As Above, So Below

Edesmennyttä tutkijaisäänsä seuraten, Scarlett (Perdita Weeks) etsii aarteita vaaroja kaihtamatta. Etsiessään muinaista pyhää kiveä, hänen tiensä vie Parisiin ja tarkemmin sanottuna sen alle. Puheet helvetin porteista eivät kuitenkaan Scarlettia paljon hetkauta, vaan hän kasaa vastahakoisen tiimin avukseen ja suuntaa katakombeihin. Niihin on huhujen mukaan haudattu yli kuusi miljoonaa ruumista. Alamaailma pitää kuitenkin sisällään vielä huomattavasti järkyttävämmän salaisuuden, joka pistää heidät taistelemaan henkensä lisäksi omia sisäisiä demonejaan vastaan.

Elokuvan putkijuoksumainen tarinankerronta tarjoilee mysteerejä ja monimutkaisia kysymyksiä, mutta vesittää ne saman tien valmiilla vastauksilla. Jokaiseen hahmolle esitettyyn pulmaan tai esteeseen tarjotaan ratkaisu samassa lauseessa. Sen enempää katsoja kuin elokuvan hahmotkaan eivät ehdi miettimään pulmia, kun tarina jo juoksee eteenpäin. Nopea etenemistahti kuitenkin hidastuu elokuvan puolivälin jälkeen, ja loppua kohden kerronta sekä venyttää tarinaa että panttaa ratkaisuja.

Pitkälti tuntemattomat näyttelijät istuvat hyvin rooleihinsa. Hahmot ovat luontevia ja rentoja. He saavat aikaiseksi uskottavaa tunnetta niin keskenään seurustellessaan kuin taistellessaan omasta hengestään. Varsinkin valovoimainen naispääosan esittäjä, Perdita Weeks jää mieleen vahvalla olemuksellaan. Harmillisesti hänen roolinsa on kirjoitettu rasittavan ylimieliseksi ja muita hyväksikäyttäväksi, joten en kokenut häntä sympaattisena henkilönä.

Elokuvassa käytetty "reality-handheld-löydetty kuvanauha" -kuvaustekniikka on kärsinyt pahan inflaation jo vuosia sitten. Siitä huolimatta raina oikein paistattelee jokaisessa hyväksi todetussa ja sen jäljiltä puhki kulutetussa kliseessä. Säikyttely perustuu kameran hulluun heilumiseen, ääni pätkii tarvittaessa ja kameralle jaaritellaan loogisuuden kannalta joutavia, vain jotta tarina saadaan kerrottua. Tästä huolimatta elokuva onnistuu paikoittain vangitsemaan hyytävää tunnelmaa, johon näyttelysuoritusten lisäksi osasyynä ovat aidot kuvauspaikat katakombeissa. Elokuva efekteineen näyttää ihan yhtä tyylikkäältä kuin muut saman genren edustajat, tosin mukaan on eksynyt myös muutamia nolottavan huonoja lavasteita.

Jo aikaisemmin samanlaisia elokuvia tehtaillut ohjaaja, John Erick Dowdle, alkaa näyttämään pahasti toistamisen merkkejä. Puitteet ja taustatarinat ovat hallussa mutta "As Above, So Below" ei tuo genreen mitään uutta tai yllättävää. Elokuvan juonen arvaa helposti ennakkoon, jos on nähnyt edes pari samnlaista pätkää aikaisemmin. Näin törkeä kopiointi aikaisemmista lajityypin elokuvista on jo noloa, ja niiden ansiosta elokuvan vähäisiinkin hyviin puoliin suhtautuu välinpitämättömästi. Itse nostan hattua elokuvan tyylikkäälle julisteelle ja sille tosiasialle, että elokuva oli oikeasti kuvattu Pariisin alla olevissa katakombeissa. Viihdyin myös levyllä olevan kolme minuuttia kestävän dokumentin parissa, joka kertoo kuvauksista maan uumenissa. Jos olet kauhuelokuvien suuri ystävä ja vasta tutustumassa kameranheiluttelu genreen, voit lisätä leffalle pisteitä yhdestä kahteen lisää.