Blu-ray: Smurffit

Lumotussa metsässä asustavat kolmen omenan korkuiset smurffit. Nämä siniset elikot on nimetty persoonallisuutensa mukaan, ja heitä johtaa punaiseen nuttuun pukeutuva Pappasmurffi. Sienistä rakennettua kylää jahtaa pakkomielteisesti hieman yksinkertainen Velho Rontti-kissansa kanssa. Erinäisten vaiheiden jälkeen kourallinen smurffeja kanssa Velhon ja Rontin päätyy New Yorkiin mesoamaan. Luvassa on siis lapsille soveltuvaa kissa ja hiiri -leikkiä tavoitteenaan päästä takaisin kotiin. Jostain syystä tarina tuo mieleen kesyn version Terminatorista.

Tarina alkaa liian vauhdikkaasti. Katsojan eteen maalaillaan kuva rikkaasta ja mielenkiintoisesta toisesta ulottuvuudesta, jonka keskellä on iso lumottu metsä. Sitten sieltä häivytäänkin juoksuvauhtia ja loppuelokuva kuluu New Yorkissa. Muuten toteutus on kaikin puolin onnistunut. Smurffit näyttävät eläviltä, ja näyttelijöiden kanssakäyminen heidän kanssaan on pääosin luonnollista. Kerronta etenee alkua lukuun ottamatta rennosti ja itsevarmasti turhaa kiirettä pitämättä. Ehkä tämä on yksi tapa alleviivata lapsia kohderyhmänä, sillä tarinaa on erittäin helppo seurata.

Velhoksi pestattu Simpsonien monitoimimies Hank Azaria on häiritsevän ylinäyttelevä roolissaan. Velhon tunarointi yhdessä kissansa kanssa on leffassa isossa roolissa, mutta tekemiset eivät tunnu istuvan muuhun kokonaisuuteen oikein mitenkään. Muut hahmot kehittyvät matkan aikana, mutta Velho on sama pakkomielteen vaivaama tomppeli lopputeksteihin asti. Muista rooleista mieleen jäävät lähinnä smurffien äänet. Erityisen onnistuneita valintoja ovat olleet laulaja Katy Perry Smurffiinana ja veteraaninäyttelijä Jonathan Winters Pappasmurffina. Wintersin äänessä on jotain todella autoritääristä ja lämmintä, joten tämän elokuvan jälkeen on vaikea kuvitella ketään toista äännähtelemässä Pappasmurffina.

Lisämateriaaleissa on panostettu ylimääräiseen tauhkaan, sillä mukana on niin pientä peliä kuin PS3:n taustakuvaakin. Jokunen haastattelu on myös, ja niistä mielenkiintoisin paneutuu smurffien ääninäyttelijöihin.

Smurffit on kaikin puolin hienosti tehty elokuva, joka kuitenkin kärsii yllätyksettömästä ja tylsästä tarinasta. Rikkana rokassa on myös ylinäytelty Velho, mutta siihen ehtii tottua rainan kuluessa.