Suomi

Mietteitä moninpeleistä

Kirjoittaja Gibernau 4. tammikuuta 2011 kello 19:31

Tämä blogi sai pääasiassa innostuksensa tästä 1UP:n artikkelista jossa haastatellaan thatgamecompanyn Jenova Cheniä heidän tulevasta yksin/monipelistä Journeystä. Huomasin sitä lukiessani olevani ehdottomasti yksi kohde yleisöstä pelille Tässä linkki:

http://www.1up.com/do/previewPage?cId=3182758

No niin onko luettu? Hyvä.

Toinen syy joka innoitti tähän blogiin on omat kokemukseni moninpelien saralla. Olen itse pääasiassa tarinavetoisten yksinpelien ystävä ja vaikka nautinkin tietyiltä osin esim. Battlefield sarjasta ja Halon moninpelistä niin yksi asia tuntuu aina olevan nautintoni tiellä. Perseilevät kanssa pelaajat. Joten erilaiset lähestymistavat moninpeleihin saavat ainakin meikäläisen näkemään päiväunia paremmasta tulevaisuudesta.

Ennen kuin GR:n korpisoturit kiipeilevät vallihaudoista huutelemaan niin painotan etten mitenkään halua että perinteiset FPS ynnä muut moninpelit katoavat. Monet niistä nauttivat ja tietenkin omassa porukassa pelaamalla peliä pääsee pelaamaankin niin kuin sitä kuuluukin. Itse kuitenkin silloin harvoin kun näitä tahkon niin pelailen yleensä kaverin kanssa hotseattina(esim.Battlefield)tai jaetulla ruudulla(esim.Halot). Ikävä kyllä silloin joutuu kestämään vaikka mitä mikkiin laulavasta 12 vuotiaasta omia tappavaan urpoon ja muutenkin huonoon seuraan.

Yritä siinä sitten kuvitella olevasi urhea Spartan vyöryttämässä Covenantin kotipesää kun Mikki Hiireltä kuulostava tiimikaveri räppää Tupackia ja toinen ammuskelee persiille kun ehdin hypätä Warthogin puikkohin ensimmäisenä.

Aloin miettiä asiaa ja ymmärsin yhden asian. Kyse ei ole pelkästään aivopieru kanssapelaajista vaan myös omasta pelimaustani. Moninpelit ovat pääasiassa virtuaaliurheilua ja erittäin tulospainotteista. Vaikka tuo paikoitellen hyvin maistuukin niin oma fiilispohjainen pelimakuni ei oikein taivu perinteiseen moninpeli muottiin.

Aloin miettimään omia hauskimpia kokemuksia monipelien saralla ja pari erikoista tapausta tuli mieleen.

Gears Of War on yksi peli mitä tuli tahkottuna netti co-oppina todella paljon. Se mikä sen tekee erikoiseksi on se että vaikka pelasinkin monesti mikin kanssa hyvässä peli ja juttuseurassa niin parhain kokemus oli kun pelasin erään tiimikaverin kanssa pelin lävitse ilman mikkiä.
Peli on sen verran suoraviivainen että taktiikkapalavereille ei ole tarvetta ja koska ei tullut löpistyä turhia niin pystyin keskittymään pelin tarinaan ja tunnelmaan täysin. Sen lisäksi apunani oli tiimikaveri joka tiesi mitä teki ja tietenkin käytti miekuvitusta huomattavasti enemmän kun mihin mikään tekoäly pystyy. Lisäksi kun tiesi että rinnalla taistelee ihminen eikä tekoäly niin tietenkin sitä otti vastuuta myös hänestä eikä jättänyt ottamaan turpaan Locustilta että itse pääsisi helpolla. Siinä oli ehdottomasti parhaat puolet niin yksin kuin moninpelistä.

Toinen on Test Drive Unlimited. Tulihan sitä ajettua perinteisiä kisoja muiden ajopelien tyyliin mutta on yksi asia mistä pidin pelissä todella paljon. Se että Oahulla oli aina muitakin kuskeja liikenteessä. Välillä heitä tuli haastettua kisoihin mutta pelkästään se että kun kruisailin niin vastaan ajeli muita ihmisiä lisäsi meikälle fiilistä peliin todella paljon. Pelimaailma tuntui uskottavammalta ja arvaamattomammalta. Oli todella nastaa ajella maantiellä Camarolla kunnes yhtäkkiä vierestä suhahtaa Firebird ja lähteä jahtaamaan mokomaa. TDU 2:hta odotellessa.

Myös eräs Edgen artikkeli tuli mieleen kun mietin asiaa jossa kolumnisti(en nyt muista kuka)myös visioi sellaisesta pelistä jossa yhdistyy yksin ja moninpeli. Esimerkkinä oli Fallout joka toimii yksinpelinä niin kuin ennenkin mutta kaikki kaupat sun muut ovat muiden pelaajien hoitamia. Pääpeli voisi olla vaikka konsolilla ja esim. tuollaisen kaupan hoito voisi hoitua esim mobiilipäättellä tai selaimella. Eläväisempi markkinatalouskin toisi varmasti oman lisänsä jättömaalla seikkailuun.

Brink on myös peli mitä olen seurannut mielenkiinnolla. En pelkästään sen takia että se näyttää hyvältä ja että parkour meininki vaikuttaa tuovan oman lisänsä perinteiseen räiskyttelyyn mutta sen takia että myös sen tekijät uhoavat yhdistävänsä yksin ja moninpelin saumattomasti. En kyllä usko että pelistä tulee mitään vallankumouksellista mutta ehkä pelistä löytyy perinteisen moninpeli räiskinnän lisäksi enemmän sitä tarinan tynkää tyydyttämään fiilispelaaja sisällä.

Perinteisellä meiningillä on paikkansa mutta toivon että pelintekijät alkaisivat ottaa myös enemmän riskejä. Oli se sitten yksinpelin ja moninpelin yhdistämistä tai perinteisen monipelin uudistamista.

HQ