Sly 2: Band of Thieves
Sucker Punchin sympaattinen pesukarhu konna Sly on palannut! Ja entistä ehompana ja nyt myös voi valita pelattavakseen tiimin aivot eli kilppari Bentleyn ja tiimin lihakset eli virtahepo Murrayn. Viimeistään tämä peli todistaa, että Sucker Punch osaa hommansa.
KERRAN VARAS, AINA VARAS
Eli peli alkaa, kun taas kerran Sly on päättänyt käydä Pariisissa, mutta tällä kertaa he ovat jahtaamassa entisen arkkivihollisensa osia eli ykkösosassa loppu vastustajana oli mekaaninen pöllö, Clockwerk, joka myös tuhottiin siinä samassa, mutta hänen osat säilyivät ja ne käytiin noukkimassa ja vietiin museoon. Mutta tähän itse juoneen.
Miksi Sly on sitten hakemassa näitä osia takaisin? Koska hän yrittää estää näitä joutumasta vääriin kätösiin, mutta homma menee tietenkin plörinäksi. Toinen asia käy siinä intro kentässä myös ilmi, että nyt on mahdollisuus pelata Bentleyn tai Murrayn kanssa.
No kumminkin Clocwerkin osat joutuvat vääriin käsiin ja monelle eri sellaisille ja eri puolelle maailmaa. Eli taas on Sly:lla ja kumppaneillaan kana kynittävänä. Noh oli miten oli, niin taas kerran Sucker Punch on ylittänyt itsensä ja samalla nostanut rimaa, sillä Slyn pääviholliset ovat taas kerran yhtä kekseliäästi tehty ja niin edelleen ja myös yhtä sympaattisia.
VARAS KOLMIKKO TAAS ASIALLA
Tuolla jo aikaisemmin mainitsin, että pelissä voi pelata myös Bentleyllä ja Murraylla, vaikka valtaosa tehtävistä tehdäänkin Sly pesukarhun roolissa, niin saa välillä nuo kaksi muutakin vuoronsa, sillä välillä täytyy hakkeroimaan bentleyllä, että jokin sähkösuoja hajoaa ja sitten Murrayn on käytävä tuhoamassa se mitä suoja varjeli. Myös tämä peli on siirtynyt vapaamuotoiseempaan tasohyppelyyn.
Tehtävät jakautuvat siten, että ihan ensimmäiseksi täytyy mennä vakoillen tiedustelemaan asioita, kuten ottamaan kuvia tai salakuuntelemalla ja niin edelleen.
Sen jälkeen aletaan suunnittelemaan keikkaa, johon kuulu noin viisi tehtävää tämän jälkeen ruvetaan valmistelemaan sitä, kuten järjestelemään asioita paikkoja, kuten videokameroiden hämäämistä ja niin edespäin.
Tämän jälkeen keikka toteutetaan, jossa on ainoastaan yksi tehtävä mikä on normaalia pidempi. Samalla siinä täytyy kähveltää Clockwerkin osa ja piestä pomovihollinen sairaalakuntoon.
KENTÄT TÄYNNÄ TEKEMISTÄ
Jep eli tekemistähän riittää, joten ainakaan ei aika käy vähään aikaan pitkäksi, sillä tehtävät voi vetää suunnilleen siinä järjestyksessä missä pelaaja itse haluaa ja tässäkin pelissä on mukana vinkkipullot mitä keräämällä saa aukaistua holveja, joissa on sivu konnakirjaa, josta saa erikoistaidon. Tai sitten voi pölliä vihollisilta roposet, jalokivet, helyt ja sun muita arvoesineitä. Ja iillä voi ostaa uusia taitoja jostain konnapörssistä. Heh miten kekseliäistä!
Tai sitten voi vain piekseä vihollisia mielin määrin.
Pelistä on myös jätetty pois tämä hevosenkenkä kestävyys pois(ykkösosassa Slyn kestävyyttä piti yllä hevosenkenkä, joka voi olla kultainen tai hopea, mutta kultainen on kestävämpi. Eli ykkösessä Sly kesti maksimissaan kolme osumaa, jonka jälkeen hän kupsahti), mutta kumminkin Sly on saanut oman terveyspalkin joka kertoo kuinka paljon hänellä on terveyttä. Nyt myös Sly osaa juosta kovempaa, mutta viholliset kuulevaat tämän, joten hiiviskely on myös mahdollista. Sama pätee Bentleyhyn ja Murrayhyn
VIHOLLIS ELUKOITA ELÄINTARHASTA?
Vihollisia on pelissä kolmea eri niin sanottua "hahmoluokkaa" eli ensimmäinen on tavallisin ja tämä on toisteksi paras kestävyydeltään ja iskuiltaan. Toinen on heikoin ja voimiltaan huonoin, mutta osaa kutsua apua. Kolmas on kestävin ja vahvin, mutta vastapainona tulee hitaus ja rajattu näkökenttä. Tämä kolmas näkee vain siihen kohtaa missä hän osoittaa valoa, mikä auttaa hyvin kikkailuissa ja sen sellaisissa.
Ja jokaisella vihollisella on aina jotain pöllittävää. Jos heidän taskuissaan on arvoesine tai vastaava niin se välkehtii.
ÄÄNINÄYTTELY JA MUU SUUNNITTELU
Pelin ääninäyttely ansaitsee erikoismaininnan, sillä se on yksi parhaimmista dubatuista peleistä mitä olen nähnyt ja tästä huomaa, että siihen on myös nähty vaivaa. Grafiikkakin on hienoa, kuten sen pitääkin, se myös sopii peliin kuin nakutettu. Myös muut äänet, kuten musiikki luo tunnelmaa todella hyvin.
Myös tappeluihin on lisätty "pow", "zap", "Bang" ja "zowie" tyylisiä efektejä, kuin 60-luvun batmaneista konsanaan.
Kenttäsuunnittelu parantaa ykköosaa hyvin vapaamuotoisella temmellyksellään ja sen sellaisilla.
HEIKOIN LENKKI
Peliä kiusaa vieläkin ikävästi sen liiallinen helppous ja siitä taas huomaa, että peli on tehty perheenpienimmille, mutta kyllä sieltä paikka isommillekkin löytyy, sillä tämä peli on paljon pidempi kuin ykkösosa. Eli haastetta puuttuu jonkin verran. Ja välillä myös ruudunpäivitys osaa tökkiä.
YHTEENVETO
Sucker Punch näytti taas taivaan merkit muille lajityypin edustajille ja sitä ei huononna laisinkaan dubbaus suomen kieliseksi vaan päinvastoin, sillä se pitää Jakin ja Ratchet and Clankin tapaiset pelit poissa mielestä.
Mutta silti se on liian helppo veteraani pelaajille. Toisin sanoen haastettomuus on pelin suuri kompastus kivi kokeneemmille pelaajille.
Plussat:
+Grafiikka
+Tunnelma
+Vapaamuotoinen pelaaminen
+Pelattavuus
+Sympaattiset hahmot
+Tarpeeksi pitkä
+Tasosuunnittelu pistää paremmaksi
+Dubbaus
+Efektit ja muut äänet
Miinukset:
-Vähän liian helppo
-Kaksinpeli olisi voinut olla ihan kiva lisäys
-Ruudunpäivitys tökkii välillä
| Minun arvosanani: | 9/10 |
| Keskiarvo: | 9/10 |
- Alusta:PS2
- Pelityyppi:Tasohyppely
- Kehittäjä:Sucker Punch
- Julkaisija:Sony
- Pelaajia:1



Hyvä arvostelu !