Suomi
Gamereactor
arviot
Skate 2

Skate 2

Vuodesta 1999 lähtien skeittipelimarkkinoita hallitsi lähes suvereenisti Tony Hawk's Pro Skater -sarja. Rullalautailun Mike Jordaniksikin tituleeratun Hawkin nimikkosarja sai kuitenkin haastajan pari vuotta sitten, kun EA Black Boxin kehittämä Skate heitti THPS-sarjan huiman epärealistiset temput romukoppaan ja mullisti koko lajityypin. Pelin realismi siivitti sen skeittipelien kärkikastiin pienistä ja osittain isommistakin vioista huolimatta. Nyt Black Box yrittää hioa Skatesta turhat kulmat pois jatko-osan myötä.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Viisi vuotta on kulunut siitä, kun eräs skeittaaja nousi tuntemattomuudesta kaikkien rullalautailijoiden tietoisuuteen. San Vanelonan kaupunkia on kohdannut sarja luonnonkatastrofeja, ja Mongo Corp -yritys on rakentanut kaupungin lähes täysin uudestaan ja nimennyt sen New San Vanelonaksi. Skeittareilla on tukalat olot; vaikka kaupunkiin on rakennettu pari uutta skeittipaikkaa, keskustan alueella vallitsee tiukka kuri. Turvamiehiä vilisee siellä täällä, eivätkä he pidä nelipyöräisen lankun potkijoista.

Tuo kuuluisuuteen kavunnut skeittari lojuu nyt vankilassa. Hyvän käytöksen johdosta vapauden aika kuitenkin koittaa, ja onnellisten sattumusten kautta matka takaisin huipulle alkaa. Tuon matkan varrella vallataan New San Vanelona takaisin ilkeältä suuryritykseltä ja tehdään toinen toistaan hullumpia temppuja ja stuntteja.

Skaten menestyksen avain oli sen mullistava ohjausmalli, johon myös Skate 2:n pelattavuus pohjautuu. Ohjaimen vasen ohjaustikku säätelee skeittarin vartaloa ja oikea jalkoja. Erilaisia temppuja tehdään pyörittämällä oikeaa tattia ennaltamääritettyjen kuvioiden mukaisesti. Nämä flippitemput ovat säilyneet lähes koskemattomina edeltäjästä, ja ensimmäistä Skatea pelanneet pääsevätkin heti peliin sisään.

Ohjausmallia on kuitenkin laajennettu huomattavasti. Tarkempia tietoja muutoksista voi lukea kahdesta ennakosta, mutta sanottakoon tässä, että temppuarsenaali on niin kattava, että sen täydellinen hallitseminen vaatii kymmenien tuntien opettelua. Kaiken kaikkiaan vertaisin Skate 2:n pelattavuutta taistelupeleihin: pelkällä räveltämisellä saa jotain hienon näköistä aikaan, mutta pelin täydellinen hallinta vaatii omistautumista ja taitoa.

Tämä on mainos:

Pelituntumaa on muokattu edeltäjästä realisminhakuisesti. Pelihahmoille on pyritty saamaan lisää massaa, ja pelaaminen tuntuu hieman edeltäjää raskaammalta. Erilaiset grindit ja liu'ut pysähtyvät huomattavasti aiempaa nopeammin. Tuntuu myös siltä, että temppuilukelpoiset pinnat (paremman ilmaisun puutteessa) vetävät lautailijaa entistä enemmän puoleensa.

Tämä aiheuttaa ongelma etenkin silloin, kun lähellä oleva pystysuora seinä kääntää skeittarin sivuttain aiheuttaen kaatumisen. Myös kovassa vauhdissa pieniin (etenkin picnic-pöydistä muodostuviin) hyppyreihin osuminen on kohtuuttoman hankalaa, kun pöydän reunat vetävät pelaajaa puoleensa. Tuloksena on liian usein grindi ponnistuksen sijaan.

Muilta osin pelattavuus on huippuluokkaa - ainakin niin kauan, kun lauta on pelaajan jalkojen alla. Yksi ensimmäisen Skaten kritisoiduimmista puutteista oli kävelyn mahdollisuus. Jatko-osaan jaloittelu on lisätty, mutta se olisi kaivannut puolisen vuotta lisäkehitysaikaa. Skate 2:ssa kävellään nimittäin vain eteenpäin. Ei sivulle, eikä varsinkaan taaksepäin. Kääntyminenkin hoituu hyvin kulmikkaasti, ja jalkaisin ei mielellään liiku enempää kuin on pakko: portaat ylös, vauhdinottomatkan päähän tai katukivetyksen (jotka ovat muutenkin huomattavasti vähemmän rasittavia kuin edeltäjässä) yli.

Vaikka kävelymekaniikka hieman panssarivaunua muistuttaakin, on se huomattavasti hallitumpaa kaatumista kuin edeltäjässä. Katukivetyksen tullessa vastaan skeittari ei nyt kaadu, vaan jatkaa juoksua ilman lautaa. Samoin käy, mikäli lauta kolahtaa temppua tehdessä jumiin esimerkiksi kaiteeseen. Joissain tilanteissa itsensä toki löytää maasta, mutta homma on paljon fiksumpaa kuin ennen.

Tämä on mainos:

Jaloitellessa voi myös hyödyntää toista uutta ominaisuutta, tavaroiden siirtelyä. Kaikkea irtonaista voi - ja ajoittain myös täytyy - siirrellä paikasta toiseen. Siirtely on harmillisen kömpelöä, ja tavarat kaatuilevat tuskaisen usein. Niiden pystyyn nostaminen hoituu kuitenkin napin painalluksella, ja kun rampin, reilin tai muun esineen on saanut paikalleen, sen voi liittää sessiomerkkiin, joka on eräänlainen pelaajan määrittämä tallennuspiste. Sessiomerkkiin hypätessä kaikki siihen liitettyjen esineiden paikka säilyy vakiona, ja vaikka esimerkiksi ilkeät vartijat siirtäisivät kovalla työllä paikalleen laitettua reiliä tai kaataisivat sen, sessiomerkkiin hypätessä se on jälleen pystyssä paikallaan. Sessiomerkit toimivat muutenkin huomattavasti paremmin kuin edeltäjässä, eikä latausruutua joudu tuijottelemaan joka hyppäyksen välissä. Tavaroiden siirtely sen sijaan olisi vaatinut lisäkehitysaikaa.

Monessa pelissä kaksi näin ikävää keskeneräisyyttä olisi toivottoman pitkä miinus, mutta Skate 2:ssa jaloittelu ja tavaroiden siirtely ovat hyvin pienessä sivuosassa. Uudistunut uratila tarjoaa niin paljon eri vaihtoehtoja, että Black Box saa paljon anteeksi. Skate 2 on nimittäin valtava peli.

Ensimmäisessä Skatessa oli käytännössä kaksi uravaihtoehtoa: Thrasher -lehden ja Skateboard Magazinen polut. Tällä kertaa pakettiin on lisätty useita täysin uusia urapolkuja. Edeltäjästä tutut mäkikisat on nyt eritelty omaksi polukseen, ja tarjolla on myös katu- ja ramppiskeittikisoja. Tämän lisäksi skeittiammattilaiset Danny Way ja Rob Dyrdek tarjoavat omat erikoistehtävänsä, ja Hall of Meat -ominaisuus on laajennettu täysimittaiseksi tehtäväpaketiksi.

Ensimmäisessä Skatessa Hall of Meat -haasteet olivat enimmäkseen Thrasher-lehden urapolun alla, mutta tällä kertaa pelaajalla on jatkuvasti neljä erilaista HoM-haastetta työn alla. Hall of Meat -haasteissa tavoitteena on tuottaa itselleen ruumiillista tuskaa joko mahdollisimman vauhdikkaasti, tyylikkäästi - tai yksinkertaisesti paljon.

Huikeasti kehittyneet kaatumisanimaatiot tekevät hommasta koukuttavaa, ja vaikka välillä ruudun reunoille ilmestyvät verisuonet häiritsevätkin, ovat haasteet parhaimmillaan nerokkaita. Miltä kuulostaa esimerkiksi haaste "potkaise autoa judo-potkulla 50 kilometrin tuntivauhdissa"? Itse ratkaisin pulman pysäyttämällä autoliikenteen erään rampin vieressä raahaamalla tielle roskiksen, ottamalla vauhtia ja ponkaisemalla rampista jalka ojossa urheiluauton kylkeen.

Yksi alkuperäisen Skaten rasittavimmista piirteistä olivat videohaasteet, joissa täytyi kerätä X tuhatta pistettä puolessa minuutissa. Black Box on onneksi ottanut opikseen, ja pistehaasteita on jatko-osassa jäljellä vain murto-osa edeltäjästä. Videohaasteet yleisestikin ottaen ovat vähentyneet, ja ne tuntuvat entistä fiksummilta.

Skeittilehtien urapolut eroavat toisistaan kiitettävästi. Skateboard Magin polulla keskitytään Mongo Corp -yrityksen vastustamiseen, ja tehtävänä on usein vierailla yhtiön vartioimilla alueilla tekemässä temppuja samalla, kun vihaiset vaksit juoksevat perässä. Hommaa helpottamaan voi palkata edeltäjästä tutun Big Blackin, joka säntäilee edestakaisin stevareita hätistelemässä. Ajoittain Iso Musta on kuitenkin myös pelaajan tiellä.

Inhosin vartijoita ensimmäisessä Skatessa, ja huolestuin, kun kuulin, että vakseja on Skate 2:ssa huomattavasti enemmän. Lopulta huomasin helpotuksekseni, ettei vartijoiden toiminta pilannut peli-iloani, ja New San Vanelonasta löytyy runsaasti myös vartijattomia alueita.

Thrasher-lehden urapolulla teemana tuntuu olevan uima-altaat. Lehden kuvaajaa pääsee tapaamaan ensimmäistä kertaa vasta löydettyään kolme New San Vanelonan seitsemästä isosta uima-altaasta (pikkualtaita on runsaasti enemmän), ja Thrasherin lehtikuvatkin keskittyvät altaiden ympärille.

Danny Wayn ja Rob Dyrdekin haasteet olivat hulluimpia ja samalla myös hauskimpia. Etenkin huimapäänä tunnetun Wayn tehtävissä tulivat tutuiksi New San Vanelonan ilmavimmat alueet. Kaiken kaikkiaan uratilan aikana näkee uuden kaupungin tärkeimmät skeittipaikat, mutta kaikkien urapolkujen läpäisyn jälkeenkin kaupungista on tutkimatta vielä valtaosa. Pikkuspotteja löytyy joka puolelta, ja isompiakin salapaikkoja on piilotettu ympäri kaupunkia. Tarpeeksi rahaa ansaitsemalla satama-alueelle voi ostaa lisäksi huikean kokoisen skeittipuiston tai laajentaa Danny Wayn megaparkia entistä isommaksi.

Isompi kaupunki ei ole pelkästään hyvä asia. Paikasta toiseen nopesti liikkuminen oli ainakin testiversiossa liki mahdotonta. Ensimmäisestä osasta tutut metroasemat on poistettu käytöstä, eikä korvaavaa vaihtoehtoa löytynyt. On mahdollista, että testiversion valikosta puuttui liikkumisvaihtoehto, sillä peli ilmoitti ajoittain, että valikkoon on lisätty uusi hotspot, johon voi hypätä. Toivottavasti myyntiversiossa tämä asia on korjattu.

New San Vanelona on vanhaa kaupunkia huomattavasti kaksijakoisempi. Keskustassa on sliipattuja marmorirakennuksia, kun taas pohjoisemmasta löytyy ränsistyneempiä taloja ja pikkukujia. Aivan kaupungin yläosaan on lisätty jyrkkä metsäalue, jonka kiemurtelevat tiet tulevat tutuksi etenkin kilpailuissa.

Keskusta-alueella liikuskelee huomattavasti enemmän jalankulkijoita, kun taas syrjemmässä porukkaa on vähemmän. Kanssa-asukit eivät ole yhtä aivottomia kuin ennen, ja skeittaajaa ymmärretään jo väistääkin. Jalankulkijoiden kanssa on syytä olla kuitenkin varuillaan, sillä samaa tyyppiä liian pitkään kiusaamalla saa helposti sähkötainnuttimesta.

Yksi ensimmäisen Skaten parhaista ominaisuuksista oli sen videouusintatoiminto. Pelaajat pystyivät tallentamaan parhaita temppujaan ja lataamaan niitä nettiin. Skate.reel-toimintoa on kehitetty edelleen, ja tällä kertaa tarjolla on kolme vapaasti muokattavaa kameraa. Lisää kameravaihtoehtoja ja suotimia saa lataamalla maksullisen lisäpaketin, joka myös pidentää verkkoon ladattavien videoiden mahdollista yhteispituutta. Ilman pakettia verkkoon saa puolitoista minuuttia videota, paketin kanssa kolme minuuttia.

Mutta mitä olisi skeittailu ilman kavereita? Skate 2:n verkkopeliin on panostettu huomattavasti edeltäjää enemmän. Vapaa skeittailu on valitettavasti edelleen rajattua, joten pelin alussa valitulta alueelta ei pääse saumattomasti siirtymään muualle. Verkkopelisession isäntä voi halutessaan siirtää koko seurueen toiselle alueelle, mikä tarkoittaa lataustaukoa. Ilmeisesti syynä tähän ovat tekniset rajoitteet, sillä verkkopelissä kaupunki on autio, eikä siirreltäviä esineitäkään ole ympäristössä.

Verkkopelistä löytyy kuitenkin runsaasti tekemistä erilaisten haasteiden muodossa. Käytännössä näitä ei päästy testaamaan, sillä Xbox 360:n testiverkko ei antanut tanskalaiselle kollegalle lupaa muodostaa yhteyttä omaan peliini. Tarjolla on kuitenkin erilaisia joko ryhmän kanssa tai yksin suoritettavia tehtäviä. Kavereiden kanssa voi myös kisailla S.K.A.T.E.-temppukisassa, itsensä telomisessa tai Spot Battlessa.

Ensimmäisestä osasta tuttua Spot Battlea on uudistettu niin, että myös tyylikkyydellä voi pärjätä. Kierroksen voittaa edelleenkin parhaat pisteet saanut pelaaja, mutta kilpakumppanit voivat äänestää tyylikkäintä temppua, jonka tehnyt pelaaja saa bonuspisteitä.

Spotteja voi tehdä myös itse siirtelemällä yksinpelissä erilaisia esteitä haluamiinsa paikkoihin. Create-a-spot-toiminnon avulla voi määritellä pisteytysalueen, jonka sisällä tehdyt temput lasketaan, lähtöpisteen sekä tavoitepistemäärän. Oman spottinsa voi ladata verkkoon, josta kaverit voivat sen noukkia ja yrittää päihittää spotin tekijän pisteet. Spottien hakutoiminto oli ainakin testiversiossa luvattoman kehno, ja pelaajien määrän kasvaessa haluamiaan spotteja on todella vaikea löytää, ellei Black Box päivitä spottiselainta.

Moninpeli onnistuu myös samalta sohvalta, ja tarjolla on samat kolme pelimuotoa kuin verkkopelissäkin. Aivan kuten edeltäjässäkin, temppuja tehdään (tai itseään rikotaan) vuorotellen, joten kisailu onnistuu yhdelläkin ohjaimella jopa neljän kaverin kesken.

Skate 2 on ristiriitainen peli. Toisaalta se tekee paremmin kaiken, mitä edeltäjänsä, ja vielä paljon enemmän. Se korjaa ensimmäisen pelin suurimman puutteen lisäämällä kävelymahdollisuuden, mutta jaloittelu on kohtuuttoman kömpelöä. Esineiden liikuttelu monipuolistaa pelaamista, mutta tuntuu harmittavan hankalalta. Skeittarien massan lisäys tekee pelattavuudesta tukevamman tuntuista, mutta ajoittain temppuilupintojen vetovoima on aivan liian vahva.

On tietysti mahdollista (ja jopa todennäköistä), että testiversio on keskeneräinen ja hiomaton, mutta samoja piirteitä on nähtävissä myös jo julkaistussa demossa. Vaikuttaisi siltä, että hieman pidempi kehitysaika olisi tehnyt pelille hyvää. Skate 2 on valtava peli, joka tarjoaa pelattavaa kymmeniksi tunneiksi. Se on epäilemättä kaikin puolin parempi peli kuin edeltäjänsä. Sen uudistusten keskeneräisyys jättää kuitenkin hieman karvaan maun suuhun. Ehkä syyttä, mutta jättääpä kuitenkin.

HQ
Skate 2Skate 2Skate 2Skate 2
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Isompi kaupunki, enemmän uravaihtoehtoja, parannettu verkkopeli, kävelyn mahdollisuus, todella paljon sisältöä
-
Hiomaton, kävely kömpelöä, valikoiden puutteet
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Käyttäjäarviot

  • Dalen
    Liu`un pitkin New San Velonan mäkeä, näen hyppyrin ja en voi olla hyppäämättä siitä, joten lautani ohjautuu hyppyrin suuntaan, lennän ilmaan... 10/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Skate 2Score

Skate 2

ARVIO. Kirjoittaja Jyri Paavilainen

Skeittipelin jatko-osa parantaa edeltäjäänsä lähes kaikin tavoin, mutta keskeneräisyyden tuntu jättää ikävän maun suuhun.

0
Muistojen maailmassa Skate 2

Muistojen maailmassa Skate 2

UUTINEN. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Skate 2 julkaistiin tasan 10 vuotta sitten. Gamereactorin avustaja Tero Kerttulalle tapahtuma oli merkittävä, ja hän kertoo nyt kaikille, miksi. Lue artikkeli täältä. ...

0
GRTV: Skate 2 -videoarvio

GRTV: Skate 2 -videoarvio

UUTINEN. Kirjoittaja Jyri Paavilainen

New San Vanelona kutsuu virtuaaliskeittareita luokseen, mutta mikä on lopullinen tuomio Skate 2:n laadusta? Gamereactorin videoarvio paljastaa kaikkien maiden arvosanat!



Ladataan seuraavaa sisältöä