Suomi
JäSENARVIO

Alpha Protocol

Alpha Protocol - Valheiden verkossa

Salaisen agentin elämä ei ole mitään ruusuilla tanssimista. Salaiseen Alpha Protocol-nimiseen järjestöön pakkovärvätty Michael Thorton saa huomata sen suoritettuaan tehtävänsä Lähi-Idässä, joutuen piileskelemään Yhdysvaltain hallitukselta sekä Alpha Protocolilta ja estämään samalla maailmanlaajuisen uhan.

3 kuukauden aikana Thorton matkustelee ympäri maailmaa ja hänen tekemistään valinnoista keskustellaan aina silloin tällöin välinäytöksissä. Kyllä, Alpha Protocolissa voi tehdä Mass Effectien tapaisia dialogivalintoja tai -toimintoja, joilla tuntuu oikeasti olevan merkitystä tarinan kulkuun. Tappaako yksi terroristijärjestön johtajista, josta ei ole etukäteen mitään tietoa vai säästääkö hänet?

Juuri tälläisissä kohtauksissa pelaaja voi valita, mitä Thorton sanoo tai tekee hahmolle. Jokaisesta valinnasta muistutetaan pelin aikana dialogin myötä ja Thrortonin maine kasvaa sivuhahmojen keskuudessa riippuen siitä, missä paikassa on tullut käytyä aiemmin. Liittolaisiakin pystytään hankkimaan kasvattamallaan maineella, kunhan tietyt henkilöt jätetään eloon, minkä jälkeen voi mahdollisesti sopia sopimuksen tämän kanssa.

Dialogivaihtoehdot ja niiden seuraukset ovat suorastaan nerokas keksintö, suoriutuen ehkäpä jopa Mass Effectejäkin paremmin. Tosin Biowaren sci-fi-ropeista poiketen pelaaja ei voi miettiä ikuisuuksiin reaktiovaihtoehtoa, sillä aina tietyssä vaiheessa vaihtoehdot ilmestyvät ruudulle ja aikaa on vain rajallisesti, normaalisti noin 5-7 sekuntia.

Juuri näillä lähtökohdilla Obsidianin agentti-roolipeli voisi olla Mass Effectien kaltainen eeppinen seikkailu, jossa kaikki valinnat ovat pelaajan harteilla ja vapaasti päätettävissä, tosin ilman pakollista tarvetta pelata hyviksenä tai pahiksena.

Mikä siis voisi mennä pieleen? Lupaava agentti-roolipeli, joka voisi loistaa kuin tähti ja seistä pitkään pystyssä Mass Effectien tapaan. Voiko se todellakin olla vain parempaa kuvitelmaa kuin mitä se oikeasti on?


Pettureiden jalanjäljillä

Ikävä kyllä juuri näin on. Obsidian ei ole saanut Alpha Protocolista aikansa standardien mukaista peliä, vaan pelin, joka tuntuu pahasti keskeneräiseltä ja raakileelta.

Ulkoasu on pahasti ajastaan jäljessä ja tuntuu kuin peli liikkuisi tervassa, aina Thortonin kävelystä tulitaisteluitakin myöten. Hahmomalleissa ei todellakaan ole kehumisen aihetta, sillä välillä tyydyttävästi valaistuja ympäristöjä lukuunottamatta AP:n ulkoasu on ruma.

Peli tarjoaa dialogivaihtoehtojen lisäksi myös laajoja hahmonkehitysmahdollisuuksia, mm. hiiviskely-, lähitaistelu ja (valitettavasti myös) ammuskelutaitoihin. Varsinkin pelin alkupuolella aseilla ampuminen on ärsyttävän kankeaa, sillä vaikka kuinka läheltä ampuisi vastustajaa tepastellessaan tämän eteen, pyssyt ampuvat luotejaan miten sattuu. Osumatarkkuutta voi parantaa pysymällä hetken paikoillaan, mutta silloin pelaaja saattaa altistaa Thortonin ottamaan osumaa, mitkä eivät ole harvinaisia tilanteita Alpha Protocolissa.

Vanhanaikainen pelimekaniikka suojautumisineen saa pelin painoarvoa raskaasti alas, tiputtaen Alphan juuri siitä kastista, minne se kuuluisi. Minipelitkin tuntuvat rasittavilta ja liian paljon taitoa vaativilta. Näistä kolmesta minipelistä oikean johdon löytäminen on jotenkuten siedettävää touhua, mutta kahden oikean koodin löytäminen tietokoneelta ja ovien tiirikointi vaativat välillä turhankin paljon sietokykyä.

Entäs sitten ääninäyttely, joka on näin tarinavetoisessa pelissä välttämättömyys? Huolimatta välillä loistavastakin taustamusiikista ja muutamasta ammattiääninäyttelijästä tämäkin osa-alue ei saa kiitosta, sillä varsinkin Thortonin ääninäyttelijällä ei tunnu olevan yhtään munaa.

Vihollisten tekoäly saattaa toimia miten sattuu riippumatta Thortonin toimista: välillä agentin piileskellessä vihollinen saattaa nähdä hänet seinien läpi ja välillä Thorton voi välttää verilöylyn ihan sattumalta, vaikka hän olisi aivan vihollisen näköpiirissä.

Tämän virhekasan seasta ainoat asiat, jotka jaksavat pelissä kiinnostaa, ovat sen tarjoamat dialogi-vaihtoehdot ja niiden seuraukset, pelastaen Alphan täten täydelliseltä mahalaskulta. Katkeraa pettymystä tämä ominaisuus ei kuitenkaan lievittänyt minun kohdallani tarpeeksi. Alpha Protocol lupasi maittavan rope-pihvin, muttei lopulta antanut siitä kuin jäännökset.


HYVÄÄ:
+ Valinnoilla oikeasti vaikutusta tarinan kulkuun
+ Laajasti erilaisia hahmonkehitysmahdollisuuksia
+ Houkuttelee pelaamaan uudelleen ja kokeilemaan eri valintoja...


HUONOA:
- Ruudunpäivitys takkuaa pahasti
- Räiskintä ja muu pelimekaniikka on raivostuttavan kankeaa
- ... mutta vain jos pelin puutteet voi antaa anteeksi
- Ääninäyttelyssä olisi ollut varaa parempaankin
- Tekoäly saattaa toimia miten sattuu


GRAFIIKKA: 4
ÄÄNI: 7
PELATTAVUUS: 6
PITKÄIKÄISYYS: 8

Keskiarvo: 6/10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10