Lone Survivor

Marcus Luttrellin (Mark Wahlberg) johtama armeijan erikoisjoukko saa tehtäväkseen paikantaa ja eliminoida vaarallisen terroristijohtajan syvällä vihollislinjojen takana. Pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta tiimin tehtävä käynnistyy mallikkaasti. Paikallisten yllättävä väliintulo pakottaa erikoisjoukon kuitenkin tekemään vaikean valinnan tehtävän kannalta. Ratkaisun myötä joukko päätyy taistelemaan hengestään karuissa olosuhteissa ylivoimaista vihollista vastaan.

Elokuva käynnistyy esitellen letkeästi hahmoja ja heidän taustojaan. Kerronta on rauhallista ja kuvailee sujuvasti sotilaiden kasarmiarkea sekä heidän keskeisiä suhteitaan. Elokuvan päästessä toimintaan ruutuun ammutaan täyslippaallinen menoa ja ryminää, mistä ei jännitystä puutu. Lähes puuduttavan rymistelyn jälkeen elokuva rauhoittuu syventämään tarinaa, ja siitä riittäisi sisältöä pidempäänkin pohdiskeluun. Valitettavasti tälle osiolle ei ole jäänyt sen ansaitsemaa tilaa, vaan se hukkuu toiminnan alle.

Huolimatta siitä, että jo nimi paljastaa elokuvan lopputuloksen, raina pitää katsojansa otteessaan, kun toiminta välittää henkiinjäämistaistelun tunteita toivosta epätoivoon. Myös lukuisten isojen tähtien mukanaolo pitää huolen, että tieto siitä, kuka kuolee ja kuka selviää, ei ole itsestään selvää.

Mark Wahlbergille eliittisotilaan rooli ei ole mitenkään uusi. Hän täyttää vähäeleisen mutta silti karismaattisen taistelijan roolin aina yhtä sujuvasti. Pitkälti draamoja työstänyt Emily Hirsch tuo taas enemmän inhimillisyyttä sotilasrooliinsa, auttaen katsojia samaistumaan hurjiin tapahtumiin. Hahmojen välillä on aistittavissa kunnioitusta ja elinikäistä sotaveljeyttä riittämiin, jotta sopiva tunnelma säilyy toiminnantäyteisessä kaksituntisessa.

Elokuviensa tyylikkäästä teknisestä toteutuksesta sekä huikean realistisesta toiminnasta tunnettu ohjaaja Peter Berg ei petä tälläkään kertaa. Lone Survivor antaa ainutlaatuisen tarkan kuvaelman kaoottisesta pakenemisesta luotien ulistessa hankalassa maastossa. Pakokauhu ja ahdistus tulevat vahvasti iholle, selkeästi kuvattu hektinen toiminta näyttää ylivoimaisen vihollisen puskemassa päälle joka puolelta, räjähdysten ja taisteluhuutojen saattelemana. Elokuvan Oscar-ehdokkuuksin varustetut ääniefektit antavat luotien napsahduksille ja luiden murtumille ilkeän realistisen tunnelman. Taistelukopterien megatykit laulavat surutta kuoleman säveliä ennen räjähtämistään, ja miestä kaatuu kuin heinää niin hyvisten kuin pahisten linjoissa.

Elokuvan perustuessa tositapahtumiin tarinassa olisi mahdollisuuksia hahmojen syvällisempäänkin tutkiskeluun ja vahvempaan draamaan, mutta Lone Survivor keskittyy pääsääntöisesti vain todella näyttävään toimintaan. Kokonaisuus tuntuu tästä syystä vähän epätasaiselta ja kylmän etäiseltä armeijan esittelyvideolta. Positiivista on kuitenkin huomata, että tekijät ovat rohkeasti jättäneet lipunheiluttelun minimiin ja uskaltaneet antaa omillekin pojille turpaan. Tämä valinta nostaa elokuvan tusinatason yläpuolelle ja tekee lopputuloksesta kliseistä poikkeavan, viihdyttävän ja jännittävän toimintarymistelyn. Pasifistikukkahattutädit voivat suoraan tiputtaa pisteen jos toisenkin, sillä kyseessä on todellista asehekumointia alusta loppuun.