Night at the Museum: Secret of the Tomb

Eloon heränneen museon kolmas elokuva muistettaneen lähinnä siitä, että leffa jäi itsemurhan tehneen Robin Williamsin yhdeksi viimeisemäksi roolityöksi. Varsinainen raina on suurella rahalla tehtyä komediaa, josta puuttuu sanoma ja sielu.

Ben Stillerin näyttelemä Larry Daley luotsaa jälleen museota, jonka näyttelyesineet heräävät öisin henkiin. Ajan patina kuitenkin iskee esineet eläviksi tekevään taikalaattaan. On siis aika matkustaa Lontooseen ja altistaa levy kuunvalolle. Näin ongelmat korjautuvat ja kaikilla on kivaa. Toisin sanoen tarina tuntuu suorastaan idioottimaiselta ja väkisin väännetyltä. Kaikesta muustakin toteutuksesta huokuu tarve työllistää itsensä ja toisaalta käyttää runsaasti rahaa, kun kerran sitä on käyttöön annettu.

Toteutuksen puolesta jälki on siis kyllä ammattimaista jokaisella osa-alueella. Enemmän tai vähemmän nimekkäät näyttelijät hoitavat työnsä asiaankuuluvalla antaumuksella. Ben Stiller tekee peräti kaksoisroolin esittäen Larry Daleyn lisäksi luolamiesversiota itsestään. Suoritus tai oikeastaan meikkaus on niin uskottava, että huomasin kaksoisroolin vasta blu-ray-julkaisun lisämateriaaleja katsoessani. Robin Williamsin rooli vahakuvasta eläväksi muuttuvana Teddy Rooseveltina on sujuva, mutta samalla harmillisen väritön. Elokuva olisi kaivannut yhden tai kaksi selkeää avainhahmoa, jotka jollakin tavalla erottuvat joukosta. Nyt katsojalle tarjoillaan vaikuttava kavalkadi jos jonkinlaista vipeltäjää, mutta mikään niistä ei onnistu tekemään sen kummempaa vaikutusta.

Lavasteisiin ja tehosteisiin on varmasti uponnut huima määrä rahaa, ja se myös näkyy. Satumainen tunnelma on käsin kosketeltava, mitä vahvistetaan puvustuksen tietynlaisella muovisuudella. Se tyhjänpäiväinen tarinakin rullaa eteenpäin ammattilaisen ottein helposti seurattavana huttuna. Ongelma vain ettei mitään oikeasti kiinnostavaa kerrottavaa tunnu olevan mukana. Elokuvan alle sataminuuttinen kesto tuntuu näin ollen aivan liian pitkäksi venytetyltä. Night at the Museum: Secret of the Tomb on malliesimerkki siitä kuinka parhaatkaan puitteet eivät riitä, jos varsinainen tarina puuttuu tai jättää täysin kylmäksi.

Blu-ray-julkaisun parasta antia ovat lisämateriaalit. Elokuvan tekemisen prosessi käydään kattavasti lävitse auttaen katsojaa ymmärtämään paremmin, miksi rainasta muodostui sellainen kuin se on. Yleisvaikutelman perusteella leffa on tehty juuri sellaiseksi kuin pitikin eli sieluttomaksi.

Onnistuneiden lisämateriaalien johdosta kokonaisarvosana nousee yhdellä pisteellä. Suosittelen siitä huolimatta elokuvan katsomatta jättämistä ellei leffasarja ole erityisen lähellä sydäntä kahden edellisen jälkeen.