Ennakko

Zombi U

Kirjoittaja: Eerik Rahja

Julkaistu 2012-07-11

Zombit ovat pop. Vaikka epäkuolleita on lahdattu peleissä iät ja ajat, eivät kestosuosikkivihulaiset suostu kuolemaan millään. Kolmannen osapuolen Wii U -julkaisupeleistä kuumin, Ubisoftin Zombi U, esittelee, miten uudella Wii U GamePad -ohjaimella selviydytään virusepidemian keskellä.

Alku aina hankalaa. Jopa kaltaiselleni usean kauhuseikkailun veteraanille ohjauskomentojen paljous tuntui kaatuvan päälle. Kaikki Wii U:n tablettiohjaimen näppäimet oli valjastettu käyttöön aina kosketusnäytön pyyhkäisyjä, painalluksia ja vaihtoehtoista kuvakulmaa myöden. Ahdinkoa ei helpottanut se, että oman selkärepun tai ammuslaatikoiden plärääminen ei tauottanut peliä. Onneksi pidän haasteista.

Demokentän tehtävänä oli noutaa hoitolasta lääkkeitä sairaalle. Turvatalosta kaiken mahdollisen haalittuani uskaltauduin takakadulle, jolla autonromut ja tulenlieskat ohjasivat etenemistä kohti hoitokotia. Alueelta toiselle siirryttäessä peli kehotti käyttämään skannaustoimintoa, ja niin tein. GamePadin pystyasentoon nostamalla pikkunäyttö vaihtui infrapunakameraksi, joka korosti ympäristöstä olennaisia esineitä. Skannaamalla pystyin selvittämään varustelaatikoiden sisällön ja sen, oliko maassa makaava hahmo lopullisesti kylmennyt vai ainoastaan kauneusunilla.

Hoitolan edustalla päätin kuluttaa ylimääräiset pistoolin ammukset lähellä ryömivään jalkapuolizombiin. Pari laakia otsikkoon lennätti aivot pihalle lopettaen sen onnettoman pyristelyn, mutta samassa luokseni kompuroi kolme muuta. Pyssyleikin houkuttamat örisijät saivat mitä tilasivat: luoteja. Pienessä kiireessä en kuitenkaan ollut huomannut katsoa pikkunäytön liiketunnistimen vilkutusta. Punainen pallukka kello kuudessa merkitsi yhtäkkistä zombihalia, mikä johti karuun kuolinanimaatioon.

Tallennuspisteestä lataamisen sijaan Zombi U -seikkailu jatkui uudella hahmolla turvatalosta: varusteet olivat tiessään, samoin kokemuspisteet. Mutta kuinka ollakaan aiemmilta alueilta silvotut zombit olivat koonneet itsensä. Uhkarohkean läpijuoksun ja terveyspaketin avulla pääsin ex-minän ruumiille, joka olikin kömpinyt pystyyn ja yritti nyt kostaa nyky-minälle aiempaa huonoa pelaamista. Lyhyen kamppailun jälkeen sain aseet ja muut takaisin. Jäin silti aprikoimaan, kuinka ison etenemisesteen tällainen ratkaisu voi muodostaa. Ja miten lie tarinan laita?

Hoitokodin kellarissa käytiin toinen merkittävämpi taistelu. Pomovastustajan roolin ottanut zombi lamautti ensin koko kerroksen valot ja vielä liiketunnistimeni., minkä jälkeen mokoma telesiirtyi ympäri seiniä. Heroes -tv-sarjasta karannut epäkuollut talttui kuitenkin lippaallisella hauleja; odottelin vain rauhassa huoneen nurkassa, että se pölähti tähtäimiini.

Lopussa kiitos seisoo. Nappasin pomovihulaisen ruumiin läheisyydestä löytyneet lääkkeet laukkuun ja pinkaisin ulos talosta suoraan demon loppuun. Esittelypisteen henkilö kehaisi, että olin toistaiseksi ainoa testiversion läpäissyt. Ylimääräistä selän taputtelua tai ei - Zombi U osoitti, että tablettiohjaimesta on moneksi, eikä pikkunäytön käyttö tuntunut päälle liimatulta kikkailulta.

Pelikokemus oli yllättäväkin monipuolinen, joskin kiillotettavaa ja hiomista riittää. Tarina on suuri kysymysmerkki. Pelihahmot ainakin ovat Zombi U:ssa siinä määrin kulutustavaraa, ettei niihin kannata kiintyä liiaksi.