Suomi
Gamereactor
ennakot
Uncharted 2: Among Thieves

Uncharted 2: Among Thieves

Tanskan Gamereactorin Lee West piipahti Hollywoodissa tutustumassa odotettuun Playstation 3 -seikkailuun. Uncharted 2: Among Thieves -jatko-osa yllätti Leen positiivisesti useaan otteeseen...

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Sonyn päätös ostaa Naughty Dog vuonna 2001 oli erinomainen liike, riippumatta siitä, kuinka paljon studio Sonylle maksoi. Naughty Dog oli saavuttanut huiman menestyksen jo vuonna 1996 Crash Bandicootilla, joka oli monella tapaa tuore tasohyppelykokemus, ja kahdeksan vuotta myöhemmin studio loi uuden menestyssarjan Playstation 2:lle Jak & Daxterin myötä.

Vuonna 2007 laitteistoon oli saatu hieman lisää vääntöä, ja oli aika vaihtaa piirroshahmot realistisempaan maailmaan. Tuloksena oli Nathan Draken seikkailu Uncharted: Drake's Fortune. Kuten jo Jak & Daxter -peleistä oli havaittavissa, Naughty Dog pyrkii selkeästi luomaan hieman synkempiä tarinoita. Kun studion tiedettiin olevan lahjakas dynaamisten ja mielenkiintoisten hahmojen ja uskottavien ympäristöjen luonnissa, olivat odotukset korkealla.

Uncharted: Drake's Fortune osoitti antisankareineen, että Naughty Dog kykeni luomaan mukaansatempaavan tarinan aidossa Indiana Jones -hengessä. Mausteeksi heitettiin rutkasti messeviä toimintakohtauksia, ja Cell-prosessorin kesytys oli onnistunut niin hyvin, että kaikki tapahtui Hollywood hengessä kuvankauniissa maisemissa sinisen taivaan alla.

Taivas sinertää myös läntisessä Hollywoodissa, jossa tapaan Naughty Dogin ohjaaja Bruce Straleyn. Gamereactorissa on käsitelty Uncharted 2: Among Thievesia jo aikaisemmin, joten olo on ikään kuin synttärisankarilla, joka tulee omiin juhliinsa liian myöhään ja saa tyytyä niihin herkkuihin, mitä muut ovat lautaselle jättäneet.

Tämä on mainos:

Tapoja muotoilla samat tiedot uudestaan on valitettavasti rajallisesti. Kuten aiemmin on tullut selväksi, Uncharted 2: Among Thieves käsittelee Marco Polon kadonnutta laivastoa ja Shangri-Lan legendaa. Matkan varrella nähdään italialaiskyliä ja lumen peittämiä vuoristomaisemia. Pelimekaanisesti on siirrytty lähemmäs hiiviskelyä avoimen räiskinnän sijaan.

En uskalla odottaa kuulevani paljoakaan uutta tietoa istahtaessani kuuntelemaan jälleen yhtä Uncharted 2 -luentoa. Ja pakko se on tunnustaa: kiinnostavin osa reissua on itse pelin pelaaminen. Muutaman minuutin jälkeen on kuitenkin selvää, ettei uutisista ole pulaa. Sen sijaan Naughty Dog sekä paljastaa salaisuuksia että piilottelee niitä uteliailta pelitoimittajilta.

Moninpeli niin kilpailullisessa kuin yhteistyömielessäkin herättää mielenkiintoni, ja kerättyäni esityksen jälkeen leukani lattialta on aika tutustua moninpeliin tarkemmin. Saan käsiini ohjaimen, ja vieressäni neljä muuta innokasta toimittajaa odottaa, kun viereisessä huoneessa viisi muuta pelaajaa valmistautuu kymmenen hengen moninpelitaisteluun Uncharted-pelimaailmassa.

Meidän viisihenkisen ryhmämme tehtävänä on lähteä ryöstöretkelle ja pitää huolta siitä, että juuri meidän retkikuntamme saa kaikki aarteet. Pelin ohjaus toimii aivan kuten ensimmäisessäkin Uncharted-pelissä. Jos Nathan Draken ensimmäinen seikkailu tuntui luonnolliselta, tarjoaa moninpelitila tuttua huttua veteraaniaarteenmetsästäjille.

Tämä on mainos:

Aarteenryöstöpelitila Plunder toimii kuten tyypillinen lipunryöstö. Aivan kuten Unchartedissa yleensäkin, käytössä on kattava valikoima aseita ja kranaatteja sekä lähitaisteluliikkeitä, jotka ovat toistaiseksi hieman liian voimakkaita -- vastustaja on kanveesissa jo parin iskun jälkeen.

Juoksennellessani paniikinomaisesti ympäriinsä rähjäisessä maastossa meinaan lyödä pääni seinään, ja huomaan samalla, miten selvä yhteys yksinpelillä ja moninpelillä on. Seinissä on liaaneja ja laastinpaloja, joihin voi tarttua, ja ennen kuin huomaankaan, olen alkanut kiivetä ylös rakennuksen kylkeä saadakseni paremman kuvan ympäristöstä.

Näky oli melkoisen vakuuttava: sekä kanssapelaajat että vastustajat ovat fantastisen yksityiskohtaisia, eikä konsoli yski hetkeäkään. Huomaan, että yksi joukkuekaverini on löytänyt aarteen ja raahaa sitä takaisin tukikohtaamme. Nakkaan käsikranaatilla päiviltä häntä jahtaavat vastustajajoukkueen edustajat ja hymyilen tyytyväisenä Naughty Dogin edustajalle. Hän huomaa virneeni ja hymyilee takaisin tokaisten kuivasti "olipa hyvä, että kytkimme friendly firen pois päältä..."

Suorastaan huikeasta panoksestani huolimatta joukkueemme häviää aarteenryöstökilpailun. Saamme revanssimahdollisuuden kentässä, joka sijoittuu tummansinisen tähtitaivaan alle, mutta vilkuilemme jo malttamattomina viereiseen huoneeseen, jossa odottaa yhteistyöpelitila.

Kolme taulutelevisiota ja konsolia odottaa pelaajia. Saapuessamme huoneeseen meille vakuutetaan, että yksi tärkeimmistä asioista Naughty Dogille on se, että moninpeli ei saa heikentää yksinpelikokemusta, josta Uncharted parhaiten tunnetaan. Tämän takia pääseikkailu on tuttuun tapaan yksinpeli, eikä Nathanille isketä riippakiveksi ärsyttävää tekoälytöntä kumppania.

Sen sijaan Naughty Dog on päättänyt tehdä yhteistyötilan, jossa kolme pelaajaa pääsee pelaamaan erilaisia versioita Uncharted 2:n kentistä, jotka ovat täynnä uusia vihollisia ja loppuvastustajia, ja jotka painottuvat nimenomaan pelaajien väliseen yhteistyöhön. Kentät on jaettu noin puolen tunnin pätkiin, jotka ovat täynnä taisteluita ja yhteistyöpulmia. Kaikista vaikuttavinta on se, että yhteistyötila näyttää tasan yhtä huikealta kuin äärimmäisen kaunis yksinpelikin.

Tarjolla on kolme hahmoa, Nathan, Sullivan ja Chloe, mutta meille kerrotaan, ettei hahmovalikoimaa ole vielä lyöty lukkoon. Tutkimusmatkamme kohteena on tällä kertaa kauniin italialaiskylän rauniot, ja siristän silmiäni vahvassa auringonpaisteessa kulkiessani kahden kumppanini kanssa pitkin kylän kuumia katuja.

Pari lippua lepattaa tuulessa, ja aavat hiekkadyynit rajaavat horisonttia ensimmäisessä yhteistyöseikkailussamme. Päädyn ensimmäisenä tutkimaan tarkemmin keskiaikaista lattia-arkkitehtuuria, ja olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että kanssapelaajat voivat antaa minulle ensiapua.

Kuvaruudun reunassa vilkkuu kahden hahmon muotoinen merkki, joka tarkoittaa, että olemme kohdanneet ensimmäisen yhteistyötä vaativan tehtävän. Kulkuväylän tukkeena on bussi, mutta hinaamme sen kylkeen vanhan hyllyn, ja pääsemme kätevästi kohti seuraavaa tulitaistelua. Yksi ryhmämme jäsen jää uudentyyppisen vihollisen vangiksi. Vihu ei päästä otettaan irti, ennen kuin ammumme muutaman tarkan laukauksen. Testisessio lähestyy loppuaan.

Lasken ohjaimen alas levollisin mielin, sillä on suorastaan vakuuttavaa, kuinka klassinen Uncharted-tunnelma on saatu säilytettyä samalla, kun Naughty Dog on luonut moninpelin ja yhteistyökenttiä. Studio on jälleen todistanut osaavansa hommansa, ja vaikka takaraivoon hiipii pieni pelko siitä, että uuden pelimuodot vievät huomiota pois yksinpelikokemuksesta, vaikuttaa siltä, että ne ovat vain huikea lisä yhteen vuoden suurimmista seikkailuista.

Uncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among Thieves
Uncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among Thieves
Uncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among Thieves
Uncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among ThievesUncharted 2: Among Thieves

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Uncharted 2: Among ThievesScore

Uncharted 2: Among Thieves

ARVIO. Kirjoittaja Matti Isotalo

Innovaatiosta ei Nathan Draken toista seikkailua voi syyttää, mutta haittaako se jos puitteet ovat näin kertakaikkisen upeat? Naughty Dog tarjoaa pelikansalle taas silmäkarkkia koko rahalla.



Ladataan seuraavaa sisältöä