Crysis
Crysisin tuloa konsoleille on ehditty epäillä vuosien saatossa kerran jos toisenkin, mutta niin vain tekniset haasteet on viimein onnistuttu selättämään. Ladattavassa muodossa julkaistu konsolisovitus ei edes suuremmin poikkea vuoden 2007 räiskintähitistä, mutta identtinen se ei PC-version kanssa ole.
Sarjaa vähemmän tunteville kerrottakoon, että Crysis sijoittuu fiktiivisille Lingshan-saarille, joiden on ajateltu sijoittuvan jonnekin Filippiinien itäpuolelle. Vehreiden viidakoiden ja postikorttimaisten rantojen leimaama peliympäristö on täysin poikkeava New Yorkiin sijoitetusta jatko-osasta ja on enemmän kuin vähän velkaa alkuperäiselle Far Crylle. Tapahtumat käynnistyvät, kun tieteilijät löytävät saarten uumenista muinaisen muukalaisrakennelman ja Pohjois-Korea ottaa saaret aseelliseen hallintaansa. Pelaaja omaksuu futuristista nanopukua kantavan Delta Force -soturi Nomadin roolin, tehtävänään ottaa selvää korealaisten aikeista ja muukalaisista.
Juoni juoksee kivasti taustalla, mutta pelin johtotähtenä on itse ympäristö ja siihen rakennettu toiminta. Vaikka saaret eivät ole täysin avoimia ympäristöjä, pelaajan taivallettavaksi annettu alue on usein varsin lavea, mikä mahdollistaa - yhdessä nanopuvun tarjoamien yli-inhimillisten voimien kanssa - monia erilaisia lähestymistapoja etenkin korealaisleirejä kohdatessa. Pelaaja voi liikkua vaivihkaa näkymättömänä, räiskiä lisätyn kestävyyden turvin eteenpäin tai viilettää kuin Usain Bolt taklaten onnettomat ihmispoloiset tieltään. Tehtävien ja tilanteiden intensiivisyys aaltoilevat miellyttävästi, ja silloin tällöin tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää myös maastureita ja panssarivaunuja pelkän tetsaamisen sijaan.
Missä konsolisovitus häviää alkuperäiselle PC-versiolle, on toiminnan sujuvuus. Vaikka pelattavuutta en menisi huonoksi väittämään, peliohjain ei vain pääse tarkkuudessa ja toiminnoissa hiiri-näppäimistökombon tasolle. Se tekee etenkin tiukimmista räiskintäosuuksista paikoin hivenen kömpelön tuntuisia. Tähtäimet ovat PC-pelien tavoin pikkuruisia, ja vihollisiin on hankalahko osua vähääkään pitemmillä etäisyyksillä. Lähietäisyydellä puolestaan on yksinkertaisesti vain helpompi luottaa tähtäysavun kykyyn lukittua vastustajiin.
Nanopuvun kykypalettia on yksinkertaistettu Crysis 2:n mukaiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että erikseen aktivoitavia kykyjä ovat vain näkymättömyys ja kestävyys. PC-versiossa myös voimakkuus ja nopeampi liikkuvuus aktivoidaan erikseen, mutta tässä ne aktivoituvat itsestään hypätessä tai spurtatessa. Ratkaisulla on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvänä puolena kontrollit on kyetty pitämään melko selkeinä (Crysis sisältää enemmän toimintoja kuin keskivertoräiskintä: mukana ovat esimerkiksi mahdollisuus mennä makuulle ja asettaa lisäosia aseisiin). Minulle osa PC-version viehätystä oli kuitenkin oppia käyttämään kaikkia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla, ja tässä suhteessa konsolisovitus tuntuu pelkistetyltä. Hypyt ovat aina lennokkaita kuin Halossa, ja nopeus aktivoituu spurtatessa itsestään, vaikka perusspurttikin riittäisi. Harmittavasti tämä kuluttaa nanoenergiaa joskus turhaan, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa muiden kykyjen aktivointia tulitaistelussa.
- SIVULLE:
- 1
- 2
- Alusta:PS3, Xbox 360
- Pelityyppi:Toiminta
- Kehittäjä:Crytek
- Julkaisija:EA
- Pelaajia:1-16
- Pelaajia verkossa:1-16
- Ikäraja:16 alkaen
- Julkaisupäivä:16 marraskuu 2007
- Crysis 3 Multi
- Call of Duty 4: Modern Warfare Multi
- Halo 3 Xbox 360
- Half-Life 2 PC/Xbox
- Far Cry PC
- Crysis 2 Multi
- Rage Multi
- Crysis Warhead PC
- Far Cry 2 Multi
Jääkiekon MM-kisat ovat käynnissä. Oletko koskaan "simuloinut" urheilukisoja tai hakenut revanssia videopelistä?
Gamereactor since 1998 - Published by Gamez Publishing A/S Toftebæksvej 6, 2800 Kongens Lyngby, Denmark +4545887600
