Bright Fallsin pelimaailman telkuissa pyörineet Night Springs -pätkät saavuttivat kulttimaineen fanien keskuudessa. Upeaa Twin Peaks -henkistä mystiikkaa ja puhdasta friikkeilyä sisältäneet videoklipit varastivat pelaajien huomion tunteikkaimmiltakin dialogikohtauksilta. Sisäpiirihuumorista liikkeelle lähtenyt idea kasvaa Alan Wake's American Nightmaren myötä kokonaiseksi Live Arcade -peliksi, jonka sci-fi-tarina rikkoo aikajatkumon lait - sekä sadoittain Taken-pahiksien ruhoja.
Selviytymiskamppailussa harjaantunut Alan loikkaa painajaisen ajaksi todellisen toiminta-sankarin buutseihin. Rambon viitta vaatii toki arvoisensa aseistuksen, ja jo ensimmäisen vartin sisään paukutellaan heti pumppuhaulikolla. Kaikki vanhat tussarit tekevät paluun hivenen muokattuina, minkä lisäksi mukana on kokonaan uusiakin, kuten konepistooli, taisteluhaulikko ja rynnäkkökivääri. Vain sinko puuttuu, joskin valoraketilla pääsee aika lähelle! Uusittu kalusto ja tuoreet vihollistyypit haastavat löytämään oikean kaliiperin kullekin köriläälle.
Tyylilajin vaihtaminen trilleristä suoraviivaisempaan toimintaan on toteutettu sarjalla suuria ja pienempiä muutoksia. Paitsi ammuksien ja parantavien valokeilojen auliilla jakamisella, myös Allun juoksukunnon kohottaminen, aseiden latausajan kutistaminen ja muutokset taskulamppuun tekevät räiskinnästä vieläkin virtaviivaisempaa. On kerrassaan toinen asia, pitääkö Alan Wakesta enemmän pakosalle ajettuna kirjailijana vai paukkurautoja heiluttavana kovanaamana. Minulle emopelin Nightmare-läpipeluu oli mieleenpainuvin, kun vähät resurssit oli käytettävä taiten ja kohtaamalla Takenit silmästä silmään päätyi vain ennenaikaiseen hautaan. Joka tapauksessa Remedy on muokannut amerikkalaisesta painajaisesta lupaustensa mukaisen: toimintaa piisaa!
Kampanjan lisäksi toiminta jatkuu Gears of Warin Horden tyylisessä Fight Till Dawn -pelimuodossa. Siinä tavoitteena on yksinkertaisesti selvitä hengissä yön pimeydestä aamun sarastukseen, taistella koko ajan vaikenevia vihollisaaltoja vastan sekä kerätä samalla mahdollisimman paljon pisteitä. Mukana on 10 kenttää, mutta ne on avattava yksitellen pelaamalla. Onnistumiset palkitaan tähdellä, jotka puolestaan avaavat tien uusii karttoihin. Fight Till Dawn on oikein mukava lisäys peruspelin oheen. Toiminta on jännittävää, mutta toisaalta hiukan kertakäyttöistä.
Alan Wake's American Nightmaren huonoin puoli onkin juuri itsensä toistavuus. Koko ajan mennään pyssyt ojossa, ja samoja pienillä vivahde-eroilla maustettuja kenttiä pelataan useaan kertaan molemmissa pelimuodoissa. Vaikka tätä yritetään tarinamuodossa selittää juonikuvioilla, ei Devil May Cry 4:ssäkin näppylöitä aiheuttanut kenttien kierrätyskikka voi olla ärsyttämättä. Kokonausuudessa hyvästä pelistä on silti kyse. Latauspeliksi Alan Wake's American Nightmare tarjoaa nimittäin helposti 1200 ms-pisteen hintansa (noin 15 euroa) veroista 3d-rymistelyä tyylilleen uskollisella sci-fi-tarinalla.