Touch My Katamarin aavistuksen tuhma nimi kertoo myös sen mahdollisuuksista. Pelin sankaria ohjaillaan Vitan kosketusnäytön ja takakosketuspaneelin avulla, jotka toimivatkin hyvin intuitiivisesti ja näpsäkästi, vaikken itse en kosketusnäytöstä Katamarissa perustakaan.
Täydellinen ratkaisu minulle löytyykin analogitattien ja takapaneelin muodossa. Tattien avulla katamari pyörii, kääntyy ja kiihdyttää tuttuun tapaansa, kun taas paneelin kautta saan puristettua ja hyppyytettyä palloa tarpeen mukaan. Systeemin oppimiseen menee kuitenkin hetki.
Jokainen joka on pyöritellyt pallon loppuun asti on melko varmasti koukussa, jälleen kerran. Palkintoina ovat upeat, vaihtelevat maailmat joissa katamaria pyöritellä. Pyörittäminen ei ole kenties suurta taidetta, mutta se on valtaisa nautinto. Pelimaailman assimiloiminen pala kerrallaan, pallon kasvattaminen pikku hiljaa, jotta se voi napata mukaansa yhä suurempia ja suurempia esineitä; se on täyttä höpöä, mutta samalla todella motivoivaa.
Lisäksi pelaajaa odottaa kaikenmoisia pikkutehtäviä. Vain 50 kappaleen katamareja joista pitäisi kasvattaa mahdollisimman suuria, mahdollisimman nopeasti. Tässä ei ole mitään uutta, mutta se ei myöskään tunnu laisinkaan vanhalta tai väsyneeltä. Kun tähän yhdistää kauniin japanilaisen pop-musaraidan, saadaan vaihtoehtoinen maailma, jossa kaikki on vain pyörittämistä, assimiloimista, keräämistä ja kasaamista. Se on hienon hauska maailma.
Hienoa on myös pelin tyyli, joka on rakkaudella tehtyä, mutta samalla tyystin vinoutunutta ja liioiteltua. Kirkkain värein koristellut välianimaatiot kertovat tarinan, jossa ei ole päätä eikä häntää, mutta jota silti seuraa mielikseen. Äänipuoli hyötyy Nintendon veteraanipelien tutuista perusteemoista, ja pelaaja onkin heti kotonaan tutun Katamari-älämölön valuessa aivolohkoihin.
Touch My Katamarin grafiikat ovat teknisesti vaikuttavia, mutteivät yllä Playstation 3:n tasolle. Parannukset edeltäjiin (Katamari Forever PS3:lla ja Beautiful Katamari Xbox 360:lla) verrattuna jäävät marginaalisiksi.
Playstation Store on integroitu peliin ostoskeskuksen muodossa. Voit ostaa sieltä karkkilipukkeita paisuttaaksesi kaikentärkeitä karkkipisteitä kentän lopussa. Näillä puolestaan voit ostaa sälää jolla koristella omia sankareitasi. Tarjolla on myös verkossa pyöriviä pistetauluja, jotka tarjoavat pienen mutta tärkeän motivaation katamari-taiteilijoille. Halutessa PS Vitan Near myös jakaa tietoa ja piste-ennätyksiä muiden käsikonsolin omistajien kanssa tienpäällä ollessa.
Suurimmaksi kritiikiksi muodostuukin se, että tämä kaikki on "vain" lisää sitä mitä kaikki rakastavat ja tiesivät odottaa, jo monennetta kertaa. Tämä ei kumma kyllä tee kokemuksesta yhtään vähemmän nautittavaa. Vaikka tämä innovaation puute vie peliltä mahdollisuuden yhdeksikköön, on se silti yksi PS Vitan hienoimmista julkaisupeleistä, ja oma suosikkini. Tästä hyvästä se ansaitsee kahdeksikon, vahvan sellaisen!