EA Sports UFC

On usein haastavaa muodostaa pikaista mielipidettä pelistä, jonka on aiemmin nähnyt vain videopätkien muodossa. Homma ei varsinaisesti helpotu, kun kyseessä on EA Sports UFC:n kaltainen pläjäys, joka on paitsi kehittäjänsä ensimmäinen UFC-peli, myös skaalan monimutkaisemmasta päästä oleva taistelupeli.

Vaikka MMA (mixed martial arts) eli vapaaottelu ei ole Pohjoismaissa vielä erityisen yleinen laji, on se vahvassa nousussa maailmalla. Lajia hallitsee niskalenkillä UFC eli Ultimate Fighting Championships.

Monet muistavat hurjia tarinoita 1990-luvun alusta, jolloin kerrottiin eri taistelulajiharrastajien välisistä otteluista. Näistä juurista kasvoi UFC, josta vegasilaiset veljekset Lorenzo ja Frank Fertita ystävänsä Dana Whiten kanssa rakensivat sääntöjä lisäämällä jotain enemmän urheilulajia muistuttavaa. Näiden vahva markkinointipanostus johti lajin suosion räjähtämiseen.

Kolmikon intohimo heijastuu myös EA Canadan creative director Brian Hayesista, joka selvästi tietää UFC:stä seikan jos toisenkin. Löysin itseni kuin huomaamatta väittelemästä tämän kanssa siitä, ansaitsiko Yhdysvaltain Jon Jones vai Ruotsin Alexander Gustafsson viime vuonna voittaa kevyen raskaansarjan tittelivyön.

Tämän nimenomaisen ottelun digitaalinen versio toimi sopivasti ensimmäisenä kosketuksenani itse peliin. Ohjaus tuntui heti tutulta, kiitos THQ:n UFC Undisputed -sarjan kanssa vietettyjen tuntien, sekä EA Sports MMA:n (pelin jota ei saa mainita).

Jokaista jäsentä ohjaa yksi etunapeista, kun taas lyöntien ja potkujen voimaa määritetään vasemmalla analogitatilla sekä olkanapeille. Painimista ja lattialla rymyämistä ohjataan oikealla tatilla sekä olkanapeilla.

Luovutuksia simuloidaan omalaatuisella tavalla. Ruudulla on pieni kahdeksankulmio, jonka hyökkääjä lähettää yhteen neljästä suunnasta. Puolustajan täytyy pyrkiä ennustamaan kahdeksankulmion suunta. Se on hieman kummallinen metodi, mutta kahden pelaajan välillä se heijastaa hyvin oikeaa kamppailua, jossa yksi virhe voi tehdä eron onnistuneen selätyksen ja täyden ajanhukan välillä.

Toiminnasta on helppo nähdä EA:n Fight Night -pelien vaikutteita silloin, kun kamppailijat ovat tolpillaan. Hahmoissa ja liikkeissä on enemmän painokkuutta, joka saa potkut ja iskut tuntumaan uskottavammilta, mutta taistelijoiden liikkeitä ohjaava mekaniikka on ennallaan, vaikka kyseessä ei enää olekaan nyrkkeilypeli. Tällaiset "puhelinkopissa tanssivat" ottelijat eivät vielä paljasta täyttä liikkeiden kirjoa, jota oikeissa UFC-matseissa voi nähdä.

Brian Hayes alleviivasi useaan otteeseen, kuinka paljon vaivaa kehitystiimi on nähnyt kaikkien ottelijoiden tarkkaan toisintamiseen, ja se kyllä myös näkyy. Uusien konsolien vääntövoima tarkoittaa, että näemme jopa lihasten liikkuvan ihon alla - vaikuttavaa etenkin hidastuksissa. Lisäksi jokainen ottelija on mallinnettu yksiköllisesti sen sijaan, että kaikki olisi luotu muutamasta valmiista kehotyypistä.

EA selvästi hamuaa parasta UFC-peliä, mutta isoimmaksi kysymysmerkiksi jää viimeistely. Peli ei vaikuta vielä valmiilta, vaikka julkaisua kaavaillaan jo kevääksi. Aikataulullisesti tiimi on melkoisessa puristuksessa, ja kenties sen vuoksi pelin pohjaksi on lainattu elementtejä EA:n aiemmista tuotoksista, vaikkakin muokattuina.

MMA-fanina olen jo useaan kertaan joutunut pettymään etsiessäni peliä, joka tarjoaisi jokseenkin uskottavan mutta pelattavan version lajista. Olen sen vuoksi aina vähän skeptinen uusia yrittäjiä kohtaan. EA Sports UFC on toistaiseksi buginen, mutta kehittäjien intohimo on tarttuvaa ja muutaman kuukauden loppusilaus voi nostaa pelin odotusten arvoiseksi. Toivottavasti debyytti onnistuu, sillä sitten minä ja Gustafsson voimme yksissä miehin korjata viime vuoden häpeällisen tuomarointivirheen.