Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português / Français / Nederlands
Gamereactor
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
Gamereactor Suomi
arviot
Get Even

Get Even

Matkusta muistoihisi tai kuole


Ihmisen muisti on kummallinen. Jotkut asiat voi muistaa kristallinkirkkaasti, mutta usein kirkkaimmatkin muistot saavat kultareunukset ympärilleen. Joskus taas ihmisen alitajunta haluaa estää ikävien muistojen esiin tulemisen, tai sitten se laimentaa niitä niin, etteivät kyseiset muistot ahdistaisi. Get Evenin päähahmo Cole Black saa tästä varsin konkreettisen esimerkin, kun mies pistetään tutkimaan nuoren naisen kidnappausta Blackin omiin muistoihin tunkeutumalla.

The Farm 51:n Get Eveniä on työstetty vuosien ajan ja peli on muuttanut matkalla suuntaansa useaan otteeseen. Pitkän matkan tuloksena reseptiin on lisätty ideoita sieltä sun täältä ja lopputuloksena on peli, jonka genreä on hankala määrittää. Tiivistunnelmainen trilleri vaihtelee FPS-paukuttelusta hiiviskelyn kautta pelkkään kävelyyn ja tunnelmointiin saumattomasti, eikä seuraavan mutkan takana odottaa käännettä voi todellakaan arvata. Pelin kunnianhimoinen tavoite onkin määrittää genrerajoja ja pelikerrontaa kokonaan uudestaan.

Parhaimpina hetkinään yhdistelmä toimii erinomaisesti. Monisyinen tarina imaisee mukaansa kuin mikäkin ja yllätyksiä riittää todellakin loppuun saakka. Kovaksikeitetystä ytimestään huolimatta tarina on myös erittäin kaunis ja surullinen, jättäen lukuisia hienoja muistoja jälkeensä. Myös pelin rytmitys toimii parhaimmillaan erittäin hyvin. Pelin monilukuisiin osa-alueisiin ei juuri ehdi kyllästyä, sillä uutta vaihdetta lyödään silmään jatkuvasti.

Erilaisia ideoita on käytetty todella paljon. Vaikka pelin tarina onkin lineaarinen, matkan aikana tapahtuviin asioihin voi vaikuttaa monin tavoin. Jo pelkkä ammuskelu saattaa vaikuttaa siihen, mitä jatkossa tapahtuu. Tai mitä pitäisi tehdä esimerkiksi vapautta anelevalle vangille? Valitsit kummin vain, seuraukset ovat myöhemmin suoraan edessäsi. Ongelmien ratkaisuun käytössä on Blackin monitoiminen älypuhelin, jolla piilotetut kirjaimet löytyvät ja lämpimät sähköjohdot valaistuvat. Yllättävää kyllä, peli pysyy monipuolisuudestaan huolimatta lähes koko ajan todella nätisti hanskassa, eikä peli rönsyä missään vaiheessa sekavaksi sillisalaatiksi. Loppua kohden peli latistuu enemmän hiiviskelyksi ja ammuskeluksi, joka sopii kokonaisuuteen heikosti. Muutama loppupuolen hiippailu kestää vieläpä pienen ikuisuuden ja vartijat havaitsevat maastosta pienenkin rasahduksen. Ja siitä huolimatta myös hiiviskelykohtauksiin on keksitty aivan nerokkaita kikkoja, joiden ansiosta hiippailut vaihtelevat koko ajan innostuksen ja raivokohtausten välimaastossa.

Huonoimmillaan tarina sortuu muutaman kerran aivan kamaliin, kliseisiin ratkaisuihin jotka saavat välittömän otsapalmun aikaan. Lopetus on kauneudestaan huolimatta aivan käsittämättömän epälooginen ja rikkoo paljon aiemmin kerrottua. Siitä huolimatta pyyhkäisin lopputekstien rullatessa muutaman liikutuksen kyynelen poskelta pois. Tarina vetoaa tunteisiin todella voimakkaasti, samaten ympäristössä liikkuvien hahmojen satunnainen dialogi. Sitten taas toisaalla tulee vastaan se vartija, jolla on enää pari tuntia eläkepäiviin. Pahinta käsikirjoituksessa ei ole kuitenkaan sen epätasaisuus. Ei, pahinta on se, että se virittelee todella groteskia ratkaisua, jota ei lopulta kuitenkaan uskalleta tehdä. Paljon aiemmin kerrottua vedetään loppumetreillä suoraan pois jalkojen alta. Ja kun kuitenkin tarina on kaikesta huolimatta sellainen, että se jää pyörimään mieleen päiväkausiksi.

Get EvenGet EvenGet EvenGet Even
Get EvenGet EvenGet EvenGet Even
Tämä on mainos:
Tämä on mainos: