä kuitenkin tykkään(ainakin vielä)körötellä ympäri kaunista kulissimaailmaa vihollispesäkkeitä niitaten. Saas nähdä ehtiikö kyllästyä. Moninpeliä kokeilin pikaisesti ja alkoi heti ottaa päähän että vihollisiin joutuu pumppaamaan lippaallisen ennen kuin se tippuu. Moninpeleissä pitäisi olla enemmän laaki ja vainaa tyyppistä menoa.
Vapaus on kieltämättä kivaa, mutta harmittaa, ettei sillä ole varsinaisesti tehty mitään. Putkiräiskintöjä rajoittavat seinät on poistettu, mutta mitään ei ole tullut tilalle. Ja seinien mukana on toki poistunut ahdistavuuden lisäksi kaikki seinien mukanaan tuomat hyvät asiat. Silti, hyvä yritys. Ehkä tämän pohjalta keksitään taas jotain uutta, kun tarpeeksi jauhetaan.
Gibernaun kanssa samaa mieltä..
itse olen vain testannut peliä ja olen pitänyt siitä todella paljon. Erityisesti pelin vapaus on mielyttävää vaihtelua putkiräiskintöihin.
Aika pitkälti samaa mieltä arvostelun kanssa. Ei odotettu jeesuspeli mutta viihdyttävä paketti jos kunnon räiskiminen vain riittää.
Pelattavuudesta olen samaa mieltä.
Minulle kyllä riittää että ajetaan paikasta toiseen ja ammutaan vihollisia,niinhän se menee monessa muussakin räiskintäpelissä.Nettipeli on ihan hyvä myös.
Itse kyllä tykkään ja lunasti odotukseni peliä kohtaan.