Dynasty Warriors 7

Kolme vuotta kritisoidun Dynasty Warriors 6:n jälkeen saapuu seitsemäs osa, joka voi muodostua sarjan pelastajaksi. Merkittävä muutos edelliseen on se, että kombomittari on kadonnut. Hyökkäysten ketjuttamisessa on palattu perinteisempään järjestelmään, jossa iskuja voi latoa enenevässä määrin peräkkäin ja hyökkäyssarjat päättyvät voimakkaampaan erikoisiskuun. Isku voi esimerkiksi pyyhkäistä vihollissotilaita kauemmas, mikä helpottaa vastustajien poimimista yksitellen. Vaihtoehtoisesti pelissä voi tehdä tuhoa kertarysäyksellä näyttävillä musou-hyökkäyksillä, kunhan hyökkäys on latautunut.

Juuri Musou-hyökkäykset ovat todennäköisesti taisteluiden epärealistisin puoli. Tyypillinen tekniikka sisältää painovoimaa uhmaavan hypyn ilmaan, josta viskataan kuutioittain jäätä vihollisten niskaan. Ei taistelu muutoinkaan täysin todenmukaista ole, mutta suurten armeijoiden harventaminen miekkaa heiluttamalla tuntuu silti maallisemmalta. Peli kuitenkin yhdistää molemmat puolet tyylipuhtaasti, ja onhan supervoimilla maustettu antiikki peliresepteistä yksi menestyneimmistä.

Yli 90 prosenttia taisteluista hoituu yksinkertaisella vyörytyksellä, mutta kaksinkamppailut perussolttuja aggressiivisempia pomovastuksia vastaan vaativat hieman enemmän finessiä. Taisteluissa on oltava valmis torjumaan vastapuolen hyökkäykset ja iskemään tilaisuuden tullen täydeltä laidalta, mieluiten aseita kesken sarjan vaihdellen. Ottaen huomioon, että pelissä on yli kuusikymmentä pelattavaa kenraalia, joille kaikille voi valita aina kaksi asetta, riittää täydellisyydentavoittelijoille syvyyttä ylenpalttisesti.

Ideana on tietysti varustautua kahdella mahdollisimman tasapainoisella aseella, jotka täydentävät toistensa heikkouksia. Lisäksi aseiden erityinen sopivuus kyseiselle hahmolle parantaa niiden tehoa, mutta myös valintojen tekeminen pelkästään päheän ulkonäön perusteella on mahdollista. Samojen aseiden pitkällisestä käytöstä sankari palkitaan kykybonuksin, kuten mittavammalla energiamittarilla tai paremmalla ulottuvuudella, mistä on hyötyä myös muiden aseiden kanssa.

Pelimekaanisten parannusten lisäksi myös tarinankerronta on ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Peli on edelleen väärällään historiallisia viittauksia ja biografioita Kiinan keskiajalta, mutta tarinan seuraaminen neljän eri kampanjan puitteissa ei ole yhtä työlästä kuin ennen. Tarinat vallasta ja petoksista olisivat sovitettavissa myös johonkin muuhun ajanjaksoon, ja vain harvoin peli sai tuntemaan olon ulkopuoliseksi, vaikka ei aina muistaisikaan kuka on Meng Huo ja kuka Xing Cai. Liian pitkäveteiset ja runsaslukuiset latausruudut syövät osan asetelmasta, mutta oleellisimmat käänteet välittyvät dialogin kautta tappopuuhien välillä. Dialogissa häiritsee hieman liian amerikkalainen sävy, vaikka ääninäyttelijät sinänsä saavatkin hommansa hoidettua.

Visuaalisesti peli ei haasta yksityiskohtaisimpia nykypelejä, mutta realististen hiushapsien tai ruohonkorsien puutteesta motkottaminen missaisi pointin. Pääosassa ovat mielettömän kokoiset armeijat, joissa jokainen sotilas liikkuu ja on animoitu. Kuvitus on kelvollista ja tukee peliä. Hahmojen esittäminen yhtään yksityiskohtaisemmin verottaisi varmasti yksiköiden määrää ruudulla, mikä puolestaan heikentäisi kokemuksen intensiivisyyttä. Samoin voin antaa anteeksi taustojen rujouden ja lievän hengettömyyden, kun vaihtoehtona olisivat tylsemmät taistelut.

Dynasty Warrios 7 tarjoaa parannuksia käytännössä joka osa-alueella, mutta täysosuma se ei ole. Painottipa hyökkäyskombinaatioita ja muokattavuutta miten paljon tahansa, taistelut voivat kuitenkin käydä ennen pitkää aavistuksen itseään toistaviksi. Vihollisissa on vaihtelua, mutta ei tarpeeksi. Pelissä on joitakin taktisia elementtejä hyökkäämisen ohessa, mutta ne ovat lähinnä marginaalisia. Miekkojen heiluttaminen halki ilman ja lihan on siistiä, mutta ei loputtomasti.

Monotonisuus, joka tulee esiin kuin varkain, on ikävä tikki pelille, jonka neljä kampanjaa ja uusi Conquest-moodi lupaavat runsain mitoin pelitunteja. Conquestissa Kiina valloitetaan pala palalta ja sankareita riittää enemmän kuin kukaan kehtaa laskea. Pelimuodot tarjoavat eri näkökulmia konflikteihin, ja mukana on myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia hahmonkehitykselle rahankeruun, uusien aseiden ja avattavien kykybonusten muodossa. Mutta jotain jää silti parannettavaksi kahdeksanteen osaan.