Suomi
Gamereactor
ennakot
Project Cars

Project Cars

Ajosimun kauneus on kiistämätöntä, mutta innostaako se myös ajamaan?

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Lontoolainen Slightly Mad Studios tunnetaan viime vuosilta lähinnä Need for Speed: Shiftistä ja tämän jatko-osasta, mutta studion juuret ovat simulaatiomaailmassa tavalla, jota ei ehkä päällepäin arvaisi. Studion taustalla on Simbinin mainiosta GTR 2:sta vastannutta väkeä, joka on erinäisten irtautumisten ja konkurssien jälkeen päätynyt Slightly Madin lipun alle.

Jo Shift 2: Unleashedissa studio sai aikaan varsin väkevän ajokokemuksen - tosin eri syistä kuin "oikeissa" simulaattoreissa. Peli korosti kuljettajan kokemusta, sitä miltä tehokkaan kilpa-auton ohjaamossa oleminen tuntuu, mutta jäi itse ajofysiikaltaan hieman vajaaksi. Mainitsin arviossani, että jos Shift 2:n vahvuudet voitaisiin yhdistää esimerkiksi Forza Motorsportin vahvuuksiin, tuloksena voisi olla täydellinen kilvanajopeli.

Project Cars
Kauniisti valaistu Project Cars sijoittuu eittämättä genrensä näyttävimpään päähän.

Kenties Slightly Madin tavoitteet Shiftille olivat korkeammalla. Kenties pelistä oikeasti yritettiin tehdä raskaan sarjan simulaattori, mutta kustannuksista vastaava EA halusi pitää sen helposti lähestyttävänä massamarkkinoille. Puolisen vuotta Shift 2:n julkaisun jälkeen Slightly Mad ilmoitti kehittävänsä uutta ajosimulaattoria. Tällä kertaa peliä ei toteutettaisi minkään julkaisijan toiveiden mukaisesti, vaan se tehtäisiin suoraan yleisölle joukkorahoituksen turvin.

Tämä on mainos:

Projektin tavoitteet ovat äimistyttävät. Slightly Mad Studios kaavailee, että uusi simulaattori kattaa valmistuessaan kaikki moottoriurheilun muodot kartingista GT:hen ja formuloihin. Uratilassa tarkoituksena on kavuta pienemmistä luokista suurempiin, kun taas moninpelissä on mahdollista hypätä radoille tallikavereina samassa tiimissä tai kilpailla klaaneina. Myös omia teippauksia ja virityksiä voi tehdä.

Aivan uusinta huutoa oleva pelimoottori tukee DirectX 11 -tason grafiikoita, vaihtelevia keliolosuhteita, dynaamisia vuorokaudenaikoja ja yksityiskohtaista fysiikkamallinnusta. Neuvonantajana projektissa toimii seitsemän vuotta "Stiginä" ajanut kilpa-autoilija Ben Collins.

Joukkorahoitusskeemalle ei ole poikkeuksellista, että projektin tukijat eli backerit pääsevät pelaamaan peliä ennen sen julkaisua, mutta Project Cars vie tämänkin pitemmälle. Pelistä on alusta asti tarjottu pelattavia esiversioita, joista yleisö on voinut keskustella ja antaa palautetta. Äänivaltaa on myös käytetty; alkujaan pelistä oli esimerkiksi tulossa PS3- ja Xbox 360 -versiot, mutta yhteisö äänesti, että resurssit on parempi sijoittaa uuteen sukupolveen eikä jakaa kahden sukupolven välille.

Mielenkiintoinen projekti siis. Mutta voiko sen odottaa toimivan käytännössä?

Tämä on mainos:
Project Cars
PC on pelin johtoalusta, mutta PS4- ja Xbox One -käännöksissä tähdätään 60 kuvan ruudunpäivitykseen. Wii U:lla ruudunpäivitys jäänee 30 kuvaan.

Täytyy tunnustaa, että olin pettynyt Project Carsin ensimmäisiin versioihin. Fysiikkamalli vaikutti tahmaiselta, vähän liikaa Shiftin kaltaiselta, eikä raskaanpuoleinen grafiikka tehnyt järisyttävää vaikutusta. Tästä on nyt kuitenkin kulunut pari vuotta, ja peli - kuin myös tekniikka - on parantunut selvästi.

Tammikuun alussa julkaistu esiversio alkaa viimein lunastaa tekijöiden kovia lupauksia. Fysiikat ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin. Jos meno ennen oli verrattavissa Shiftiin, nyt se muistuttaa jo selvästi enemmän GTR:ää. Shiftin hyvät kuorrutteet on silti pidetty mukana. Automallinnukset ovat korkeimmilla asetuksilla aivan priimatasoa, radat eivät ole kliinisiä ja sama mutkiin katsova kypäräkamera löytyy tästäkin. Jopa äänissä on potkua.

Pelistä löytyy hillittömästi pientä nippeliä, jota PC-simulaattoreilta on totuttu odottamaan. On kytkintä pyyhkijöille ja valoille. Penkkiä voi säätää lähemmäs tai kauemmasta ja ylemmäs tai alemmas. Autotallissa renkaanpaineet tarkastetaan baareina ja kallistuskulmat asteina. HUD-elementtejä voi siirrellä ja kytkeä päälle tai pois. Kuvakulmia on niin paljon, että ne on jaettu ryhmiksi. Kisan voi pistää pystyyn käytännössä mihin vuorokauden aikaan tahansa, missä säässä tahansa, ja elävä ajankulku hoitaa loput. Harjoitukset, aika-ajot, lämmittelyt? Onnistuu myös.

Project Cars
Peliä ei Kickstartattu. Slightly Mad perusti sitä varten oman WMD-portaalinsa, jonka kautta joukkorahoitusta kertyi 2,2 miljoonaa euroa ennen hanojen sulkemista.

Pelaaminen käy häthätää pädilläkin, mutta Project Cars puhkeaa kukkaan hyvän ratin kanssa. Voimavastetta hyödynnetään kiitettävästi, ja se kertoo tarkasti autoon vaikuttavista g-voimista ja tien pompuista. Ratti ei ole kuollut edes suorilla, vaan esimerkiksi herkät formulat voivat alkaa vispata vauhdissa, jos ratista ei pidä kiinni.

Yksi potentiaalinen Akilleen kantapää on lisenssien niukkuus. Ymmärrettävästi joukkorahoitteisella projektilla ei ole mahdollisuuksia kalliisiin auto- tai rataoikeuksiin, mutta Slightly Mad Studios tuntuu löytäneen ainakin osittaisen kiertotien tämän ympäri. Ajettavana on kunnioitettava määrä erilaisia ratoja ovaaleista F1-klassikoihin, mutta radat on nimetty vähän hassusti. Esimerkiksi Spa on Belgian Forest, Suzuka on Sakitto, Silverstone on Northampton ja Hockenheim on Badenring. Brands Hatch on sentään ihan vain Brands Hatch.

Erikoiset nimet näkyvät myös sponsoritarroissa, jotka ovat jäljitelmiä aidoista. Mutta autotallista löytyy onneksi ihan kunnon lisenssiä kantavia kilpureita, kuten Gumpert Apollo, BMW Z4 ja F1-ratoja 1960-luvulla kiertänyt Lotus 49. Autojen määrä ei missään nimessä haasta Forzaa tai Turismoa, mutta jos kaikki saadaan viilattua ominaisuuksiltaan autenttisiksi, se riittää tämäntyyliseen peliin.

Project Cars
Viimeistely uupuu, mutta esiversion pariin on silti helppo unohtua tunneiksi.

Rohkaisevasta kehityssuunnasta huolimatta kehittäjillä riittää vielä työsarkaa hioakseen lupaavasta ajosimulaattorista täydellisen ajosimulaattorin. Pieniä bugeja ja käyttöliittymäfiboja ei ole vaikea bongata. Jotkin autot tuntuvat olevan pidemmällä kehityksessä kuin toiset, ja tekoäly on vielä silmiinpistävästi kesken. Joillain radoilla se kolaroi ja spinnaa kuin mielipuoli, mutta siellä missä se toimii, se vaikuttaa kilpailumieliseltä mutta reilulta.

Kolarit ovat toinen ongelma-alue. Pelimoottori pystyy mallintamaan autoihin kohdistuvia vahinkoja silpomalla peltipintaa ja siipiä, mutta autot koskettavat toisiaan tragikoomisen kömpelösti, eikä esiversiossa ole harvinaista nähdä kilpakumppaneitaan ilmojen teillä.

Nämä ovat kuitenkin viimeistelykysymyksiä, joihin kokenut kehittäjäporukka osannee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella. On liian aikaista sanoa, miten ura- ja kausimoodit imevät mukaansa, koska toistaiseksi ne ammottavat tyhjyyttään. Toivoisin, ettei peliä rakenteellisteta liikaa. Esimerkiksi autojen lukitsemista ei tämäntyyppinen peli kaipaa. Project Carsia on jo nyt varsin mukava ajaa, joten jos ajokokemuksen ja moninpelin viimeistelyssä onnistutaan pilkun päälle, on pelillä hyvät mahdollisuudet pysyä pinnalla pitkään.

Kilpailu simulaatiogenressä on joka tapauksessa kiristymässä. Vanhat vaihtoehdot saavat tänä vuonna rinnalleen paitsi Project Carsin myös italialaisen Assetto Corsan. Genren harrastajille se tietää entistä enemmän varaa valita, ja se on vain hyvä asia.

Project CarsProject CarsProject CarsProject Cars
Project CarsProject CarsProject CarsProject Cars

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Project CarsScore

Project Cars

ARVIO. Kirjoittaja Kimmo Pukkila

Vuosituhannen vaihteen oivat GTR- ja Toca-pelit eivät ole saaneet kunnollista seuraajaa omilta tahoiltaan. Project Cars tulee ja täyttää rata-autoilua kaipaavien tarpeen.



Ladataan seuraavaa sisältöä