Infinity Blade II

Infinity Bladen idea on aika erikoinen, ja eittämättä osin alustan sanelema. Epämääräisen mystistä alkuperää oleva sankari käy taistoon itseään ilkeämpiä ja pirun paljon isompia vihollisia vastaan hieman mätkintäpeliä muistuttavalla kaavalla. Vapaata haahuilua ei kameran kääntelyä lukuun ottamatta ole, vaan "erien" välillä hahmo liikkuu automaattisesti seuraavaan etappiinsa. Matkalle on piilotettu pikkuroinaa kerättäväksi, joita voi napata kamera-ajoja seuratessa kyytiin. Matka etenee avomaastosta linnakkeeseen ja sen eri osioihin. Kun kymmenkunta erilaista vastustajaa on piesty, kohdataan loppupomo. Tämän jälkeen sankari herää taistelemaan uudestaan alkuasetelmasta, säilyttäen kuitenkin varusteensa ja kokemuspisteensä. Uusilla läpipeluukerroilla vastustajat muuttuvat, linnakkeeseen tulee uusia reittejä ja koko reissu nytkäistään pykälää haastavammalle tasolle. Samoja maisemia samotaan siis kerta toisensa jälkeen pienin variaatioin. Infinity Blade ei siis ole hiekkalaatikkoa ja vapaata liikkumista arvostavan valinta, vaan tiukasti putkessa etenevä peli.

Ohjattavuus on ykkösen kanssa samoilla linjoilla muutamaa uudistusta lukuun ottamatta. Taistelun aikana tärkeintä on kytätä vastustajan liikkeitä, ja reagoida oikein niiden mukaan. Iskuja voi torjua omalla aseella, kilvellä (jos sellainen on käytössä) tai väistää. Riittävän monen onnistuneen vastaliikkeen jälkeen avautuu tilaisuus pätkiä takaisin. Lyönnit tapahtuvat ruutua "sivaltamalla", torjunnat reunojen nappuloita sohimalla. Magiaa käytetään piirtämällä haluttu taian symboli ruudulle. Tiukimmissa taisteluissa ruutua saa sohia ihan tosissaan vastustajien liikkeiden käydessä enenevissä määrin vaikeasti ennustettaviksi. Vaihtelua kaavaan tuovat uudet aselajit. Kilpi+miekka-kombinaation lisäksi sankari voi käyttää myös raskasta asetta tai kahta yhden käden leukua. Raskas ase lyö hitaasti mutta lujaa, ja väistely korvautuu hyökkäyssuunnan mukaan valittavalla torjunnalla. Kahdella aseella voi huitoa vimmatusti, mutta ne eivät tee yhdellä iskulla suunnattomasti vahinkoa.

Pätevän toimintapuolen lisäksi sekä kokemuspisteet että varusteet pitävät mielen virkeänä ja motivaation korkeana. Taisteluista tienattavalla rahalla voi ostaa uutta, kiiltävämpää roipetta niskaan vanhan käydessä pieneksi. Kokemuspisteillä voi parantaa hahmoa esimerkiksi iskuvoiman tai taikuuden osalta. Uutuutena suurimmassa osassa varusteista on nyt paikkoja maagisille jalokiville, jotka parantavat niiden ominaisuuksia. Aseisiin laitettuna ne antavat käytettävälle kepukalle myös näyttävän efektin.

Ulkoasua jokaisen on helpointa ihastella vaikka ruudunkaappauksista. Lopputulos on eittämättä App Storen ehdotonta parhaimmistoa, ja sulavan animaation ansiosta vaikutelma ei heikkene liikkeessäkään. Etenkin iPhone 4S:n pienellä, mutta tarkalla ruudulla pelin näyttää jumalattoman komealta. Hahmosuunnittelija on selkeästi innostunut luomaan entistä monipuolisemman viholliskaartin, jolla tuntuu tosin edelleen olevan suunnaton tarve peittää silmänsä erilaisilla käärellä, kypärillä tai metallinpaloilla. Harvalukuiset maisemat on rakennettu hyvin ja sisältävät paljon yksityiskohtia. Ääninäyttelykin toimii hienosti, mutta ääniefektit ja musiikit jäävät audiovisuaalisessa toteutuksessa hieman taka-alalle, vaikka asiansa ajavatkin. Käyttöliittymä muistuttaa hieman Assassin's Creedien minimalistisfuturistista linjaa. Pelin tehonkäytöstä kertonee se, että vähänkin pidemmissä sessioissa iPhone kuumenee varsin merkittävästi.

Pieni kauneusvirhe pelissä ympäristöjen kierrätyksen lisäksi löytyy sen sisäisestä ansaintamallista. Noin vitosen hintaisena peli on jo valmiiksi hintava, vaikkakin sen arvoinen. Pelin sisäisestä kaupasta voi kuitenkin ostaa oikealla rahalla kultaa, jolla saa todella helposti ison edun etenkin pelin alkupuolelle. Kentältä löytyy myös erilaisia aarrearkkuja, jotka voi avata liian harvoin löytyvillä värikoodatuilla avaimilla. Kallein avain maksaa reilut kaksi euroa, jos sen ostamiseen ei löydy valmiiksi valuuttaa. Kaiken koluamiseen tottunutta lisärahan tuhlaamiseen puskeva järjestelmä ärsyttää suunnattomasti.

Kokonaisuutena Infinity Blade II on pätevä, joskin yllätyksetön uudistus erinomaiseen ykkösosaan verrattuna. Kaikkea on tuotu lisää ja toimintaa monipuolistettu fiksuilla tavoilla. Kenttiä kierrätetään edelleen enemmän kuin UFF:issa, mutta peli onnistuu juuri ja juuri pitämään tympääntymisen poissa aukeavien lisäreittien, uusien vihollisten ja varusteiden ansiosta. Oikean rahan käyttämiseen painostava järjestelmä sen sijaan ei sovi jo valmiiksi premium-hintaiseen peliin.