Forza Horizon

Vähänmatkan päässä Coventrysta, pienestä englantilaiskaupunki Leamington Spasta löytyy muutakin kuin 1800-luvulla perustettu kylpylä. Kaupungissa pitää majaansa pelistudio Playground Games, joka on melkoinen rock-tähtien lauma, mitä autopeleihin tulee. Studion 108 työntekijästä löytyy niin entisiä Project Gotham Racingin, Test Driven kuin Dirtinkin kehittäjiä. Yhteenlasketun kehityskokemuksen lista on pitkä kuin matka Heatrow'n lentokentältä hotellillemme.

Paikan päällä studiolla on hiostavan kuuma. Ilmaa saattaa melkeinpä leikata veitsellä. Kehittäjät naurahtivat ohimennen, että ilmastointi on tulossa vasta kolmen viikon päästä, mutta tämä ei onneksi estä tutustumasta studion debyyttipeliin: Forza Horizoniin. Alkuvuodesta julkistettu hanke asettaa tiimin välittömästi genren eturintamaan, ja Playground tekee pelissä läheistä yhteistyötä Forza Motorsportin luoneen Turn 10 -studion kanssa.

Mutta mikä on Forza Horizon? Tähän kysymykseen lähdettiin hakemaan vastausta, kun ensimmäinen lehdistödemo pyörähti ruudulle.

Pirtsakka radiojuontaja kuuluttaa, että nopeimmille olisi jaossa kymmenen lippua kuuluisaan Horizon-festivaaliin - eeppiseen kilpailuun maineesta ja mammonasta. Sellainenhan on pakko saada, ja hyppäämme kirkkaanpunaiseen Dodge Viperiin, joka kiidättää meidät Coloradon luontoa halkoville asfalttiteille. Pian ympärille ilmestyy muita Horizon-faneja, ja kilpailu lipuista muuttuu tiukaksi sekuntipeliksi muita ja epäonnisia ohikulkijoita vastaan.

Sisältö on yllättävän hyvin linjassa muutama kuukausi sitten esitetyn MTV-henkisen julkistustrailerin kanssa. Pelissä kaahailijat ja musiikin ystävät kohtaavat yhdessä öljynhajuisessa karhunhalauksessa. Horizon-festivaali (jonka soundtrackin on suunnitellut suosittu englantilainen radio-DJ Rod da Bank) on fiktiivinen megatapahtuma keskellä Coloradon aavikkoa. Se on koko pelin ydin ja selkäranka. Sen puitteissa ostellaan uusia autoja, hankitaan parempia päivitysosia ja kilpaillaan kuuluisuudesta. Forza Horizoniin kuuluu kuitenkin myös paljon muuta.

Ralph Fulton, suunnittelujohtaja Playground Gamesillä, hehkutti innokkaasti sitä, että Forza Horizon perustuu täysin avoimeen maailmaan. Pelaajat voivat kruisailla ympäristössä vapaasti niin kuin parhaaksi katsovat. Ensi kertaa Forza-sarjassa kärryjä pääsee kuljettamaan myös asfalttiratojen ulkopuolella. Ratavalikoimasta luvataan erittäin monipuolista, ja kumitassut pääsevät koskettamaan jopa 65:een eri pintamateriaaliin.

Maailma koostuu suuresta kartasta, joka kehittäjät mallinsivat kahden Coloradoon suuntautuneen kuvausmatkan perusteella. Kartalta löytyy kilpailuja, stunt-ajoja ja muita tehtäviä, joihin suunnata nokka edellä. Jopa yksi golf-kenttäkin on saatu mukaan. Fulton alleviivasi pelin mantraa "tyyliä ja vauhtia", eikä tätä käy kiistäminen.

Coloradoa ei itse asiassa valittu peliin täysin sattumanvaraisesti. Suunnittelutiimin mukaan he etsivät ympäristöä, joka tarjoaisi runsaasti vaihtelua, mutta joka voitaisiin silti toteuttaa yhtenä yhtenäisenä alueena. Yhdysvaltain keskiosissa sijaitseva Coloradon osavaltio on luonnollinen vastaus, koska sen luonto ulottuu laajoilta tasangoilta Kalliovuorille jättäen väliinsä myös monia vehreitä metsiä. Peli sisältää myös kahden 24 tunnin vuorokausirytmin, joten kilpailu yöllä ja päivällä on käytännössä kaksi täysin eri asiaa. Tämä on totta erityisesti siksi, että Playgroundilla on vapaa pääsy Turn 10:n luomaan valaistussysteemiin.

Aurinko tuikkii puittein lomasta elävästi, ja Viperin pinta peilaa valon tanssia arvokkaasti kuin olisi vasta kiillotettu. Ympäristötaiteilija Chris Downeyn demonstroidessa vaihtuvia vuorokaudenaikoja oli näkymää ihaillessa vaikea välttää mielikuvia Red Dead Redemptionin henkeäsalpaavista auringonnousuista ja -laskuista. Kun yhtälöön lisätään vielä kauas horisonttiin ulottuva piirtoetäisyys, jokainen alkaa varmasti käsittää, millaisesta namupalasta on kyse.

Forza Horizon ei myöskään ole pelkkää glitteriä. Saatuamme ohjaimet käsiimme ei mennyt montaakaan sekuntia tajuta, että Forza-sarjan autenttisuus ja pelattavuus ovat ennallaan. Kärryn pitäminen suorassa vaatii tarkkaa hallintaa, mutta sarjan aiemmista osista paluun tekevät myös helpotukset, kuten visuaalinen ajolinja, kelaustoiminto sekä säädettävä vaikeustaso.

Peli on kuitenkin ehdottomasti palkitsevin silloin, kun ajoavut pitää minimissään, koska tällöin pelaaja voi tuntea näpeissään, miten tien urat ja vaihtuvat pintamateriaalit vaikuttavat renkaisiin ja jousitukseen. Vaikutelma pelistä, jossa Burnout Paradisen laajuus ja Project Gotham Racingin tyyli kohtaavat Forza-sarjan syvyyden, on täydellinen.

Auton päivittäminen ja pelissä menestyminen eivät edellytä vain voittoja ja niistä karttuvia rahapalkintoja. Ideaalisesti voitot napataan näytöstyyliin hienolla ja/tai rajulla ajolla. Ruudulla rullaa koko ajan mittari, joka ahnehtii pisteitä näyttävistä ohituksista, läheltä piti -tilanteista, kolareista ja melkeinpä kaikesta muustakin, mitä pelaaja tekee. Pisteet käännetään sitten suosioksi, jonka saaminen on Horizon-festareilla kaikki kaikessa. Mukana on 30 erilaista kykyä avattavaksi, ja näiden yhdistely on avain etenemiseen, sillä ne poikivat kutsuja kaikkein julkeimpiin kilpailuihin koko pelissä.

Avoimessa maailmassa kohdattavien auto vastaan auto -kilpailujen lisäksi peli sisältää niin sanottuja showcase-tapahtumia, joista näimme kilpailun 70-luvun Ford Mustangin ja P51 Mustang -hävittäjälentokoneen välillä. Periaatteessa idea kuulostaa naurettavalta, mutta se näytti toimivan varsin hyvin Forza Horizonin puitteissa. Kaikkiaan tällaisia näytöstapahtumia on 15. Yöllä puolestaan löytyy katukilpailuja, kun tiet ovat hieman hiljentyneet siviililiikenteestä.

Teitä ei ole välttämätöntä nuohota kilometri kilometriltä. Playground on ensinnäkin lisännyt Kineciä tukevan puheohjattavan GPS-systeemin, joka auttaa löytämään perille. Pelissä on myös klassinen pikamatkustusmahdollisuus, joka tosin rajoittuu niihin alueisiin, joilla on vieraillut aiemmin. Pikamatkustus myös maksaa, joten laiskottelu voi käydä kalliiksi.

Moninpelistä Playground ei vielä halunnut paljastaa paljoakaan, mutta Ralph Fulton lupailee, että kaikki yksinpelissä oleva on myös moninpelissä. Lisäksi kehittäjä on tuomassa Forza Motorsport 4:n suositut Rival- ja Playground-moodit avoimen maailman ympäristöön. On hieman sääli, etteivät moninpeli ja yksinpeli näytä kytkeytyvän saumattomasti toisiinsa, mutta kaikki pelissä tapahtuva kirjataan kuitenkin tilastoihin kavereiden vastaaviin vertailtavaksi.

Toinen osa-alue, josta kehittäjät eivät olleet valmiita puhumaan, on autovalikoima. Ainoastaan Dodge Viperin rattiin päästiin omakohtaisesti. Fultonin mukaan valmiissa pelissä on kuitenkin ajettavissa laaja kirjo eri autoja, joiden joukkoon ei oteta "vähemmän sopivia" rasvarasseja. Valikoima koostuu vain sellaisista kieseistä, joita innokkaat autoharrastajat kehtaisivat ottaa Horizonin kaltaiseen tapahtumaan. Turha siis haaveilla pääsevänsä huristelemaan piskuisella Yugolla auringonlaskuun. Mukavana bonuksena peli tarjoaa Forza Motorsport 3:n ja Forza Motorsport 4:n omistajille muutamia lisäautoja. Fanittaminen siis kannattaa.

Studiolta lähtiessä informaatiotulvan keskellä pyöri vain yksi ajatus: miten tämä voisikaan epäonnistua? Pelin takana on niin paljon osaamista, ja se osaaminen on isketty yhteen tämän hetken pidetyimmistä sarjoista genressään. Vaikka Forza Motorsport on kallistunut simulaatioharrastajien puoleen, Forza Horizonilla on aidosti mahdollisuus kaapata myös uusien pelaajaryhmien huomio ja saada nämä pelaamaan syvempiä ajopelejä.

Kenties ainoa kysymysmerkki on se, saako Playground loihdittua koko pelimaailmasta hauskan ajaa. Turn 10:n pääpamppu Dan Greenawalt on kuitenkin hyvin tarkka lempilapsensa käsittelystä, mikä pitänee britit ruodussa. Forza Horizonia voi hyvällä syyllä pitää vuoden kuumottavimpana ajopelinä.