The Purge

The Purge ei nimestään huolimatta ole filmatisointi Sofi Oksasen kirjasta, vaan amerikkalainen spekulatiivinen trilleri, joka pyrkii kovasti sanomaan jotakin yhteiskunnasta. Sanominen vaan on tehty megafonin lävitse, jottei asia jäisi kellekään epäselväksi.

Elokuvan Amerikassa on otettu käytäntöön niin sanottu vuosittainen Puhdistus, jossa kaikki rikokset ovat sallittuja 12 tunnin ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on tuolloin vapaa "ratkaisemaan omat ongelmansa" ilman, että laki puuttuu asiaan. Köyhät ja suojattomat siis kärsivät samalla kun sosiopaatit rellestävät ja varakkaat sulkeutuvat monimutkaisten turvajärjestelmien taakse nauttimaan television live-raportoinnista.

Rainan keskiössä on Sandinin perhe, jonka isä James (Ethan Hawke) myy kalliita turvajärjestelmiä ja tekee niillä hyvää tiliä. Perheessä on kuitenkin eripuraa Puhdistuksen moraalisista perusteista, ja kuinka ollakaan, Sandinit löytävät itsensä vaikeasta paikasta Puhdistuksen yön koittaessa.

Tällaiset dystopiat eivät ole mitään uutta tieteiskirjallisuudessa saati sitten tieteiselokuvissa. The Purgen maailma on omamme kaltainen, mutta siinä on yksi suuri ero Puhdistuksen muodossa. Ongelmana tässä on tietenkin, että tällainen laajamittainen arvojen muutos heijastuisi käytäntöön monin tavoin, joita tässä elokuvassa ei kuitenkaan nähdä.

Jos psykologinen uskottavuus unohdetaan, on Purge tiivistunnelmainen koti-invaasioleffa, jossa perhe joutuu kamppailemaan niin ulkoisia kuin sisäisiäkin vaaroja vastaan. Tekijöiden taustat mm. Paranormal Activityn ja Sinisterin parissa ovat selvästi näkyvillä, ja mukana onkin monia aivan toimivia kikkoja, jotka varmasti pitävät jännityksen yllä. Hawke tekee kohtuullisen rutiinisuorituksen isäpappana, mutta leffan ryöstää Rhys Wakefield "kohteliaan johtajan" roolissaan.

Väkivalta elokuvassa on melkoisen rumaa, mutta sillä mehustellaan liikaakin, jolloin se menettää osan tehostaan. Käsikirjoittaja on myös pyrkinyt olemaan julma hahmoilleen, alleviivatakseen elokuvan sanomaa siitä kuinka ihminen on ihmiselle susi, ja miksi oman käden oikeuteen perustuva yhteiskuntajärjestys on oikeastaan aika hanurista.

The Purgessa on loogisista aukoistaan huolimatta kovaa potentiaalia, mutta se hukataan puhtaaseen raskaskätisyyteen ja kliseiden suohon. Asioita alleviivataan niin, että hitaampikin ymmärtää, eivätkä yllätyskäänteet ole erityisen yllättäviä.

Tämä on kovin harmillista, koska elokuvan viesti on pohjimmiltaan hyvä tavalla jota väkivaltaviihteessä harvemmin nähdään. Nykyiselläänkin se on silti omiaan synnyttämään keskustelua, joten sille voi antaa tilaisuuden viimeistään sitten kun se tulee televisiosta.