Doom

Bethesda onnistui valamaan uskoa Doom-sarjan faneihin tämän vuoden E3:ssa. Julkaisija esitti muun muassa uutta Doomia esittelevän trailerin, jossa se näytti äärimmäisen nopealta ja brutaalilta. Pääsin testaamaan pelin ennakkoversiota Teksasissa järjestetyssä Quakecon-tapahtumassa ja se olikin todella vaikuttava kokemus.

Eräs suurimmista epäilyksistäni ennen testiä liittyi käsitykseeni nykyisistä räiskintäpeleistä. Lähes kaikissa on jonkinlainen taktinen ulottuvuus, jonka myötä toiminnan tempo laskee ainakin ajoittain miettiessä seuraavia toimia. Doomin kanssa näin ei kuitenkaan ole, sillä viholliset täytyy nitistää nopeasti. Tämä vaatii sekä hyviä refleksejä että nopeaa miettimistä. Ja se tuntuu kerrassaan upealta. Uusi Doom tuntuu vievän pelaajat takaisin 1990-luvulle sarjan ensimmäisten osien äärelle, jotka loivat aikanaan perustan nykyiselle räiskintäpelien genrelle.

Pääsin kokeilemaan taitojani moninpelissä, jossa kaksi kuuden pelaajan joukkuetta otti mittaa toisistaan. Kartta ei ollut mitenkään jättimäinen, mutta siitä löytyi kuitenkin tarpeeksi lääniä. Viholliset eivät putkahtaneet välittömästi nenän eteen, mutta mistään Titanfallin tai Destinyn karttojen kokoluokasta ei sentään puhuttu.

Testaamani kartta tarjosi silti runsaasti strategisia vaihtoehtoja. Siitä löytyi mukavasti korkeuseroja ja yleensä hyökkäyksiä pystyi tekemään joko kahdesta tai jopa kolmesta eri kerroksesta. Hissien ja tuplahyppyjen avulla ylös ja alas pääsi liikkumaan kätevästi. Mikään ei tunnu niin hyvältä kuin vastustajan niskaan hyppääminen ja hänen niittaamisensa yhdellä onnistuneella iskulla. Aseistus kannattaa valita puolestaan kartan eri osioiden mukaan. Ahtaissa käytävissä haulikko osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, kun taas avoimemmissa tiloissa sinko oli verrattain kätevä vempele. Nämä kaksi asetta nousivat testaajien suosikeiksi, koska ne sopivat hyvin aloittelijoille.

Doomin vahvuuksiin lukeutuu sen tapa käsitellä pelaajien aseistusta, sillä taskusta ei löydy aina perinteistä pistoolia. Arsenaalista voi löytyä vaikka pelkästään raskaita tykkejä. Tärkeintä on löytää oikea tasapaino erilaisten pyssyjen välillä. Esimerkiksi konepistoolin kaveriksi sopii hyvin hieman suoraviivaisempi ja tehokkaampi mutka. Toisaalta taas vaihtelu virkistää, joten erilaisia yhdistelmiä kannattaa kokeilla.

Demossa erikoisesineitä oli tarjolla ainoastaan kaksi erilaista. Valittavina olivat joko sirpalekranaatit tai teleportti. Jälkimmäinen mahdollisti hyvinkin mielenkiintoiset taktiikat, sillä teleporttaaminen onnistuu näppärästi. Yhdessä vaiheessa vihollinen läiskytti minua jatkuvasti selkään, mutta onnistuin pakenemaan kulman taakse. Hän juoksi perässäni, mutta minäpä ilmestyin hänen selkänsä taakse ja päästin piruparan nopeasti päiviltä.

Ympäri tasoa on siroteltu erilaisia esineitä, jotka muun muassa palauttavat elämää ja täyttävät ammusvarastot. Tapetut vastustajat tipauttavat myös ensiapupakkauksia, joten taisteluista ei kannata perääntyä. Voittaja saa pisteiden lisäksi kaivattua elämää. Tässä pelissä ei ole lainkaan uusiutuvia elämämittareita, joten jokainen osuma kirpaisee.

Ensiapupakkausten ja ammuslaatikoiden lisäksi vastaan voi tulla muun muassa haarniskoja ja erilaisia portaaleja. Eniten ihastuin kuitenkin kapseliin, joka muuttaa pelaajan voimakkaaksi demoniksi. Tämä esine ilmaantuu tietyssä vaiheessa ottelua ja pelaajasta tulee hetkeksi lähes pysäyttämätön tappokone.

Demoni voi loikata korkeammalle, sillä on enemmän elämää ja sen iskut sattuvat ihan vietävästi. Käytännössä se voi täräyttää kenet tahansa hengiltä yhdellä osumalla. Demonina riehuminen voi kääntää nopeasti ottelujen tasapainon ja suunnan, joten sen suhteen kannattaa olla tarkkana. Tosin hupia riittää vain 45 sekunniksi. Pirun voi myös tappaa, jolloin pelaaja tiputtaa kyseisen kapselin. Tällöin nopeiten paikalle kirmaava pääsee vuorostaan nauttimaan infernaalisen voimakkaasta hahmosta. Demoni ei kuitenkaan vie huomiota toisilta pelaajilta. Siltä voi paeta ja muiden pelaajien metsästäminen on tuolloin huomattavasti mielekkäämpää. Sen listimisestä ei saa myöskään lisäpisteitä, vaan jokainen tappo on samanarvoinen. Joukkuemätöissä strategia kannattaa rakentaa pirun ympärille, sillä sen seurassa liikkuminen on yksin samoilemista turvallisempaa.

Erilaisten esineiden ja erikoiskykyjen takana pyörii kuitenkin vanhoihin räiskintäpeleihin nojaava mekaniikka. Jos joukkuettaan haluaa oikeasti auttaa, täytyy unohtaa osa nykyaikaisten räiskintöjen perusteista ja palata klassisten paukuttelupelien rytmiin. Paikallaan ei kannata seisoskella, sillä se tietää nopeaa kuolemaa. Tässä pelissä pärjää parhaiten hyvillä reflekseillä, nopeilla hoksottimilla sekä tietenkin taidolla. En ehtinyt paneutumaan peliin kuin alle tunnin ajan, joten on mahdotonta arvioida matsien kaikkia eri puolia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Doomista löytyy yllättävän paljon syvyyttä.

Pelisarja on tunnettu verisyydestään, mutta uutukaisen brutaalius yllätti. Erilaisia lopetusliikkeitä löytyy runsaasti ja kaikki ovat verisiä. Animaatiot ovat hyvin yksityiskohtaisia, olipa kyseessä sitten polvipotku kasvoihin tai niskojen katkaiseminen. E3:n demossa näytettyä moottorisahaa en tosin nähnyt lainkaan testiversiossa. Nopeatempoisten taistelujen lomassa tosin välillä unohtaa, ettei vastustajia tarvitse aina ampua seulaksi. Niinpä ainoastaan harvat pelaajat itseni lisäksi turvautuivat näihin liikkeisiin.

Asevalikoimasta näyttäisi löytyvän vaikka minkälaisia tussareita. Kehittäjät ovat jättäneet tarkoituksella pois pyssyjen jaottelun pää- ja sivuaseisiin, joten jokainen saa etsiä mieluisen yhdistelmän. Tässä kannattaa tietenkin ottaa huomioon myös kenttien suunnitteluratkaisut. Henkilökohtaisesti odotan näkeväni lopullisessa pelissä myös erilaisia kranaatteja ja enemmän teleportin kaltaisia mielenkiintoisia laitteita.

Herkät liipaisinsormet ovat jälleen muodissa kiitos uusimman Doomin. Vanha sanonnan mukaan kannattaa ampua ensin ja kysellä vasta sitten, mikä pitää todella paikkansa. Peli ei varmasti sovi kaikille nopean temponsa ja armottoman luonteensa ansiosta. Se ei tee myönnytyksiä ja liian hitailla reflekseillä varustetut päätyvät vääjäämättä pistetilastojen häntäpäähän. Löysin itsenikin ajoittain sieltä, vaikka pelaan säännöllisesti erilaisia räiskintäpelejä.

Ensi vuoden kesästä on tämän testisession perusteella tulossa verinen ja viihdyttävä. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse odottaa näin kauan, sillä Wolfenstein: The New Orderin ennakkoon tilanneet pääsevät osallistumaan Doomin betatestiin jo aiemmin.