Mustanaamio

Sarjakuvien Vaeltava aave on 21. Mustanaamio, mutta uusi elokuva siirtyy seuraavaan sukupolveen. 24-vuotias Christopher Moore opiskelee lakimieheksi autuaan tietämättömänä sukujuuristaan. Henkilökohtaisen järkytyksen ja erikoisen yhteydenoton seurauksena jampan elämä kääntyy päälaelleen. Hän onkin Kit Walker, 22. Mustanaamio, jonka on määrä ottaa sukunsa vala kannettavakseen. Tietenkin ikiaikainen vastustaja, Singhin veljeskunta, haluaa estää moiset aikeet.

Erittäin positiivista on leffan tuore ote itse Mustanaamioon. Hän ei ole sarjakuvien huippuunsa bodattu kookas korsto. Sukunsa 22. edustaja onkin yllättäen keskikokoinen hoikka kundi, joka pitää parkourista. Uusi Kit Walker seuraa lisäksi aikaansa, mikä tarkoittaa päivityksiä sekä asuun että muuhun välineistöön. Innoitusta on haettu turhan näkyvästi James Bondilta, sillä valtaosa elokuvasta tuntuu B-luokan agenttirymistelyltä.

Tarinan rakenne ja esitystapa on hyvin suoraviivainen ja ennalta arvattava. Tuleekin mieleen, että tekijät ovat halunneet tuottaa tasaisen varmaa virkamiesjälkeä ilman riskinottoa. Lopputulos on toki toimiva, mutta täysin kunnianhimoton eikä elokuvalla ole edes yritystä saavuttaa omaa persoonallisuutta. Varsinaista loppuratkaisuakaan ei saada, vaan tarkoituksena on selvästi ollut valmistaa tietä jatko-osille.

Raina on selvästi kahteen osaan jaettu TV-elokuva, mikä ilmenee myös astetta halvemmassa toteutuksessa. Lavasteet näyttävät muovisilta eikä avainrooleissa nähdä nimekkäitä näyttelijöitä. Kameran edessä ihmiset hoitavat työnsä kelvollisesti, mutta harmillisesti kaikkea ulosantia leimaa "olen vain töissä täällä" -asenne ilman intohimoa omaan tekemiseen.

Päivitetyn Mustanaamion tarina on varsin hyvä, mutta se ei ole saanut ansaitsemaansa toteutusta. Sarjakuvan ystäville elokuva on kelpoa kertakäyttöviihdettä, mutta en usko hahmoa tuntemattomien tästä kauheasti innostuvan.