Im in SPAAAACE!

Viime blogistani on jo aikaa ja luulen että on aika pienelle luennolle. Tässä blogissani käsittelen avaruuden mielenkiintoisia ilmiöitä, kuten mustia aukkoja ja galakseja. Aloitetaan galakseista. Galaksit luokitellaan on pääosin kolmeen luokkaan, mutta galaksityyppejä on kuitenkin paljon enemmän. Kolme päätyyppiä on: Elliptiset galaksit, kiekkomaiset galaksit ja epäsäännölliset galaksit. Muut tyypit ovat: Linssimäiset galaksit, sauvaspiraaligalaksit, kääpiögalaksit ja epäsäännölliset galaksit. Oma Linnunratamme on sauvaspiraaligalaksi. Kaikkein mielenkiintoisin galaksityyppi on kuitenkin Aktiiviset galaksit. Aktiivinen galaksi eroaa muista siten, että se säteilee paljon enemmän energiaa, mitä sen sumut ja tähdet pysytvät tuottamaan. Aktiivisia galakseja ovat Kvasaarit, blasaarit, Seyfertin galaksit ja radiogalaksit. Kvasaarit ovat hyvin kaukaisia aktiivisia galakseja, joilla on hyvin voimakas punasiirtymä. Pystymme havaitsemaan kvasaarit massiivisesta etäisyydestä huolimatta. Tämä viestii siitä että niiden on säteiltävät paljon voimakkaammin kuin tavalliset galaksit. Kvasaarit eivät voi olla kovin isoja, koska niiden kirkkaus vaihtelee nopeasti. Blasaari on hyvin samanlainen kuin kvasaari, paitsi sen energiasuihku tulee suoraan meitä kohti. Radiogalaksit taas säteilevät voimakasta röntgensäteilyä. Aktiivisten galaksien energiasuihkut, jotka tulevat valon nopeudella galaksin ytimestä ylös ja alas (säteilevästä galaksista katsoen), syntyy kun galaksin ytimessä olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon syöksyy ainetta ydintä ympäröivästä kertymäkiekosta. Syöksyvä aine kuumenee ja alkaa säteillä voimakkaasti synnyttäen energiasuihkut ytimen navoista. Seyfertin galaksit ovat tästä tapahtumasta erinomaisia esimerkkejä. Tapahtumaa voisi parhaiten kuvata, jos yrittäisi täyttää lattiaan pultattua koirankuppia painepesurilla.

Galaksit kuuluvat melkein poikkeuksetta galaksijoukkoihin. Omaan galaksijoukkoomme kuuluu kolme isoa ja noin 40 pientä galaksia. Tätä ryhmittymää kutsutaan Paikalliseksi ryhmäksi. Paikallinen ryhmä kuuluu taas Neitsyen superjoukkoon, johon kuulu noin 1300 galaksia. Paikalliseen ryhmään kuuluu kaksi isoa galaksia Linnunradan lisäksi. Nämä ovat Andromedan galaksi ja Kolmion galaksi. Mukaan kuuluu myös monta kääpiögalaksia, joista tunnetuimmat lienevät oman Linnunratamme seurana majailevat suuri ja pieni Magellanin pilvi. Ikävä kyllä nämä pikkugalaksit ovat nähtävissä vain eteläisellä pallonpuoliskolla. Andromeda ja Kolmion galaksi ovat kuitenkin nähtävissa Suomesta käsin. Andromedan galaksi lähestyy linnunrataamme kovalla vauhdilla ja mahdollisesti törmää omaan galaksiimme (varmoja ei olla, koska Andromedan sivuttaista liikettä ei voi havaita) ja näin yhdistyvät massiiviseksi kierteisgalaksiksi, kun galaksien ytimet yhdistyvät isoksi supermassiiviseksi mustaksi aukoksi. Tapahtuma saattaa olla meille tuhoisa, koska galaksien törmätessä yhteen ne viskovat paljon tähtiä ja ainetta pois galaksienväliseen avaruuteen. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä tämän tapahtuman ajankohta sijoittuu kolmen miljardin vuoden päähän nykyhetkestä. Kolmion galaksi on saanut nimensä Kolmion tähdistön mukaan, jonka lähellä se maasta katsottuna on. Jos kertoisin kaiken oleellisen näistä galakseista, olisimme täällä vielä ensivuonnakin. Vaihdetaanpa aihetta mustiin aukkoihin.

Musta aukko on massakeskittymä, joka syntyy massiivisen tähden supernovaräjähdyksessä. Jos kappaleen säde alittaa sen Schwarzschildin säteen se luhistuu mustaksi aukoksi. Maapallon pitäisi puristua halkaisijaltaan 9mm palloksi, jotta se muuttuisi mustaksi aukoksi. Mustan aukon pakonopeus ylittää valon nopeuden, jolloin edes valo ei pääse siltä karkuun ja siksi kohde on "näkymätön". Musta aukko nimitystä käytti ensimmäisen kerran John Wheeler vuonna 1967. Kuitenkin mustan aukon olemassaolo on ennustettu jo 1700-luvun loppupuolella. Professori Stephen Hawkingin kertoo kirjassaan Ajan lyhyt historia mustan aukon olevan eräänlainen reikä aika-avaruudessa. Mustan aukon voi havaita sen vaikutuksesta lähiympäristöön, kuten valon taipuminen tai kappaleen kiertäminen "haamutähden" ympäri. Mustat aukot myös säteilevät voimakasta röntgensäteilyä. Tunnetuin musta aukko sijaitsee Joutsenen tähtikuviossa ja kantaa nimeä Cygnus X-1. X-1 on kaksoistähti, joista toinen komponentti on musta aukko. Musta aukko imee seuralaistähdestään ainetta ja vapauttaa samalla röntgensäteilyä, jolloin se tulee havaittavaksi.

Musta aukko koostuu kahdesta komponentista. Keskustassa on tähden hyvin tiiviiksi puristunut ydin, joka voi massaltaan vastata miljoonia tähtiä ja sitä ympäröi tapahtumahorisontti. Tapahtumahorisonttiin joutunut energia imeytyy väistämättä sisälle mustaan aukkoon. Mustia aukkoja on kolmea eri tyyppiä. Schwarzschildin musta aukko, joka on pyörimätön ja omaa vain singulariteetin ja tapahtumahorisontin. Kerrin aukko on pyörivä musta aukko, joka omaa kaksi tapahtumahorisonttia ja niiden välissä olevan ergosfäärin, jossa kaikki sinne imeytyvät asiat joutuvat pyörimisliikkeeseen. Viimeisenä on Reissner-Nordströmin aukko, jolla on kaksi sisäkkäistä tapahtumahorisonttia ja niiden välissä aika ja avaruuskoordinaatit vaihtavat paikkaa.

Galaksien keskustassa on Supermassiivinen musta aukko, jonka syntymekanismi on meille vielä tuntematon, mutta hypoteeseja on monta. Siitä kaikki on kuitenkin samaa mieltä, että ne ovat hyvin vanhoja ja todennäköisesti ne ovat syntyneet alkuräjähdyksen yhteydessä, tai sen jälkitouhuissa. Päätän luennon tähän, sillä olen kertonut kaiken oleellisen pähkinänkuoressa. Jos on kysyttävää, vastaan tietämykseni mukaan. Menkää ja sivistäkää itseänne.

Boldly go where no man has gone before

Kesä alkaa olla jo takana ja alkaa viileämmät ja kirkkaammat yöt. Ei silti ole syytä huoleen sillä pimeys ja selkeä yötaivas avaavat oven uusille mahdollisuuksille. Yötaivasta seuraavalle harrastelijalle talviaika on parhain kohta vuodesta havainnoille.

Nyt kun maapallo kääntyy talvisiin olosuhteisiin se nostaa tunnetuimpia kohteita Suomen tähtitaivaalle. Alkajaisiksi etelän suunnalta nousee Orionin tiimalasin muotoinen tähtikuvio ja myös Pieni Koira tulee esille Orionin alapuolelta. Pieneen Koiraan kuuluu myös tähtitaivaan kirkkain tähti Sirius.

Orionista voi bongata hyvällä säällä erittäin kirkkaana loistavan M42 eli Orionin suuren kaasusumun johon kuuluu myös kuuluisa pimeä sumu Hevosenpääsumu. Orionin yläpuolella sijaitsee Härän tähtikuvio johon myös kuuluu eräs pohjoisen tähtitaivaan näyttävimmistä kohteista M45 eli Plejadit tai Seulaset. M45 on oikein hieno avoin tähtijoukko joka paljaalla silmällä näyttää vähän pieneltä Ison Karhun "kattila" osuudelta. Härän tähdistössä sijaitsee myös supernovajäänne M1 eli Rapusumu mutta kohteen suhteellinen kirkkaus on +8,4 magnitudia ja täten näkyy aika heikosti. Vain pimeimillä öillä saattaa tämän kohteen nähdä tähtimäisenä kohteena.

Päämme yläpuolella melkein zeniitissä sijaitsee kaksoisveetä muistuttava tähdistö Kassiopeia. Kassiopeiassa on kaksi syväntaivaan kohdetta M52 ja M103 kuitenkin vaikeasti nähtävissä jos ei tiedä niiden tarkkaa paikkaa.

Kassiopeian vieressä on mielenkiintoinen tähtikuvio Andromeda. Harrastelijalle tästä tähtikuviosta löytyy varsin kaunis ja mielenkiintoinen kohde M31. M31 tai Andromedan galaksi on iso kierteisgalaksi ja samalla omaa galaksiamme lähinnä oleva galaksi. Andromedan galaksilla on kaksi seuralaisgalaksia M32 ja M110 jotka voi nähdä kaukoputkella tai isoilla kiikareilla. Andromedan galaksin voi nähdä paljain silmin mutta pienellä kaukoputkella kohteesta tulee satumaisen näköinen.

Andromedan lähistöllä sijaitsee toinen galaksi Kolmion tähtikuviossa. M33 eli Kolmion galaksi kuuluu Andromedan galaksin ja oman Linnunratamme kanssa noin 30 galaksin muodostamaan paikallisryhmään joista nämä kolme ovat suurimmat. M33 on havaittavissa kaukoputkella.

Olette nyös saattaneet huomata tähtimäisiä objekteja jotka liikkuvat vinhaa vauhtia ja sitten katoavat. Älkää hätääntykö sillä kyseessä on satelliitti joka peilaa auringonvaloa ja näkyy kirkkaasti hetken kunnes taas menee pimeän puolelle.

Myös oikein kirkkaina ja valosaasteettomina öinä voi nähdä ohuen nauhan kulkevan Kotkan, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen, Ajomiehen, Kaksosten ja Yksisarvisen läpi. Tämä nauha on oma galaksimme Linnunrata.

Öinen taivas on pullollaan Avonaisia ja pallomaisia tähtijoukkoja, galakseja, pimennysmuuttujia, kaksois, kolmois ja jopa viisinkertaisia tähtiä, röntgenlähteitä (kuuluisin Cygnus X-1 Joutsenessa), kaasusumuja ja kvasistellaarisia objekteja.

Illan tullen taidan taas hiippailla ulkoilmaan seuraamaan tähtitaivaan ihmeitä (jos on hyvä sää). Kuka tietää ehkä löydän uuden kohteen joka nimetään mukaani. Tästä ei harrastus parane.

Kuvassa M45.

I have a dream

Armon vuonna 1999 kun olin 9 vuotias naskali oli minulla unelma. Unelma jonka näin pelikauppojen hyllyillä ja mainoslehdissä päivä toisensa jälkeen. Mutta perheeni ei ollut sieltä rikkaimmasta päästä joten kauppojen hyllylle tämä unelma sitten jäikin.

Vuodet vierivät ja konsoleita tuli ja meni ja unelma vaipui pelaajien keskuudessa unholaan mutta itseni kohdalla unelma jatkoi elämistään.

Kymmenen vuotta on kulunut ajasta jolloin tämä 9 vuotias pikkupoika katseli haikeasti näyteikkunan takana olevaa unelmaa ja vähitellen aloin luopua toivosta että unelmani tulisi koskaan todeksi.

Viimeinkin 10.12.2009 unelmani kävi todeksi ja pitelin ensi kertaa käsissäni omaa Sega Dreamcastiani jonka ostin yhdeltä tutulta ja tunsin tulen palavan sisälläni ensi kertaa kymeneen vuoteen.

Dreamcast on juuri sitä mitä olin aina unelmoinut. Sain kaupan päälle vielä 9 peliä joihin kuuluu legendat Soul Calibur, Mortal Kombat Gold ja Resident Evil:Code Veronica X.

Unelmani on siis viimein käynyt toteen ja jos sallitte niin menen tästä ottamaan kiinni lapsuuteni menetettyä aikaa ja elämään unelmassa once again.