Gamereactor Network Suomi / Dansk / Svenska / Norsk / English / Deutsch / Italiano / Español / Português
Kirjaudu sisään






Unohditko salasanan?
Et ole jäsen, Haluan rekisteröityä

Kirjaudu käyttäen Facebook-tiliä
FacebookFacebook
ARVIO

RISEN 2: DARK WATERS

Merirosvoteemaa ei liiemmälti ole nykypeleissä käytetty. Risen-sarjan toinen osa Dark Waters iskeytyy markkinarakoon kunnianhimoisin elkein, vaan miten on toteutuksen laita?


Saksalaisella Piranha Bytesillä on mielenkiintoinen menneisyys roolipelien luomisessa. Gothic-sarjan ensimmäinen osa vuonna 2001 oli lupaava, mutta monella tavalla rikkinäinen roolipeli hyvin perinteisissä maisemissa. Gothiceja tuli sittemmin vielä kaksi lisää, ja teemallisesti samaa umpituttua fantasialinjaa jatkoi myös ensimmäinen Risen. Risen 2 tekee viimeinkin pesäeron isoveljiinsä siirtämällä taistelua, magiaa ja merkillisiä tilanteita sisältävän pelin harmillisen vähän käytettyyn merirosvoilun maailmaan. Valitettavasti mukana on tullut myös menneisyyden painolastia.

Ensimmäisen Risenin varsin persoonattomaksi jäänyt päähenkilö on kakkososassa pulloon tarttunut ja elämään tympääntynyt juoppo. Mentaaliset murheet jäävät kuitenkin noin nanosekunnissa syrjään, kun inkvisition saarelle haaksirikkoutuu laiva ja sen mukana tuttu piraatitar Patty. Säilänkalistajattaren isäukko on hukan tiellä, valtava merihirviö Kraken upottelee laivoja ja muutenkin kaikilla tuntuu olevan jotain hukassa tai murehdittavana. Näistä alkuasetelmista peli siirtyy ykkösosan Titaanien temmellykseen lukuisten eri saarien ja tehtävien kautta. Juonta seuraa suurimmalta osalta mielikseen, vaikka se sisältääkin ajoittain koomisen kliseisiä elementtejä ja hahmoja. Ääninäyttely on mukiinmenevää jos ei nostakaan rimaa missään vaiheessa.

Risen 2: Dark Waters

Tehtävää on riittämiin, eikä joka ikistä apinanhammasta tarvitse toimittaa saarten asukeille. Valintojakin on tehtävä, sillä eri ryhmittymien agendat menevät usein ristiin ja puoli on valittava, jos mielii seuraavalle saarelle. Perustehtävät ovat tuttua huttua eksyneiden siippojen etsimisineen, perintökalleuksien palauttamisineen tai ökkömönkiäisten harvennuksineen. Ansaitulla kokemuksella nostetaan hieman erikoisessa hahmonkehityksessä kykyjä eri pääluokista, joihin kuuluvat mm. lähitaistelu, nokkeluus tai taikuuden virkaa toimittava voodoo. Itse taidot pitää ostaa pitkin notkoja ja niemiä ripotelluilta opettajilta kylmällä käteisellä. Kaikenlaista rojua uusista teräaseista piilukkopyssyihin ja leopardinnahkoihin riittää yllin kyllin. Päähahmon ulkoasukin saa hyviä päivityksiä alkuajan lattiankuuraajasta merten suolaisen veteraanin arvoa heijastavaan vaatekokonaisuuteen asti.

Etukäteen paljon toitotettu taistelumekaniikka ei kuitenkaan lunasta odotuksia. Tarkoituksena olisi tuottaa ruudulle näyttäviä, erilaisista liikkeistä koostuvia piraattimaisia piruetteja, mutta tämän esteenä on muutama iso ongelma.

Etenkin pelin alkupuolella liikevalikoima on hävettävän pieni. Perushyökkäyksen ja heikon torjunnan hakkaaminen ensimmäiset kolme tuntia ei varsinaisesti tuota suuria elämyksiä. Pidemmälle edetessä monipuolisuus onneksi kasvaa hieman, kun merkkari voi heittää hiekkaa silmille, ampua pistoolilla mahaan ja survaista miekan kitusiin. Valitettavasti viholliset eivät leiki reilusti. Hienotkin liikesarjat tai ajatukset torppaavat helposti siihen, että joka iskun torjuva ja hämäyksistä salamannopeasti toipuva vastustaja on vain hakattava matalaksi pelkällä perushyökkäyksellä parannustarpeita samalla mutustaen. Työkalut epäreilua mättöä tukevaan taistoon löytyvät, mutta niiden käyttö jää turhauttavan vähäiseksi yli-inhimillisen pirulaisen kohdalla. Viholliskaartista löytyy myös paljon erilaisia enemmän tai vähemmän fantastisia otuksia, joihin miekkataistelun hienoudet eivät tepsi ollenkaan.

Risen 2: Dark Waters
BETA +