Elokuvat ja pelit, asiat jotka haluavat olla toista.

Viimeaikoina olen lukenut kuinka videopeleistä yritetään tehdä elokuvamaisia, ja olen ihmetellyt miksi näin?
Lisäksi olen huamannut miten elokuvamaisuuden varjolla ollaan muunmuassa tehty teknisiä leikkauksia peleihin jotta ne olisivat, no, elokuvamaisempia, kuten tuleva Order 1886 joka pyörii 30 FPS 60 FPSsän sijasta.
Ja sitten on tietysti pelit jotka on tarkoituksella tehty kuin elokuvat, kuten Heavy Rain ja beyond two souls. Mutta ovatko ne pelejä enään? Missä kulkee se raja?
Miksi ei voi peli olla 60 FPS sittenkään?Olisiko se silloin liian pelimäinen, mutta senhän silti pitäsi olla peli eikös?

Mistä tämä kaikki on ilmestynyt? Miksi siitä on tullut niin tärkeää ja kuinka te ihmiset suhtaudutte tähän ilmiöön?

Minun oma mielipiteeni on että jos haluan elokuvamaisuutta, minä katsoisin leffan tai katsoi... pelaisin Metal gearia. Ja lisäksi elokuvamaiset pelit vierittävät ja nakertavat pelii teollisuutta koska tekijät voivat alkaa apinoida toisiaan.
En toki vihaa mitään cutscenejä, mutta jos pelit alkavat vähentää mekaniikkoja ollakseen elokuvamaisempia, se alkaa rassaamaan.
Pelin kuuluu olla peli, ja leffat pysyköön omassa aitauksessaan.