The Host

Tieteiselokuvat ovat perinteisesti olleet hyvin vahvasti miesten makuun rakennettuja. The Host on siksi erittäin poikkeuksellinen raina lajityypissään. Twilight-kirjailija Stephenie Meyerin romaaniin perustuva leffa on varsin lämminhenkinen tarina ihmisten ja avaruusolioiden kamppailusta. Suositellaan nautittavaksi naisseurassa.

Tulevaisuudessa kämmenen kokoiset avaruusoliot ovat vallanneet maailman ottamalla yksitellen ihmisten fyysiset ruumiit hallintaansa ujuttautuen niskasta kohteen aivoihin. Päättäväinen tavismuija Melanie Stryder (Saoirse Ronan) kuuluu pieneen vastarintaliikkeeseen, mutta eräänä iltana mimmi jää kiinni. Melanien "käännyttämiseksi" aivoihin istutettu olio nimeltä Wanda ei saakaan tytsyä täysin hallintaansa. Tämän vuoksi yksi elokuvan kantavista teemoista on kahden erillisen persoonan kamppailu yhdessä ja samassa ruumiissa. Ajan kanssa Melanie löytää takaisin vastarintaryhmittymänsä luokse, ja samalla heihin tutustuu myös pään sisällä oleva avaruusolio.

Elokuvassa olisi aineksia vaikka kauhuelokuvaksi, mutta näiden tuttujen teemojen poikkeava käsittely tekee The Hostista mielenkiintoisen. Melanien ja Wandan päänsisäinen taistelu ei vaikuta skitsofreeniselta sekoilulta, vaan leffan ympäristössä täysin asiaankuuluvalta tavalta edistää tarinaa. Twilight-elkeiltä ei myöskään täysin vältytä.

Ennen kiinnijäämistään tavismuija Melanie oli tulisesti rakastunut komeaan Jared-mallipoikaan (Max Irons). Ihmisten luo palattuaan toinen komea mallipoika Ian (Jake Abel) rakastuu tulisesti Melanien pään sisälle asetettuun Wanda-olioon. Näin on jälleen saatu aikaan kahden kuuman kollin taistelu tavallisen näköisestä naisesta. Onneksi tämä teema ei nouse yhtä hallitsevaksi kuin mitä se Twilight-rainoissa oli.

Visuaalisesti The Host on kaunis, jopa suorastaan kliininen. Avaruusolioilla on jäätävän siniset silmät ja puhtaan valkoiset vaatteet. Olioiden käyttämien ajoneuvojen pinta on hopeinen ja peilikirkas, mikä on varmasti tuonut haasteita kuvauskaluston asettelulle. Autiomaamaisemat ovat komeita, mutta jostain syystä eivät kovinkaan pölyisiä, saati sitten muutenkaan likaisia. Twilightin muisto on varmaan sekin, että melkein kaikki näyttelijät ovat poikkeuksellisen kauniita lukuun ottamatta pääroolin tekevää Melanieta. Elokuvan rytmitys on rauhallinen, ja kahden tunnin kesto tuntuu hieman liian pitkältä. Nukahtaminen ei kuitenkaan uhkaa, mikäli erikoinen ote avaruusolioiden ja ihmisten keskinäiseen dynamiikkaan muuten puree.

Lisämateriaaleina tarjotaan tekijöiden kommentteja, lyhyt kurkistus kulissien taakse ja jokunen poistettu kohtaus. Lisukkeet tuntuvat turhilta, koska itse elokuva on jo välittänyt katsojalle kaiken tarpeellisen. Tämä on tietenkin merkki onnistuneesta tarinankerronnasta. The Host on poikkeuksellinen tieteiselokuva, jonka näkökulma eri lajien välisiin suhteisiin tekee rainasta katsomisen arvoisen.