Suomi
Gamereactor
arviot
Rayman Origins

Rayman Origins

Ubisoft ei ehkä keksi pyörää uudelleen, mutta Rayman Origins kuuluu silti vuoden hauskimpiin pelikokemuksiin. Hyvä huumori, tyylitaju ja pelattavuuden rautainen osaaminen vievät pitkälle.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

1990-luvulla menestystä niittänyt Rayman on viettänyt viime vuodet syvissä vesissä, mutta nyt propellipää tekee pirteän paluun pinnalle. Rayman Origins on miekkosen sekä tämän hullunkuristen ystävien matka siihen pisteeseen, jossa joukkio nähtiin sarjan ensimmäisessä osassa. Peli ei keskity innovaatioon, vaan palauttamaan tasohyppelyn kultakaudelleen. Lopputuloksena on huippuunsa hiottu ja hulvaton 2D-seikkailu, joka sopii niin Rayman-veteraaneille kuin muillekin pelaajille.

Peli pyörähtää käyntiin jälleen Glade of Dreams -nimisestä maailmasta, johon koko sarja sijoittuu. Rayman kaveruksineen on viettämässä päivää kuorsaten (kuinkas muuten), ja konsertti herättää närää alakerran mummossa. Tämä tulee vihanpuuskassaan päästäneeksi vapaaksi pimeyden peikot, jotka uhkaavat satumaan rauhallista arkea. Pelastaakseen tilanteen Raymanin on loikittava, liideltävä, kiipeiltävä ja taisteltava tiensä kaikkiaan 60 kentän, jotka jakautuvat tusinaan eri ympäristöön. Tarina toimii pelissä lähinnä tekosyynä koko kohellukselle, mutta paljon enempää tämän lajityypin peleiltä ei kaivatakaan: pilkuntarkka pelattavuus on tarinointia tärkeämpää.

Rayman Origins
Piirretty 2D-grafiikka tekee pelistä ilmeikkäämmän kuin useimmat 3D-pelit. Hahmot ovat hauskasti ja yksilöllisesti animoituja.

Ja pelattavuus todella on kohdallaan. Hahmo reagoi ohjausliikkeisiin orjallisesti, eikä surman suuhun putoamisesta tai litistyksiin joutumisesta voi syyttää kuin itseään. Koska Rayman ei kestä koskaan iskua tai paria enempää, kuolema korjaa etenkin alkuun usein, mutta pelaaminen tuntuu harvoin - jos koskaan - tuskastuttavalta suorittamiselta. Tästä on kiittäminen tiuhaan asetettuja välitallennuspisteitä. Myöskään elämien loppumista ei tarvitse pelätä; uudelleenyrityksiä annetaan rajattomasti. Kokonaisuus tuntuukin hyvin klassiselta tasohyppelyltä, joka on suunniteltu sopimaan nykypäivän pelaajille.

Tämä on mainos:

Yksi osa tätä on mahdollisuus yhteistyömoninpeliin kolmen kaverin kanssa. Lisäpelaajat voivat hypätä mukaan tai poistua pelistä saumattomasti nappia painamalla, ja päätön pompottelu käy vain villimmäksi uusien hahmojen liittyessä hauskanpitoon. Toverukset voivat leikkisästi läpsiä toisiaan, mutta myös nostaa kavereita ylemmäs tai toimia taustatukena loppupomon aikana, herätellen kaatuneita takaisin kehiin. Haastavimmissa paikoissa pelaajien on kuitenkin myös osattava liikkua yhtäaikaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa yksi kantaa valoa luoden muille suojaa varjo-olentojen täyttämällä alueella.

Rayman Origins
Muutamat lento-osuudet tuovat vaihtelua tavallisesta tasohyppelystä ja muistuttavat shoot 'em up -peliä.

Siinä missä pelaaminen on tarkkaa, se on usein myös varsin hektistä. Hahmot liikkuvat ruudulla ketterästi ja kimpoilevat seinältä toiselle kuin superpallot samalla kun ympäristöt heräävät henkiin elävän, käsin piirretyn grafiikan siivittämänä. Joissain tilanteissa hektisyys ja vilinä alkaa tuntua jo liian kiihkeältä pelattavaksi, mutta suurimmaksi osaksi peli tasapainoilee hykerryttävästi hulluuden ja nerokkuuden kapealla nuoralla. Peli heittää tuon tuostakin kuoleman partaalle, mutta myös kiskaisee sieltä viime hetkellä turvaan. Yksi esimerkki tällaisesta veitsenterällä elämisestä on kenttä, jossa pelaajien on loikittava taivaalla kiemurtelevalla madolla, samalla eteen tulevia esteitä väistellen ja kierrellen.

Raymanin kasvutarina näkyy lähinnä siinä, miten pelin alkupuoliskoa leimaa uusien kykyjen ja taitojen metsästys. Alussa miekkonen ei osaa edes lyödä, mutta seikkailun aikana opitaan perustaitojen lisäksi esimerkiksi seinää pitkin juoksu, räiskitään hyttysen selässä lennellen ja sukelletaan merten syvyyksiin. Syvyyksissä tunnelma painuu jopa hieman pelottavaksi, mutta vain tehdäkseen seuraavista iloista sitäkin riemukkaampia.

Tämä on mainos:

Musiikki näyttelee pelissä merkittävää roolia ja sulautuu eri maisemiin saumattomasti. Niin viidakot, aavikot kuin hyytävät vuoristotkin soivat juuri niin kuin niiden voisi kuvitella soivan. Äänimaailma huokuu iloista ja rytmikästä tunnelmaa, joka saa koko pelin tanssimaan. Itse asiassa monet ääniefektit on toteutettu niin, että ne täydentävät taustamusiikkia. Taiteellisesti Ubisoft on luonut kertakaikkisen upean kokemuksen.

Rayman Origins
Kentistä löytyy riittävästi kerättävää aina keltaisista energiapalleroista ja kolikoista salahuoneisiin, joista voi löytää vangittuja Electooneja.

Peli etenee noin puoliväliinsä verrattain suoraviivaisesti kenttä toisensa perään, mutta tämän jälkeen rakenne avautuu ja valittavaksi tulee useampi uusi maailma. Tässä kohdin koin oikeastaan ainoan mainittavan pettymyksen, nimittäin avautuvat maailmat eivät ole temaattisesti uusia, vaan pikemminkin lisäkenttiä jo aiemmin avattuihin maailmoihin. Kun taustat ovat lajityypille varsin tavanomaisia viidakoita, aavikoita, jääkenttiä sekä tulimaailmoja, olisi Ubisoftilta voinut odottaa jotain omaperäistä käännettä, jota ei kuitenkaan tule. Pettymyksestä on onneksi helppo päästä yli, sillä kaikesta huokuu läpi sopivan reilu annos huumoria ja jopa yksittäisiin kenttiin on saatu ilahduttavasti vaihtelua. Kenttien tempo ja tyyli aaltoilevat yhtenään, ja näin eteen tulee jatkuvasti tuoreita tilanteita, jotka auttavat pitämään pitkästymisen loitolla.

Rayman Origins pitää otteessaan helposti päiväkausia, ja piilotetut huoneet häkeistä vapautettavine Electooneineen pitävät huolen siitä, ettei peliä vain juosta läpi. Jokaista kenttää on syytä yrittää ainakin kerran uudelleen kaiken löytämiseksi, aivan kuin kunnon tasohyppelyssä kuuluukin. Keräämällä Electooneja voi avata uusia pelattavia hahmoja, bonuskenttiä, ja tarvitaanpa näitä myös vihoviimeisiin loppuvastuksiin käsiksi pääsemiseen. Pelin suurin valtti ei silti ole sen rakenteessa, vaan puhtaassa pelaamisen riemussa. Kuinka tätä voisi vastustaa?

09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Loistava pelattavuus, vaihteleva kenttäsuunnittelu, hykerryttävä audiovisuaalinen kokemus, saumaton yhteistyötila, sopivasti haastetta ja avattavaa
-
Joskus liiankin hektinen, temaattisesti kliseiset kentät
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Käyttäjäarviot

  • modernipoika
    Rayman sarja on todella vanha jo, ja pitästä aikaa tuli uusi kunnon Rayman. Jos jotkut pohtii että kannattaako ostaa, niin kyllä! Nettikaupoista... 9/10

Aiheeseen liittyviä tekstejä

2
Rayman OriginsScore

Rayman Origins

ARVIO. Kirjoittaja Lee West

Rayman Origins oli yksi viime vuoden arvostetuimmista peleistä toimituksessa. Ja syystä. Nyt tasohyppely on kääntynyt Vitalle.

8
Rayman OriginsScore

Rayman Origins

ARVIO. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Ubisoft ei ehkä keksi pyörää uudelleen, mutta Rayman Origins kuuluu silti vuoden hauskimpiin pelikokemuksiin.

1
Ubisoft jakaa Rayman Originsia ilmaiseksi

Ubisoft jakaa Rayman Originsia ilmaiseksi

UUTINEN. Kirjoittaja Matti Isotalo

Ubisoftin 30-vuotisjuhlat jatkuvat ja kaikki UPlayn PC-käyttäjät lahjotaan ilmaisilla peleillä. Ensimmäisenä jakoon meni Prince of Persia: The Sands of Time ja sen...



Ladataan seuraavaa sisältöä