Meidän opettaja opettaa kristinuskon näkökulmasta ja pitää sitä ainoana oikeana totuutena. Ja minä en ole kiinnostunut ollenkaan mistään uskonnoista.

Jaa sitten se on vähän harmillista. Itse en edes tiedä onko opettajani uskonnollinen ja antaa usein esimerkkejä monista eri kulmista.

Meidän opettaja opettaa kristinuskon näkökulmasta ja pitää sitä ainoana oikeana totuutena. Ja minä en ole kiinnostunut ollenkaan mistään uskonnoista.

Lukion uskonnonkurssien pitäisi käsitellä maailmanuskontoja sekä uskontojen filosofiaa objektiivisesti. Opettajasi on nyt kyllä aivan hakoteillä!

Meidän opettaja opettaa kristinuskon näkökulmasta ja pitää sitä ainoana oikeana totuutena. Ja minä en ole kiinnostunut ollenkaan mistään uskonnoista.

Jos opetetaan kristinuskoa, niin sitten tuolla tavalla opetetaan. Jos opeteaan yleisesti uskonnoista, tai uskontohistoriasta tai vastaavasta, niin sitten objektiivisemmin.
Jos ei halua kristinuskon opetusta, niin kouluissa opetetaan myös muita uskontoja tai sitten elämänkatsomus tietoa.
Lukiossa ei enää opeteta kristinuskosta, kuin ykköskurssista puolet, joten jos olet lukiossa (en muista), niin sitten opettajasi asenne/opetustapa on täysin väärä, jos olet yläasteella, niin riippuu ihan mikä aihe tunnilla on, että onko se väärä vai oikea. Useimmiten ylä-asteellakin se on kuitenkin väärä.

Muokattu 2015-02-01 16:42:

Jaa sitten se on vähän harmillista. Itse en edes tiedä onko opettajani uskonnollinen ja antaa usein esimerkkejä monista eri kulmista.

Tuo on hyvä useimmiten.
Riippuu vähän keneltä kysytään, mutta hyvä jos kerrotaan monesta näkökulmasta. Mutta itse ymmärrän asiat monesta näkökulmasta, vaikka opettaisiin pelkästä yhdestä kulmasta.

Koeviikko loppui siihen. Tänään olin jo kympiltä kotona, kun filosofian koe oli melkoisen helppo. Hyvä maku jäi. Odotetaan pelolla, että mitä tulee.

Huomenna alkaa uusi jakso ja voi hitsi, kun pelottaa se opiskelun ja läksyjen määrä.
Meillä on samassa jaksossa kaksi kurssia pitkää matikkaa, ruotsia, englantia ja bilsaa. Kaikki ne aineet, joista tulee järkyttävästi läksyjä, siis jo enkun läksyissä menee puol tuntia, matikan tehtävissä vielä toiset, ja koska kaksi kurssia niin...
Ruotsistakin tulee paljon.
Läksyistä selviää, mutta eniten ärsyttää, kun nuo kaikki on semmoisia aineita, joihin pitää panostaa. Bilsan eka kurssi meni huonosti, niin pitää nostaa. Ruotsista pitää yrittää päästä edes läpi, enkun haluan kanssa nostaa ja matikat olis kiva pitää kasissa/ysissä.

Pitää alkaa oikeasti opiskeleen, kun tähän mennessä on tullut vaan laiskoteltua.

Hetkinen, tekeekö joku oikeasti läksyjä lukiossa?

Hetkinen, tekeekö joku oikeasti läksyjä lukiossa?

Meidän lukiossa on pakko tai saa sanktiota.

Matikassa pitää tehdä puolet että pääsee kurssilta läpi ja enkussa ne tarkistetaan niin, että kysyy randomisti ihmisiltä, eli joka toinen kerta joudun vastaamaan aikalailla.
Ruotsissa taas haluan oppia, jotta pääsen siitä läpi, ja nekin tarkistetaan.
Bilsassa jätin viimeksi tekemättä ja siitä varmaan huono numero osittain johtuikin, joten nyt aion ne tehdä suurimmaksi osaksi ainakin.

Hetkinen, tekeekö joku oikeasti läksyjä lukiossa?

Kai se riippuu hieman opettajasta. Jotkut antavat läksyjä, osa heistä edellyttää niiden tekemistä mikäli mielii selviytyä kurssista.

Oma koeviik. päiväni oli viikko sitten. Nyt odotellaan torstain äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskoetta ja siitä sitten lähtee kuukausi *krhm* ahkeraa lukemista.

Kai se riippuu hieman opettajasta. Jotkut antavat läksyjä, osa heistä edellyttää niiden tekemistä mikäli mielii selviytyä kurssista.

Juu, jotkut pakottaa, jotkut tarkistaa, mutta jos ei viittaa, niin ei joudu vastaamaan ja jotkut ei anna ollenkaan tai hyvin vähän. Filosofiasta esimerkiksi ei tullut kertaakaan läksyjä.

Muokattu 2015-02-03 15:26:
Se tuossa harmittaakin, että noissa kaikissa on pakko, ja ne on samassa kurssissa...

Itse olen sitä mieltä, että läksyt ovat opettajien tapa vältellä vastuuta. Kokeissakin mitataan muistia, ei oppimista. Oppimisen tulisi tapahtua yksin koulussa, ja sitten kotona voidaan kerrata asioita jos oikeasti kiinnostaa.

Tässä maassa on liikaa kirjatietoudellaan keulivia ihmisiä, jotka tarkemmalla katsastelulla eivät tiedä asioista sen syvällisemmin juuri mitään.

Meilläkin on lukiossa läksypakko. En tee ikinä, tosin niitä tulee yleensä vaan juuri ennen testejä.

Lukio on juuri Lukio läksyjen ansiota. Peruskoulu pyrkii opettamaan työnteon elintapaa mm. Läksyjen muodossa ja juuri itseoppineisuuteen pyritään panostamaan. Kokeet ovat lähes suora kopio aiemmin annetuista tehtävistä aineessa, kuin aineessa.

@ipot: Lieköhän sattumaa, että tuon asenteen yleistyminen ja ihmisten tyhmeneminen tapahtuvat yhtäaikaa? Esseekirjoituksissa muistilla ei tee mitään, vaan kyse on yksinomaan taidosta. Kielet ovatkin muistamista, mutta ainoastaan laskua vaativat aineet (matematiikka, kemia ja fysiikka) eivät enää kysy esseitä. Tuorein Biologian kokeenkikn oli kaksi esseetä, yksi tutkimustyö ja selonteko Soluista ja geeneistä.

On yksilökohtaista opettajilta tehtävien tarkistuksen suhteen, mutta Lukiolaissa seisoo, että oppilaan on tehtävä tehtävänsä. Sanktioita ei voi tulla, mutta huutoa ei ole kiva kuunnella.
Pääsinpähän koeviikosta nyt eroon

Itse olen sitä mieltä, että läksyt ovat opettajien tapa vältellä vastuuta. Kokeissakin mitataan muistia, ei oppimista. Oppimisen tulisi tapahtua yksin koulussa, ja sitten kotona voidaan kerrata asioita jos oikeasti kiinnostaa.

Sitten pitäisi istua koulussa kauemmin...
Pitkässä matikassa ei ehdi ikinä esimerkiksi tehdä tehtäviä koulussa melkein yhtään.
Muisti/oppimis asiasta olen kyllä samaa mieltä.

Mutta kuten raptori sanoi, lukiossa itseopiskelu on isommassa osassa kuin alemmilla asteilla. Sitten jossain yliopistossa (ja osittain lukiossakin) voi suorittaa lähes kokonaan yksin.

Lieköhän sattumaa, että tuon asenteen yleistyminen ja ihmisten tyhmeneminen tapahtuvat yhtäaikaa?

Koululla ei ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä. En itsekkään ole kovin korkeasti koulutettu, sillä inhosin koulua. Läksyjä en tehnyt oikeastaan koskaan ja keksin jonkun juonikkaan tavan huijata. Kokeista selvisin päättelemällä. En koskaan halunnut sekoittaa koulua vapaa-aikaan ja siitä syystä tein läksyt ainoastaan silloin, jos oli suuri vaara jäädä kiinni niiden tekemättömyydestä. Ammattikoulussa ei tietenkään mitään läksyjä enää ollut ja hyvä niin.

Koulu ei opettanut minulle mitään työmoraalia. Se opetti minulle ainoastaan viidakon lait ja miten vastuuta on helpoin vältellä. Pääopetus oli yksinkertainen: Huijaa, valehtele ja varasta

@ipot: Lieköhän sattumaa, että tuon asenteen yleistyminen ja ihmisten tyhmeneminen tapahtuvat yhtäaikaa? Esseekirjoituksissa muistilla ei tee mitään, vaan kyse on yksinomaan taidosta. Kielet ovatkin muistamista, mutta ainoastaan laskua vaativat aineet (matematiikka, kemia ja fysiikka) eivät enää kysy esseitä. Tuorein Biologian kokeenkikn oli kaksi esseetä, yksi tutkimustyö ja selonteko Soluista ja geeneistä.

Toki hiukan karrikoin äsken, mutta väitän silti ettei koulu yksin tee ihmisestä älykästä. Jos on valmiiksi paska asenne ja on älynlahjoiltaan heikko, ei koulukaan muuta niitä faktoja. Itsekin lukion kävin ja suoriuduin ihan hyvin. Mielenkiintoisista aineista kirjoitin E:t ja loput olivatkin sitten jotain muuta.

@ipot: Lieköhän sattumaa, että tuon asenteen yleistyminen ja ihmisten tyhmeneminen tapahtuvat yhtäaikaa?

Saattaa olla sattumaa, tai sitten ei. Kyseessä voi olla myös se, että tyhmät ihmiset harvemmin käyttävät ehkäisyä oikein

Objektiivisesti, kansallisella tasolla ajateltuna ylikouluttautuminen on ihka oikea ongelma maassamme.

Sitten jossain yliopistossa (ja osittain lukiossakin) voi suorittaa lähes kokonaan yksin

Tässä on toki haittansakin: Nykyään on normaalia opiskella yliopistossa 7 vuotta. Liikaa vapautta, eli huomio mene bilettämiseen ja laiskotteluun. Itselleen tulisi asettaa tavoitteita. Ilman niitä ei mistään tule koskaan mitään. Itsellänikin venähti AMK vuodella ainoastaan omaa laiskuuttani. Ei hyvä

Juu, ei koulussa tulla älykkääksi, vaan älykäs pärjää siellä helpommin.
Koulussa saadaan tietoa. Kohta alkaa esimerkiksi solu ja perinnöllisyys bilsassa, kohta tiedän siitä siis aika paljon, en tule älykkäämmäksi. Tiedon saaminen, viisaus, ja älykkyys on kaikki eri asiat.

Kielet ovatkin muistamista, mutta ainoastaan laskua vaativat aineet (matematiikka, kemia ja fysiikka) eivät enää kysy esseitä.

Olen itse kuullut toisin: http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/fysiikk
a.pdf

Tuossa on viime syksyn fysiikan ylioppilaskoe. Itsellä pistää pahasti silmään ainakin tehtävät 4, 11 ja 12. Taitaa matematiikka olla ainoa aine lukiossa jossa esseitä ei vaadita, siinäkin tosin pääsee välillä vähäsen kirjoittamaan.

@mightille: Älykkyys jalostetaan oppilaitoksista. Lahjakkuus menee helposto ohi ellei sitä käytä. Ja varsinkin korkeamman asteen oppilaitokset ('á la Lukio/yliopisto) tähtäävät laaja-alaiseen opetukseen ja kasvatukseen.
Monelta jäisi historia muutoin väliin ja hän joka tuntee historian, tuntee asiat toisia paremmin.
Ja sinulle vielä sitaatti, jota olet kyllä kamppittanut kaksin käsin ja jaloin
"on viisaampaa olla hyvä ihminen, kuin olla paha ihminen" - Jonkun suusta, en muista kenen.
Ja viisaalla tarkoitetaan siis korkeaälyistä henkilöä

@ipot: YHtään sinua väheksym,ättä tuota juttua meinasin. Menee minulla itsekkin samoilla linjoilla. Tosin ensimmäiset kirjoitukseni ovat vasta puolen vuoden päästä.

@Hermorage: Koulu uudistuu Omat Fysiikan kurssini jäivät syystäkin kahteen.

Paras viimeiseksi. Kurrisesta löytäisin melkoisen hengenheimolasien, kun olemme kerran lähes kaikesta samaa mieltä

Paras viimeiseksi. Kurrisesta löytäisin melkoisen hengenheimolasien, kun olemme kerran lähes kaikesta samaa mieltä

Sehän on mukava kuulla.

Älykkyys jalostetaan oppilaitoksista. Lahjakkuus menee helposto ohi ellei sitä käytä. Ja varsinkin korkeamman asteen oppilaitokset ('á la Lukio/yliopisto) tähtäävät laaja-alaiseen opetukseen ja kasvatukseen.
Monelta jäisi historia muutoin väliin ja hän joka tuntee historian, tuntee asiat toisia paremmin.

Toki yliopistoissa jalostetaan älykkyyttä, mutta koulumenestys ei kerro kenenkään älykkyydestä, sillä sinun ei tarvi olla älykäs pärjätäksesi koulussa. Älykkyyttä on montaa eri sorttia ja se, mikä saa sinut erottumaan joukosta koulumaailmassa, on luovuus. Monet pitää itseään älykkäänä ja sortuu helposti ylpeyteen. Itse tunnen historiaa oikein hyvin yleisesti ja olen ollut töissäkin museossa. Historian tuntemiselle ei myöskään ole edellytys käydä koulua.

Ja sinulle vielä sitaatti, jota olet kyllä kamppittanut kaksin käsin ja jaloin
"on viisaampaa olla hyvä ihminen, kuin olla paha ihminen" - Jonkun suusta, en muista kenen.
Ja viisaalla tarkoitetaan siis korkeaälyistä henkilöä

Viisaus ei tarkoita älykkyyttä, mutta muuten ihan perushyvä sitaatti.

On meidän koulussa hieno venäjän kielen opettaja. Hän on neuvostoliiton aikainen henkilö ja sanoi että olisi ollut hyvä juttu jos venäjä olisi Suomen maan saanut. Silloin sanoi kun olin pari oppituntia sen venäjän tunnilla. En itse opiskele mutta piti olla koska omalla opettajalla oli muita menoja.

olisi ollut hyvä juttu jos venäjä olisi Suomen maan saanut.

Kirveellä jalkaan.

Tämänpäiväiseen uskonnon kokeeseen meni huimat kymmenen minuuttia.

Kokeen jälkeen koulullamme vieraili poiitikkoja tutustumassa siihen, kuinka iPadien käyttö opetus-/opiskeluvälineenä on muuttanut opetusta ja opiskelua. Käytännösä tämä tarkoitti keskustelutilaisuutta sekä luokissa kiertelyä. Lähestyvien vaalien takia paikalle ei uskallettu kutsua lehdistöä, joten opettajan pyynöstä lupauduin väsäämään jonkun jutun aiheesta.

Ainoa normaali oppitunti jolle osallistuin, oli matematiikkaa. Pistokoe alkoi täysin päivänselvillä perustehtävillä, joita en kuitenkaan saanut tehtyä, koska keskittymiskykyni oli lähellä nollaa; oli kuumetta, ja nukuin viime yönä huimat 5 tuntia. Tajuttuani tekemäni virheet sain kuitenkin kokeen tehtyä loppuun asti, mutta epäilen opettajan saavan minkäänlaista selkoa paperistani.

Tänään tuli englannin yo-kuuntelun alustavat pisteet, sain 85 eli ällän tasoa. Toivottavasti kirjallinen osuus onnistuu yhtä hyvin! ^3^

Eilen tuli viime jakson kurssien numerot ja sain nostettua keskiarvoa n. 0,3:lla. Kolme ysiä, kun tuli lisää.