Suomi
Gamereactor
arviot
Grey Goo

Grey Goo

Harmaa mömmö palauttaa reaaliaikastrategian takaisin juurilleen moderneissa puitteissa.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Olipa kerran Command & Conquer -pelisarja, joka puksutti onnellisena eteenpäin Westwood Studiosin alaisuudessa, kunnes EA osti studion ja lemppasi C&C:n uusille kehittäjlle. Vaikka viimeinen alkuperäinen Westwoodin työntekijä lopettikin hommat EA:lla jo vuonna 2003, eivät nämä kadonneet kuvioista kokonaan.

Osa Westwoodin kodittomista perusti Petroglyph Gamesin, joka on nyt yhdessä Peter Jacksonin Weta Workshopin kanssa pyöräyttänyt sangen mainion joskin karmeasti nimetyn henkisen perillisen Command & Conquer -sarjalle.

Grey Goo ammentaa klassisesta asetelmasta, jossa kolme erilaista osapuolta pyrkii nuohoamaan resursseja maastosta, rakentamaan armeijan ja sitten hävittämään kilpailijansa. Nykyään tällainen reaaliaikastrategia samaistetaan heti Starcraftiin, mutta sekin pohjautuu pitkälle Westwoodin aikanaan rakentamille perusteille.

Starcraft on kuitenkin etenkin moninpelissä viritetty pianonsoittajille ja yliaktiivisille korealaisille, joiden naksutteluvauhti on yli sata minuutissa. Grey Goo riisuu suuren osan mikromanageroinnista pois pelistä, joka antaa myös hidassormisemmille (lue: vanhoille) tilaisuuden päästä taas kiinni reaaliaikastrategian maailmaan.

Tämä on mainos:

Grey Goo on saanut kepeistä mobiilipeleistä muistuttavan nimensä maailmanlopun skenaariosta, jossa itseään kopioivat nanokoneet muuttavat koko planeetan pinnan harmaaksi mömmöksi. Tämä mömmö onkin yksi pelin osapuolista, ihmisten ja betoiksi kutsuttujen avaruuden muukalaisten kera.

Omaperäisenä vetona 15 tehtävää pitkää yksinpelikampanjaa ei aloiteta ihmisenä, vaan fokus on betoissa, joista paistaa vahvasti Weta Workshopin suunnittelutyö. District 9 -elokuvan nähneet huomaavat varmasti betojen apukäsiparin, eikä näiden leveä eteläafrikkalainen korostus voi olla täysi yhteensattuma.

Grey GooGrey Goo

Vaikka Weta onkin tehnyt oivallista työtä luodessaan maailmaa Petroglyphille, täytyy sanoa, ettei jälki ole aina pelaajaystävällistä. Yksiköt muistuttavat aivan liikaa toisiaan, eikä pelaaja kykene saamaan taistelukentästä nopeaa yleiskuvaa samalla tapaa kuin esimerkiksi Starcraftissa. Tilannetta voi toki helpottaa ryhmittelemällä joukkonsa hyvin etukäteen, mutta isommissa yhteenotoissa selkeyden puute maksaa yksiköitä.

Tämä on mainos:

Grey Goon osapuolet toimivat kukin oman logiikkansa mukaan. Ihmiset luottavat yhden tukikohdan periaatteeseen, betat pistävät uusia pystyyn tarpeen mukaan ja mömmö on elävää massaa, jonka ei koskaan tarvitse ankkuroida itseään mihinkään tiettyyn paikkaan. Eri armeijat vaativat siis erilaisia strategioita, mutta suurimmat erot ovat juuri tukikohdissa ja logistiikassa. Itse yksiköt on standardoitu siten, että kaikilta löytyvät tietyt peruskategoriat, ja ne ovat latistavan samankaltaisia. Mömmö tosin rikkoo rajoja kiipeilemällä huolettomasti pitkin muille ylitsepääsemättömiä vuoria.

Yksiköt eivät nouse tasoja, eikä niillä ole mitään näyttäviä erikoiskykyjä, joita pitäisi erikseen aktivoida. Persoonallisuutta löytyy vasta kunkin osapuolen tekniikkapuun latvasta, jossa majailevat ns. eeppiset yksiköt. Kyseessä ovat superaseet, joiden kaatamiseen tarvitsee joko todella hyvin suunnitellun iskujoukon tai sitten satapäisen lauman kaikkea mitä örmelön niskaan vain keksii heittää. Epicin rakentaja on joka tapauksessa välittömästi niskan päällä, ja sen aikaansaaminen onkin selkeä välitavoite moninpelin puolella.

Ihmiset, betat ja mömmö eivät ole vielä täysin löytäneet tasapainoaan moninpelissä, mutta uskon ettei kyseessä ole niinkään luontainen epätasapaino, kuin se etteivät pelaajat vielä hallitse mömmön strategiaa. Useimmat pelaavat betoja, joka on hieman pitkäpiimäistä, mutta toivon mukaan pelikenttä muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun kokemusta hieman kertyy.

Yksinpelikampanja tarjoaa puolestaan vastusta kokeneemmillekin pelaajille, eikä ole mikään häpeä aloittaa sitä helpolta vaikeustasolta. Tekoäly on nimittäin varsin agressiivinen, ja pelaaja saa tottua siihen, että valmisteluaikaa on vain parisen minuuttia. Sen jälkeen tuleekin turpaan niin että rätisee, jos ei siis ole osannut panostaa puolustukseen.

Tehtäväkimarasta on omistettu viisi jokaiselle osapuolelle, joka ei ole kieltämättä paljoa. Kampanja jää melko lyhyeksi rykäisyksi, ja sen tarkoitus onkin epäilemättä johdatella pelaajat edellämainitun moninpelin pariin. Lisäsisältö ei olisi lainkaan pahitteeksi, vaikka tietokonettakin vastaan voi halutessaan pelata skirmish-matseja.

Grey Goon tarina on genrelleen tyypillinen, eikä se tarjoa mitään valtavia yllätyksiä. Se täyttää kuitenkin tarkoituksensa, ja pelin välianimaatiot ovat suorastaan häiritsevän hyvin toteutettuja. Välillä ei todellakaan osaa sanoa katseleeko nyt näyttelijää vai digitaalisesti tuotettua animaatiohahmoa. Wetalla on epäilemättä ollut sormensa pelissä.

Musiikkipuolellakaan ei ole mitään hävettävää, ja tarjonta yltää helposti Blizzardin tuotosten tasolle. Jopa mömmölle varattu wubwub-raita sopii tunnelmaan, joskin klönttien särähtelevä kommunikaatio voi pidemmän päälle käydä hermoille.

Grey Goo on siis pitkästä aikaa varteenotettava uusi nimi reaaliaikastrategian kentällä. Sen takana on osaamista genren alkumetreiltä alkaen, ja vaikka se onkin moderni, on siitä viisaasti karsittu pois liiallista mikromanagerointia, joten pelaaja voi keskittyä laajemman strategian toteuttamiseen ilman että tämän täytyy olla joka paikassa yhtä aikaa. Meininki on sujuvaa ja ajanmukaista, ilman ylimääräistä tilpehööriä.

Ei siis kannata antaa pelin kehnosti valitun nimen vaikuttaa ostopäätökseensä. Monille meistä tämä on se RTS, jota tässä ollaankin jo hetken ehditty odotella. Se voisi olla rikkaampi ja monitasoisempi, se voisi koittaa jotakin uutta, mutta sen sijaan se tykittää ruudulle tyydyttävän ja klassisella kaavalla toteutetun ydinkokemuksen, joka lupaa hyvää suunniteltujen jatko-osien kannalta.

HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Karsittu mikromanagerointi, upeat välianimaatiot, tiukka musaraita, laadukas ydinkokemus
-
Suppea kampanja, liian samanlaiset yksiköt, kaipaisi lisää monipuolisuutta
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

1
Grey GooScore

Grey Goo

ARVIO. Kirjoittaja Mika Sorvari

Harmaa mömmö palauttaa reaaliaikastrategian takaisin juurilleen moderneissa puitteissa.



Ladataan seuraavaa sisältöä