Käytetty peli on asiakkaan oikeus
Pääkirjoitus / Gamereactor numero 43 / huhtikuu 2012
Käytetyt pelit ja niiden jälleenmyynti on raflaava aihe. Asia nousee esiin aina säännöllisin väliajoin pelistudioiden suunnasta, ja usein varsin äärimmäisin sanankääntein. Viime vuonna Fable-peleistä tunnetulta Lionhead Studiosilta esitettiin, että käytetyt pelit ovat jopa pahempi ongelma kuin piratismi. Maaliskuussa Silicon Knights -studion (Eternal Darkness, Too Human) pomo Dennis Dyack puolestaan laukoi, että käytetyt kannibalisoivat pelialan. Pisimmälle meni Frontier Developmentsin David Braben (Elite, Kinectimals), joka väitti käytettyjen kaupan pitävän pelien korkeita hintoja yllä ja sanoi käytettyjen pelien suorastaan tappaneen ydinpelit.
Puhtaasti kuluttajan näkökulmasta lausunnot hämmästyttävät. Eihän kyse ole uudesta asiasta. Pelien kierto on ollut osa pelikulttuuria iät ja ajat. Lapsena minulla oli harvoin varaa hankkia uusia pelejä, ja ilman käytettyjä ja kavereilta lainattuja, olisi moni klassikko jäänyt kokematta. Kyse on sitä paitsi yhtä lailla vapaasta markkinataloudesta kuin muidenkin kulutustuotteiden kanssa. Ei mikään muukaan teollisuuden haara narise käytettyjen tuotteiden myynnistä. Olisi hupaisaa ajatella mitä tapahtuisi, jos vaikka Mercedes itkisi julkisuudessa käytetyn autojen kaupoista ja uhkaisi alkaa tuottaa menopelejä, joita ei voisi myydä eteenpäin.
Kaikista naurettavinta on verrata käytettyjen myyntiä piratismiin. Siinä tehdään myös pahin mahdollinen virhe: asiakkaan syyllistäminen. Se jos mikä on varmin tapa tuhota keskustelu heti alkuunsa. Tällöin esiin pääsee tuskin esimerkiksi se fakta, että kehittäjäpuolen tyytymättömyys kohdistuu lähinnä suuria ketjuja kohtaan, joissa käytettyjä pelejä saatetaan kilpailuttaa parin euron halvemmalla hinnalla uusia kappaleita vastaan. Älytöntä on silti teeskennellä, etteivät julkaisijat olisi tehneet asiassa jo paljoa. Esimerkkinä melkein joka toisessa pelissä löytyy jo jonkinlainen Online pass, joka lisää hintaa käytetyn ostajalle, joka mielii päästä kiinni nettipeliin.
Spekulaatiot tulevasta konsolisukupolvesta ovat heittäneet lisää bensaa liekkeihin. Villeimpien arvauksien mukaan uudet konsolit voisivat siirtyä kokonaan kertakäyttöisiin lisensseihin. Onneksi näin suuri muutos tuskin on realistinen. Siitä pitävät huolen pelikaupat, joille radikaali muutos tarkoittaisi loppua. Pelikauppa Gamestop kommentoikin huhua piikikkäästi. Vastaiskuna se voisi jättää moiset konsolit kokonaan pois valikoimistaan.
Tämä tölväysten, spekulaatioiden ja uhkailujen sävyttämä keskustelu kertoo paljon pelialasta ja sen rankoista kasvukivuista. Digitaalinen levitys on kasvussa, mutta olisi absurdia luulla sen syrjäyttävän kokonaan fyysistä jakelua. Odotettavissa onkin vain lisää kipua, kun omistuksen ja lisenssin ideat sekä tuotannon kustannukset ja myyntihinnat ovat koetuksella. Kehitys ei saa kuitenkaan talloa asiakkaan oikeuksia. Toivottavasti pelialallakin jaksetaan se muistaa.
- Pääkirjoitus vai kirjoituspää?
- Gamereactor se on maaliskuussakin
- Vuoden odotetuimmat elokuvat
- Transformers -selviytymispaketti
- Joulukiireitä
- Taas yksi lehti paketissa
- Alternative Party 2011
- Comic Con New York
- New York Cityn kutsu
- Nettisarjiksien suosikit
- Videoarvioiden jalot taitajat
- Tornipuolustuksen sinfoniaa
- Gamescom 2011
- Opettavaisten pelien aatelia
- Marraskuun lehti on paketissa!
Ostaisitko konsolin, joka vaatii jatkuvan nettiyhteyden?
Jos täällä suomessakin pelit olisivat noin 40e hintaisia uutena, menisivät ne taatusti kaupaksi myös uutena.
Jos uudet konsolit sisältävät kertakäyttöisen lisenssin että pääsee ylipäätänsä pelaamaan edes yksinpeliä omalla konsolilla jos peli on käytetty, sitten se on bye bye konsolit minun osaltani, ja luulen että monen muunkin.
Digitaaliset pelit kuitenkin sopisivat minulle siinä mielessä että ne säästäisivät luontoa.
Hyvä artikkeli!
Kannataisi jo pelistudioiden ymmärtää, että yhä harvemmat haluavat maksaa peleistään 1/3 konsolin hinnasta ja siksi odottavat käytettyjen kopioiden ilmestymistä. Ymmärrän että pelien teko on raskasta ja kallista hommaa, mutta kun vertailen Steamin tai käytettyjen kopioiden hintoja perus markettiin, niin kyllä täytyy vähän miettiä miksi maksaisin uudesta levystä 70 euroa, kun voin puoli vuotta odottamalla napata sen kympillä. Piratismia en kannata koska jokainen ansaitsee palkan työstään, mutta sen verran fiksu kuluttaja olen, että tajuan olla tuhlaamatta rahojani jos voin päästä halvemalla.
Ja aivan, mitä vähemmän pelit maksaisivat uutena, sen enemmän kehittäjät saisivat rahaa koska olisi enemmän uuden pelin ostajia. Valven steam-storessa tämä on tajuttu alen muodossa.
Digitaalisiin kopioihin siirtyminen pelottaa erityisesti konsoleilla. Siinä missä nyt pelikaupat voivat kilpailuttaa hintojaan keskenään, vastaa Sony, Microsoft ja Nintendo lähes kaikesta mitä heidän verkkokaupassaan on saatavilla.
Jännä muuten miten perusmarketeissa noissa pelien hinnoissa on monesti päälle 10€ ilmaa (välikäsiä) kun jos peli kerran maksaa ilman arvonlisäveroa 43€ eikä noitakaan nyt tappiolla myydä.
Pärhana, jos ostan jotain, on minulla oikeus se antaa kaverille, myydä pois tai vaikka heittää roskiin jos siltä tuntuu. En minä ainakaan pidä siitä että minulle laotaa sääntöjä ja ohjeita siitä mitä saan tai en saa tehdä omistamallani tuotteella. Olen monia pelejäni myynnytkin pois jos ne ei enää vaan yksinkertaisesti kiinnosta minua.
Btw, loistava vertauskuva tuo autokauppa
Itse olen yli puolet peleistäni ostanut käytettynä ja yhden taisin myös appuramaalta tilata. Miten miljoona myyntiin yltävä peli suomen hinnoilla voi olla tappiollinen jos sitä muutaman kerran kierrätetään. Toki peleissä tässä kotomaassa on ilmaa hinnoissa ja kun toi hallituksen rosvo ottaa siivunsa ei pienenä verona. Vähä ku bensa jossa vaivaiset 60-70% veroa. Kyllähän suomalaiset pelejä ja musaa sekä leffoja ostais uutena jos samoihin hintoihin sais ku ulkomailla.