En tiedä kumpi söi jo olematonta HC-pelaaja-imagoani enemmän, itse Kinect-liikesensorin hankinta vaiko olohuoneessa Lady Gagan tahdissa booty-sheikkaaminen. Ensimmäisillä Guitar Hero ja myöhemmin Rock Band peleillä maailmanmaineeseen noussut Harmonix jatkaa rytmipeleillä innovointia kehittämällä selkeästi Kinectin julkaisulistan hiotuimman pelin ja allekirjoittaneen mielestä parhaan tanssipelin koskaan.

Harmonix on onnistunut kiertämään liikesensorin tekniset rajoitukset kääntämällä voimassa olevan normin päälalelleen. Ruudulla oleva hahmo ei seuraa tanssijan liikkeitä vaan vaatii pelaajaa seuraamaan omia sarjojaan.

Sen sijaan että peli yrittäisi luoda TV-ruudulle yksi yhteen pelaajan liikkeitä matkivan avataren antaa Central kameran edessä hytkyvän pelaajan tehtäväksi matkia ruudulla liikkeitä puhtaasti suorittavaa hahmoa. Kun pelaaja on kykenemätön seuraamaan twistaavan NPC:n liikkeitä, osoittaa peli väärässä asennossa olevan raajan rajaamalla ruudulla olevan tanssijan osan punaisella.
Lähestymistapa on toimiva, tosin aina silloin tällöin peli itsepäisesti väittää lähes virheettömästi tanssivan pelaajan suorittavan liikkeen väärin.

Harmonixin luoma visuaalinen ulosanti ei jätä HD-sukupolven kasvatteja kylmäksi. Karikatyyrimäiset tanssijat ovat ilmeikkäitä ja persoonallisia, stereotyyppisine kuteineen ja lausahduksineen. Tanssiympäristö reagoi pelaajan suorituksiin menettäen värejään joraajan toikkaroidessa pahasti ja muuttumalla säkenöiväksi disko-klubiksi tanssijan onnistuessa sarjoissaan.

Musiikkipelien suosiota mitattaessa vähintäänkin keskeisimpiä tekijöitä ovat niiden kappalelistat. Laadullisesti Central osoittautuu yhä esimerkilliseksi tarjoten tanssikappaleita hip hopista teknon ja disco-musiikin kautta poppiin aina 80-luvusta tähän päivään. Mikä laadussa voitetaan, se määrässä hävitään, centralin lista saavuttaa vain vaivaiset 32 kappaletta, joka on vain murto-osa esimerkiksi Rock Band 3:sen huikaisevasta 83 kappaleesta.

Dance Central tuskin tulee myöskään olemaan samanlainen bilepeli-ilmiö kuin Rock Bandit ja Guitar Herot, moninpelissä kun tanssijoiden on vuoroteltava kameran tunnistaessa vain yhden pelaajan. Tästä on tosin turha Harmonixia syyttää, sillä ongelmana on Kinect-sensorin rajallinen suorituskyky ei ohjelmoijien laiskuus.

Nämä puutteet eivät ainakaan allekirjoittaneen peli-iloa pilanneet. Dance Central tarjoaa hauskaa sekä paikoin vaativaakin tanssimista, mahdollisuuden liikkeiden tarkempaan harjoitteluun erinomaisessa Break it down-tilassa sekä hyvää musiikkia. Tanssimatoille ei ole paluuta.