Trialsin peruskaura on edelleen yhtä maistuvaa. Nopeavauhtinen motocross-toiminta helpoilla ja keskivaikeilla radoilla hyppyineen ja räjähdyksineen yhdistyy saumattomasti extreme-ratojen millintarkkoihin esteratoihin. Kolminkertainen yksinpelin ratamäärä takaa, että prätkäsankarit pystyvät kehittämään taitojaan asteittain, eikä vaikeuskäyrä nouse äkkijyrkästi missään vaiheessa. Kultamitalien metsästykseen vaaditaan toisto jos toinenkin, mutta harjoittelu on ainoa tie vaikeampien kisatapahtumien avaamiseen.

Ajamisen opetteleminen on tehty hauskaksi Skill Games -moodissa. Kaasun, jarrun ja ajoasennon hallintaa testataan yksinkertaisissa mutta äärimmäisen haastavissa taitopeleissä. Eräällä radalla kaasuteltiin lämä tiskissä ilman jarruja, joten pyörä täytyi pitää pystyssä pelkän kuskin asentoa säätelemällä. Toinen testipätkä kuljettiin minipyörällä, jonka tankissa oli minimaalisesti polttoainetta. Kaasukäsi täytyi pitää erittäin kevyenä, jotta löpöä riitti aina seuraavalle huoltopisteelle. Älyvapaasta osastosta vastasi supisuomalainen suksirata, jossa pisteitä sai puhtsaista volteista eteen tai taakse - UFO-ajelusta puhumattakaan.

Haastaviin yksinpeliratoihin ja hassuihin "minipeleihin" tutustuttiin jo Trials HD:ssa, mutta moninpeli on täysin uusi juttu. Neljä kuskia voi asettua lähtöviivalle kisaamaan kunniasta ja brassailuoikeuksista, pelattiin sitten verkossa tai samalla konsolilla. Supercross-radoilla ajetaan rinnakkain vaikeustasoltaan helpommilla mutta kovavauhtisemmilla baanoilla. Rankatuissa kisoissa puolestaan ajetaan vain haamukuskeja vastaan, jotta "haudanvakavat" taistelut eivät ratkeaisi kameraongelmiin.

Uudetkin pelaajat pääsevät helposti mukaan skabaan, sillä kaatuminen tai jumittuminen heittää häntäpään pelaajan seuraavalle tarkistuspisteelle. Kärkikuskin ohittaessa sen, kaatunut prätkäjätkä/-mimmi pääsee mukaan lennosta - tosin reiluuden nimissä pienen pistesakon rankaisemana.

Ostos-TV:tä lainaten: eikä siinä vielä kaikki! Yksinpelin ratojen lisääminen sekä moninpelin mukaantulo täyttäisi helposti nykypäivän jatko-osan kriteerit. Evolutionin isoin juttu on kuitenkin editorin uudistukset. Varastohallitaustat vaihdetaan kertaheitolla kokonaan kolmiulotteiseen muutaman neliökilometrin maastoon, josta löytyy siltoja, junaraiteita, jokia ja baseball-stadion. Editorin kevytversion on tarkoitus opettaa ratojen tekemistä helposti ja nopeasti, mutta kokoversio - symbolinaan oskilloskooppi - antaa taitelijan käyttöön kaikki samat instrumentit, joita Red Lynxin tekijätiimi käyttää. Toimitusjohtaja Antti Ilvessuo vieläpä lupaili julkaisun yhteyteen vartin mittaisia opetusvideoita, jotka perehdyttävät editorin vaativimpiin työkaluihin.

Editorin monipuolisuus on uskomaton. Pääsin kurkistamaan erään työntekijän työpisteelle, joka paljasti osan potentiaalista. Yhtäkkiä olimme siirtyneet Trials-ratojen tehtailusta lintuperspektiivistä kuvattuun, Remedyn Death Rally -tyyliseen autopeliin, ja seuraavassa esimerkissä istuttiin jo suihkukoneen ohjaamossa konetykki laulaen. Löytyipä tallennetuista editoinneista pöytäfutiskin, joka osasi laskea pisteet.

"On mahdoton sanoa, mihin sfääreihin käyttäjät editorin vievät", Ilvessuo täräyttää.

Toisin kuin edellisversiossa luomusten jakaminen ei rajoitu kaverilistaan. Monipuoliset hakutyökalut varmistavat, että haastavimmat ja hulluimmat radat, minipelit sekä pikkutuhma animetaide - uskokaa pois - on ladattavissa muutamalla klikkauksella.

Trials Evolutionista on lupa odottaa vuoden kovinta latauspeliä. Vaikka Marathon-saavutukselle ei jatkoa nähdä, koska se meni Ilvessuon mukaan jo liiallisuuksiin, Evolutionissa voi hyvinkin riittää pelattavaa nykyisen konsolikaaren loppuun asti. Hinta jäi vielä arvoitukseksi, mutta mitä todennäköisimmin Trials Evolution on sen väärti ja ylikin. Mutta älkää kertoko sitä Ubisoftille. Kertokaa kavereille!