Submarine kertoo sosiaalisista sukellusveneistä 80-luvun Swanseassa. Hieman nörtähtävä ja nuoren iän hipsterismistä kärsivä Oliver on lääpällään jokseenkin ronskiin Jordanaan, jonka kovan pinnan alla on käynnissä omanlaistaan kuplintaa. Sosiaalisesti hankalina ihmisinä nämä päätyvät jotenkin yksiin, mutta nuori rakkaus ei koskaan ole helppoa.
Vaikka Submarinessa on pieniä kaikuja moderneista amerikkalaisista "pirtsakan erilaisista vastavirtadraamakomedioista", ovat sen juuret tukevasti Britannian mullassa, luojan kiitos. Elokuva tarjoilee omalaatuisia mutta silti täysin uskottavia henkilöhahmoja sortumatta siihen pakonomaiseen kummailuun jota mm. Wes Andersonin elokuvat ovat pullollaan. Vaikka neljättä seinää hieman rikotaankin, on ironia jätetty enimmäkseen hyllylle.
Submarinen rikkaus onkin erinomaisen käsikirjoituksen lisäksi nimenomaan sen hahmoissa ja näiden näyttelijöissä. Roberts ja Paige ovat erinomaisia sen lemmenparina, esittäen teiniromanssia sen kaikessa kömpelyydessä. Oliverin vanhempia esittävät Taylor ja Hawkins onnistuvat puolestaan tuomaan ruudulle ehkä yhden ikonisimmista brittipariskunnista koskaan, jossa isä nököttää masentuneena aamutakissaan ja äiti haikailee nuoruutensa ja naapurissa asuvan new age -gurun perään. Kyseistä gurua muuten esittää mainiosti itse Paddy Considine joka on jo itsessään syy katsoa tämä elokuva.
Ayoade on saattanut löytää todellisen paikkansa viihdeteollisuudessa tämän elokuvan kautta. Vaikka hän onkin hilpeä näyttelijänä, on hänellä selvästi myös huomattavaa lahjakkuutta sekä käsikirjoittajana että ohjaajana. Submarine on koskettava ja hieman surumielisellä tavalla hauska draama jossa ihmiselämän eri käänteitä käsitellään rehellisesti ilman tarpeetonta mystiikkaa.