That's not my job

Tässä tänään kirjoittelin tälläisen lyhyehkön englannin esseen ja nyt ajattelin julkaista se täällä teidän iloksenne. Otsikkovaihtoehtoja oli 20 joista sai valita vapaasti. Palautetta saa antaa täysin vapaasti kaikesta.

That's not my job.

It was beautiful Wednesday evening in June. I was walking from the beach to my home when suddenly some strange man came to me and told me about his worries. He told me that his wife was lost and he wanted me to go seeking for her. "That's not my job", I said. But he didn't listen to me and then suddenly he drew his .44 Magnum from his pocket and put the barrel to my temple. He threated to shoot me if I wouldn't help him to find his wife.

I was in trouble - big trouble. I thought that it would be the best to help the man because then I would stay alive longer.

We went to the man's car. He told that he saw his wife last time in their home. The man drove to their home and then we went inside. I was surprised when I saw the man's wife dead on kitchen table. I said to the man that his wife was on the table but somehow he didn't see her. I thought he had shot her and the man himself was in shock so I sneaked outside and called to the police. Five police patrols came just in two minutes. They went inside and arrested the man. Some policeman interviewed me and then I was free to go. I went to my home and I thought that people seeking surely is not my job.

Mietiskelyä nykyajan säästövimmasta...

Onko kukaan muu huomannut kuinka nykyään yritykset ja julkiset toimet yrittävät säästää ja saada voittoa joka ikisessä asiassa? Esimerkiksi koululaitoksissa opiskelijoille tärkeässä kouluruoassa säästetään tekemällä koko kunnan koulujen ja muiden kunnan laitosten ruoat samassa suuressa laitoskeittiössä mahdollisimman edullisista ja valmiiksi tehdyistä materiaaleista. Sen takia se ruokakin on sellaista ö-luokan kamaa ja lähes syömäkelvotonta.

Muistan lukeneeni jostain, että nykyään yhden kouluruoka-annoksen keskihinta on 50 sentin luokkaa. Ei siinä mitään, mutta kun vankiloissakin yhdelle annokselle tulee hintaa lähemmäs euro. Eli vangit saavat syödä siellä nykyissä luksusvankiloissaan parempaa sapuskaa kuin me rankan opiskelutyön suorittajat.

Sitten nämä nykyiset yrittäjät. Olen kuullut moneltakin henkilöltä, kuinka koko kuukauden yrittäjä on kehunut työntekijää hyväksi ja ahkeraksi, mutta sitten palkanmaksupäivänä alaa nurisemaan kuinka työntekijä on tehnyt liikaa ylitöitä.

Sitten esimerkiksi jos yrittäjän yrityksessä käytetään työvaatteita, jotka yrittäjä tarjoaa, yrittäjä ostaa pelkästtän halvinta b-luokan kamaa joka hajoaa kuukaudessa. Mutta yrittäjä ei ymmärrä sitä, että jos hyvät housut maksavat 120€ ja jotka kestävät reilun vuoden tulevat halvemmaksi kuin se, että hän ostaa 15€ housuja jotka kestävät sen kuukauden.

En kuitenkaan halua väittää, että jokainen yrittäjä ja kunta olsi tälläinen. On toki olemassa erinomaisia ja järkeviä yrittäjiä ja kunnan päättäjiä.

Ps. Sainpas viimein kirjoitettua ensimmäisen blogini :) Tekstissä saattaa olla jonkun verran typoja...