The Grand Budapest Hotel

Wes Anderson on ehdottomasti yksi suosikkiohjaajistani. Hänet tunnetaan muun muassa loistavista The Royal Tenenbaums ja The Life Aquatic with Steve Zissoun -elokuvista, ja vaikka jokainen miehen töistä ei ole ollut täysosuma, ovat ne olleet vähintään tasaisen hyvälaatuisia. Anderson uusin, The Grand Budapest Hotel, nousee kertalaakista yhdeksi miehen sekä vuoden parhaista elokuvista.

The Grand Budapest Hotel on tyyliltään taattua Wes Andersonia. Elokuvassa riittää huumoria, mutta se on kautta linjan hienovaraista, ja syntyy usein äärimmäisistä kontrastivaihteluissa dialogissa ja vauhdikkaissa käänteissä; slapstickiä unohtamatta. Wes Anderson on "straight man" -komedian mestari. Tämä kuvaa siis tyyliä, jossa päähahmot pysyvät pääosin naama näkkärillä -vakavina, mutta ympärillä pyörivät tapahtumat tai sivuhahmot hipovat surrealismia.

Tämä kuvaa hyvin myös The Grand Budapestin koko ulkoasua. Elokuva sijoittuu karuun kuvitteelliseen Itä-Euroopassa sijaitsevaan Zubrowkan valtioon toisen maailmansodan kynnyksellä, mutta sen ankeutta peilaa fantastisesti hotellin värikkyys ja erikoiset henkilöhahmot. Tapahtumat pitävät jatkuvasti otteessaan, eikä pelkästään mielenkiintoisen käsikirjoituksen takia, vaan leikkaukset, kuvakulmat ja kohtausten sommittelu ovat koko ajan virkistävän monipuolisia. Mukana on jopa stop motion -animaatiota, mikä toimii tehokeinona nokkelasti ja korostaa hienosti tarinan satumaisia piirteitä.

Näyttelytyöstä on lähes mahdotonta keksiä kritisoitavaa. Anderson nauttii piireissä valtavasta arvostuksesta. Leffa suorastaan pursuaa niminäyttelijöitä, jotka ovat tulleet tutuiksi miehen tuotoksissa yhä uudestaan. Bill Murray, Ed Norton, Jeff Goldblum ja kumppanit ovat selkeästi tyytyväisiä olla mukana edes lyhyesti. Elokuvan budjetti oli suhteellisen vaatimaton 31 miljoonaa dollaria, joten rahasta ei todellakaan ollut kyse. Elokuvan suurimmat kultakimpaleet löytyvät kuitenkin pääosista. Ralph Fiennes esittää itsevarmaa keikurimaista conciergeä Monsieur Gustave H:ta, kun taas tämän aisaparina on täysi uusi kyky Tony Revolori Zero-nimisen pikkolon roolissa. Molemmat suoriutuvat urakastaan upeasti, ja näiden seikkailua on hykerryttävä ilo seurata.

Tarinallisesti The Grand Budapest on nimen omaan seikkailu. Se käynnistyy kun Gustave lavastetaan rikkaan hotellivieraan ja "rakastajattaren" murhasta. Juoni soljuu eteenpäin kohtauksesta toiseen juuri sopivalla tempolla, eikä meno tunnu kertaakaan tylsältä. Ainoa heikkous on hahmokaartin valtava koko, joka aiheutti hieman sekaannusta. Toisena kauneusvirheenä voi pitää loppuratkaisun tietynlaista ennalta-arvattavuutta, mutta sekin unohtuu nopeasti elokuvan mestarillisen suoraviivaisen lopetuksen ansiosta. The Grand Budapest Hotel on yksinkertaisesti loistava elokuva, ja uusi BD-julkaisu pakkohankinta Wes Andersonin tuotannosta pitäville.