Millaisia pelien pitäisi olla?
Niin millaisia? Hauskoja, vaikeita, realistisia, Halpoja?
Minun mielestäni (Ja Huom! vain minun mielestäni en nyt puhut muiden mielipiteistä) Pelien pitää täyttää Pelaajan Standarti siitä mitä pelaaja peliltä vaatii
Minun Standarteissa pelin haaste pitää olla noin puolivälissä ja nousta pelin myötä loppuun asti. Liian helppoa ei kukaan kestä, mutta vaikea... Itse pidän että peli on ja ei ole vaikea Esim. Donkey Kong Country Returns peli. Kun sain sen säikähdin tasoa ja vaikeutta mutta myöhemmin oivalsin perusajatuksen. Pelin pitää olla taitoa vaativa ei vaikea. Joskus on kai kiva vain höntsäillä helpolla mutta lähinnä kun on väsynyt. Mutta vaikeustasoissa pitää olla aina yksi reilu asia. Anteeksianto. En missään nimessä nimessä siedä peliä joka on armoton itseäni kohtaan. Ja nyt armottomalla tarkoitan Tallennusta, Kyllä juuri sitä. Mielestäni on armotonta jos jossain muuten keskivaikeassa pelissä on edennyt 20 minuuttia ja yksi pikku virhe ja joutuu aloittamaan koko homman alusta. Silloin huudan heitän ohjaimen(sohvalle) ja en enää jaksa pelata hetkeen ainakaan jos toistuu 3 kertaa. Mielestäni pelissä pitäisi saada jäädä siihen kohtaan jossa epäonnistuu sillä sidän vaikka parikymmentä kuolemaa samaan paikkaan jos saan yritää uudestaan saman tien. Kiitos Wiin Tasohyppelyt!
Sitten ulkonäkö. Tässä varmaan eroan muista monella tavalla sillä minä en tosiaan kiinnostu huippugrafiikasta. Sen pitää olla Bonus josta voi olla iloinenmutta jos se on pelin valtti niin kierrän sen mieluummin kaukaa. On olemassa silti tietty piste kelvollisen ja kelvottoman grafiikan välillä se raja nykyisten peruspelien ylittämä. Minusta tämä raja saavutettiin ''jo'' PS2:n aikoihin. Kun tuli Sly:t Ratchet:it ja Jak:it niin sen tarkempaa ulkonäköä ei enää tarvita. Onhan toki kiva saada hienot grafiikat mutta ei tarpeellista. Esim. Kaupassa jos ostan euron limsan ja sen hinta on alennettu 70:een senttiin niin olenhan minä iloinen vaikka olisin muutrenkin hankkinut sen. Grafiikasta on helppo riidellä mutta Musiikit ovatkin sitten se hankalampi juttu. Rakastan ihania musiikkeja ja musiikkimakuni on muuenkin muutenkin muuttunt. Nykyään tykkään kuunnella erilaisia musiikkinäytteitä ja pelimusiikkeja ( Right Behind You...) Siksi musiikit ovat vaikea aihe asettaa standarteja joten jätän ne siihen.
Kun nämä asiat ovat kasassa niin siirrytään siihen tärkeimpään ja yksinkaertaisimpaan asiaan Viihtyvyys. Pelein pitää viihdyttää. Kenties myös opettaa ja viihdyttää, mutta aina viihdyttää, enemmän tai vähemmän. Siksi pelejä ostetaan ja pelataan.
Mutta asiaan. Kun peliä halua pelata sitä haluaa pelata pitkään. Kun koko tekniikan kolmio on kasassa tapahtuu viihtyneisyyden tunne, sitä minä etsin pelesitä. Tätä laskumekaniikkaa laskee minun rekisteröimä hinta-laatusuhde. Laadusta pitää aina maksaa ja yleensä paljonkin.( poikkeuksena angry birds) Silloin on syytä odottaa peliltänsä paljon hyvää. Mikäli siitä on maksanut mielestään sopivasti ja saanut tarpeeksi laatua niin standartini ovat täyttyneet. Sellaisia pitäisi pelieni olla. Aamen
Kevättä dominoi...
Gamereactor since 1998 - Published by Gamez Publishing A/S Toftebæksvej 6, 2800 Kongens Lyngby, Denmark +4545887600
Pelin realistisuus on suhteellinen käsite. FPS peleissä yleensä minulla on korkeat standardit realistisuuden kohdalla. Pelin on myös oltava viihdyttävä. Fantasia ja Sci-fi peleissä realistisuus on sivuseikka.
Jos ostan pelin, sen on oltava hyvä. Arvosanasta seiska ja siitä aina taivaaseen asti, mutta poikkeuksia löytyy jos tuijottelette pelilistaani.
Toinen tärkeä asia on myös realistisuus. En halua ostaa seuraavaa BF:ää jos siinä ampuu käsiaseella miestä jalkaan ja tämä lentää viisi metriä taaksepäin. Jos se olisi realistinen, tämä jätkä vain kiroaisi ja luultavasti tappaisi minut. Ja sen sodan -se on tunnettava. Sen pitää tuntua siltä että olet siinä keskellä sotatannerta ja kädessäsi on ase jolla voit tuoda niille ryssille kostoa Suomi-Venäjä-sodasta.
Ja kolmas, hinta. Miksi ostaisin ennakkoon pelin jonka saa myöhemmin kahta kymppiä halvemmalla?
Jos miestä ampuu käsiaseella jalkaan, ja se olisi realistisesti tehty, niin tyyppi ei todennäköisesti kipu olisi tyypillä niin suuri, että ei hän voisi mitään tehdä.
Mielikuvituksellisia
Pelin on hyvä olla aivan omanlaisensa,sillä jos haluaa kaikkeen realistisuutta,voi pistää konsolin kiinni ja elää oikeaa elämää.
Minä haluan peleiltä ainakin omaperäisyyttä.Tykkään kun realistisuutta ja fantasiaa sekoitetaan ala' MGS tai ressa.
Arvosanat/numerot ovat minulle yhtä tyhjän kanssa,teen omat johtopäätökseni pelihankintojen suhteen kuten olen aina tehnyt.On sen verran tullut pelailtua pelejä että sitä jo osaa jopa trailerista suht hyvin mieltää minkälainen pelistä tulee.
Jesse, kun ihmistä osuu vaikka 9x19mm patruuna jalkaan, adrenaliini iskee välittömästi, eikä ammuttu tunne kipua heti. Jos luoti osuu polveen, todennäköisesti ammuttu kaatuu välittömästi kun luoti murskaa polven, mutta kipu ei tunnu välittömästi. Kuitenkin kun kyseessä on isompi patruuna, sanotaan vaikka .44Magnum, voi kohde kuolla jalkaan ampumisesta. Isommilla kalibereilla on stopping power efekti, jonka shokkivaikutus saattaa tappaa ammutun, vaikka luodin impaktialue ei olisi tappava. .44Magnumissa on niin paljon tehoa että se voi viedä ruumiinosia mukanaan impaktissa.
Kuka nyt jäisi itkemään jalkaansa jos on henki vaarassa. Itse ainakin nappaisin pyssyn ja ampuja saisi kivan reiän otsaansa.
Traileri muuten vaikuttaa paljon ostoon. Myöskin jos pelin takana on joku menestynyt peliyhtiö, esimerkiksi BioWare tai Rockstar Games.
Niin ja Night, en nyt ihan tarkoittanut jotain jytky-.44Magnumia vaan ihan normaalia käsiasetta millä et murskaa omaa kämmentäsi ja uhrin jalkaa.
Varmaan yleisin pistoolikaliberi on 9x19mm ja sillä saa jo suurta tuhoa aikaan. .357magnum on käytännössä vain pitkä 9mm patruuna. Termi käsiase on muutenkin väärä kuvaamaan pistoolia. Käsiase tarkoittaa asetta, jota voi normaalisti pitää kädessä ja käsittaa kaikki aseet taskupistoolista kevytkonekivääriin. 9mm on tehty läpäisyä varten, kun taas esimerkiksi .45ACP on pysäyttämistä varten. Molemmat kaliberit ovat todistaneet arvonsa ja tuhovoimansa jo ensimmäisessä maailmansodassa.
Olen kipeä.
Se voisi selittää etten kirjoittanut ''pistooli'' vaan pistin ''käsiase''.
lyhyesti hyviä.