Tänne, arvon ystävät, listataan kaikista pottumaisimmat kohdat peleistä, joiden läpäisyssä ohjain/hiiri on kokenut kovia osuessaan esim. seinään. Puhumattakaan henkisistä traumoista

Vaihtoehtoisesti voidaan listata yksinkertaisesti vaikeimmat pelit perusteluineen. Pahimmat spoilerit piiloon! Muistutan, että vaikeustasoon liittyvät vaikeudet eivät välttämättä tee peleistä/kohdista itsessään vaikeita. Aloitan ulkomuistista:

1. Tuoreimpana kettumaisuutena tuli mieleen L.A. Noiren kohta, jossa juostaan puskutraktoria karkuun. Peli neuvoo välillä ampumaan sitä kohti hidastaakseen sitä, mutta kun näin tekee, muuttuu pelaajan menosuunta traktoria kohti ja kuolo korjaa pian turhan käännyskelyn surauksena. Ampumatta jättämisestäkin sakotetaan kuolemalla

2. HL2 ep. 2: Loppupään Strider-mylläkkä. Ajaminen ks. pelissä ei ikinä ollut muutenkaan vahvuuksiani, joten yritä siinä nyt sitten ajaa, laukaista magnussonlaite Striderin kylkeen ja pamauttaa se pistoolilla melkein samanaikaisesti. Ei edes sovi puhua siitä, että pitäisi vielä latojakin pelastaa romuttumiselta siinä välissä!

3. Dead Space 1&2 ja Kuulemma myös 3: Kohtaamiset Regenerator -morsojen kanssa. Paniikki ei tee hyvää tähtäyskyvyille tai järkiajattelulle, kun kuolematon otus + muita pikkupirulaisia hyökkii naamalle. Kivulias kuolema-animaatio paloi verkkokalvoille.

4. Dead Space 1: Asteroidi-ammuskelu xbox -ohjaimella. Kuolin useasti ja vielä pari päälle.

5. Bioshock 1: Ensimmäiset kohtaamiset Rosie- luokan big daddyjen kanssa. Muutama kuti näiltä tankeilta ja kuolo korjaa, varsinkin kun alkupäässä hahmonsa kestävyyttä ei ole vielä päässyt juuri kehittämään.

Hmm, selataanpas sanan vaikea kohdalle. Näköjään sana vaikea on synonyymi Ocarina Of Timen vesitemppelille. Siis tuntui, että aivot joutuivat tiristämään sen ylimääräisen kapasiteetin käyttöön ratkoessa tätä temppeliä. Tämän temppelin läpäisyn jälkeinen voiton fiilis on verrattavissa tyyliin johonkin valmistumiseen lukiosta, tohtorin paperin saamiseen, ensimmäisen lapsen syntymään, inssin läpäisyyn, kotiutumiseen intistä ja lista jatkuu.. http://www.urbandictionary.com/define.php?term=Water%20Templ
e

Gran turismo 5:n monet special eventsit ovat helvetin *****maisia (pahoittelen). Ehkä ei ajotaidot ole mistään parhaasta päästä, mutta se aina jää pari sekuntia, sadaosaa tai 0.001 sekuntia vaille kultaa. Reaktio on aina että: .... ja uusiks.

Toinen on street fighrter Iv loppu vastus, jopa medium vaikeus tasolla se on lähes mahdoton, mutta en olekkaan mikään hyvä mätkimään SF Sä. Olen enemmänkin Tekken ihmisiä

Täytyy laittaa lisää, kunhan tulee mieleen.

Luigi's Mansion 2:n kenttä E-5 Paranormal chaos oli yllättävä vaikeuspiikki suhteellisen helppoon peliin. Lähinnä vain, koska se on pitkä kenttä, jossa joudut taistelemaan laumoittain pelin voimakkaimpia ja epäreiluimpia kummituksia vastaan. Eikä missään välissä ole checkpointteja (eli jos kuolet, joudut aloittamaan alusta), ja vielä aikarajakin painaa hartioita. Ja löydät ehkä yhden luun kentästä (luu palauttaa sinut henkiin, jos kuolet).

Aika on onneksi kullannut muistot, eivätkä kaikista kauheimmat pelimuistot vaikeista kohdista nouse mieleen kovin helposti.

Yksi NESin vaikeimmista omistamistani peleistä on alkuperäinen Batman. Hakkasin sitä kuukauden putkeen päivittäin, että lopulta sain sen läpäistyä. Kyseessä on ainut kerta, kun olen tehnyt videopelin läpäisystä Facebook-päivityksen.

Super Mario Brossit ovat minulla olleet aina helppoa kauraa lukuunottamatta ensimmäisen pelin viimeistä maata, ja koko SMB 2:sta. Ostin SMB 2:n vasta noin vuosi sitten, joten en oppinut sitä selkäytimiä myöten.

Tähän hätään en keksi mitään muuta. Joissain peleissä joitain kohtia pitää hinkata turhautumiseen saakka, mutta yleensä kaikki kohdat selviävät alle sadalla yrityksellä

Itselläni tuon Sly ensimmäisen läpäisyssä on ollut todella tiukkoja kohtia joista kaikki on niitä joissa ei pelata itse Slylla.

Ensimmäinen haaste oli ykkösmaan se aarrejuttu jossa piti niitä aarteita tuhota ja ravut eivät saaneet varastaa niitä. Noh, siihen meni noin kymmenen kertaa eli ei mikään hirveän vaikea.

Toisena tuli kakkosmaan autokisa Murraylla. Jumankekka kun yritin sitä niin monta kertaa että teki mieli vetää ohjain kahti, haasteena oli lähinnä tyhmä ohjaus ja se kuinka täydellisesti vastustajat ajoi. Sitten pääsin sen kerran lähes tuurilla kun pari autoa törmäsi ekan mutkan jälkeen seinään.

Kolmanteen haasteeseen listaan kolme kolmosmaan aivan mahdotonta kenttää joita tällä hetkellä yrittelen. Eka on se missä pitää ajaa sillä jollain liekinhetinkoneella ja ajaa pirajioiden yli ja hankkia öljyä jonka jälkeen pitäisi sytyttää 25 soihtua. Aikaraja toimii suurimpana haasteena
Toisena on se kanahomma missä pitää lyödä kanoja taas ennenkuin aika loppuu, ja haasteena sinn vielä tulee ns. pommikanoja.
Vaiken kummiskin on se kenttä jossa pitää ampua pikkualuksella haamuja ja edetä kenttää. Kaikkien spesiaalikenttien ohjaus on mielestäni huono ja vaikeusaste on vielä todella korkea vielä kun peli on lähes aina One Hit One Death

Itselläni tuon Sly ensimmäisen läpäisyssä on ollut todella tiukkoja kohtia joista kaikki on niitä joissa ei pelata itse Slylla.

Ensimmäinen haaste oli ykkösmaan se aarrejuttu jossa piti niitä aarteita tuhota ja ravut eivät saaneet varastaa niitä. Noh, siihen meni noin kymmenen kertaa eli ei mikään hirveän vaikea.

Toisena tuli kakkosmaan autokisa Murraylla. Jumankekka kun yritin sitä niin monta kertaa että teki mieli vetää ohjain kahti, haasteena oli lähinnä tyhmä ohjaus ja se kuinka täydellisesti vastustajat ajoi. Sitten pääsin sen kerran lähes tuurilla kun pari autoa törmäsi ekan mutkan jälkeen seinään.

Noi kaksi oli joo ihan kamalia kun sen pelasin läpi.
Autoilu kohdissa olen tosi huono yhäkin.
Pelaakko muuten PS3:lla Collectionia vai PS2:lla itse Sly kakkosta?

Battletoadsin Turbo Tunnel

cat mario

Vaikeimmat vaikeusasteet tuovat mukanaan tietysti lähes aina vaikeita tilanteita mutta ainakin nykyisen konsolisukupolven peleistä voisin nostaa esille Call of Duty 4 ja Trials HD:n.

Codissa veteraanilla kolme vaikeinta kohtaa olivat mielestäni yksi sniper-kentistä, jossa omaa piti kannella, loppupuolella oleva tunneliosuus aikarajoineen ja sitten se mukava loppuextra, jonka kunniaksi Bad Company 2:ssa oli samantapainen loppu mutta se oli tehty hardillakin naurettavan helpoksi.

Trials HD:ssa taas sain erästä extreme-kenttää pelatessa tietää, että yhden kentän aikana saa kaatua vain 500 kertaa. Niitähän tuli sitten hinkattua kunnolla ja lopuksi pääsin varmaan jokaisen alle 100:lla kaatumisella läpi, yhden noin kymmenellä.

Jak 2

1. Tehtävä jossa pitää tuhota se alus ja ampua 40 jetpackillä lentävää Crimson Guardia. Kamalia muistoja...

2. Kaikki ajotehtävät, mutta erityisesti se jossa pitää ajaa Haven Cityn läpi ja osua jokaiseen rinkulaan.

3. Se tehtävä sielä satamassa jossa pitä juosta laiturin lopusta tasaiselle maalle ja Crimson Guardeja tulee joka puolelta.

Siinä oli Jak 2 vaikeimmat kohdat.

Noi kaksi oli joo ihan kamalia kun sen pelasin läpi.
Autoilu kohdissa olen tosi huono yhäkin.
Pelaakko muuten PS3:lla Collectionia vai PS2:lla itse Sly kakkosta?

Pelaan alkuperäistä PS2 versiota.

I wanna be the guy:ta kokeilin joskus. Viiden minuutin jälkeen luovutin

I wanna be the guy:ta kokeilin joskus. Viiden minuutin jälkeen luovutin

Tätä kokeilin minäkin, mutta oma kokeiluni loppui mahdottomaan kaatuilemiseen. Kyseinen peli crashasi jatkuvasti.

En ole löytänyt mitään uutta hc vaikeeta peliä/kohtaa mutta muutama vanha löytyi:
1. Crash Bash kun yritin saada kaikki ne timantit ja muut! FUUUFUU!
En vieläkään ole saanut kaikkia tasoja!
2. Spiderman 1sen limamöykyt!
3. Jack 3sen aavikkoajo tehtävät, kun pitää pelastaa ihmisiä aavikolta tajuttoman lyhyen ajan sisällä! Ja muutenkin Jack 3 oli vaikee

Halo 2 legendarylla on jotakin mahdottomuutta! Ainut halo-peli, jota en ole legendarylla päässyt läpi.

Halo: CE Library-kenttä legendarylla on ihan hirveä, koska flood-armeijat. Selviytysmiskamppailua parhaimmillaan, vaikka kenttä vähän muuten vähän karu onkin.

Gears of War ykkösen loppubossi Raam vaikeimmalla tasolla. Muuten olen koko pelin mennyt läpi vaikeimmalla tasolla, mutta Raam ei vaan koskaan kaatunut.

Myös ekat Falloutit olivat vaikeita, koska ne ovat mekaniikoiltaan monipuoliset ja samalla monimutkaiset ja peli ei ohjaa lainkaan. Mahtavia pelejä silti, vaikka todella vanhoja ovatkin.

Super Meat Boy ja Trials Hd/Evolution sisältää paaljon helvetillisiä kenttiä, mutta molemmissa peleissä failien jälkeen ei oo mitään latausaikaa tai viivettä niin sitä jaksaa yrittää kymmeniä, joskus satojakin kertoja samaa kenttää

Halo 2 legendarylla on jotakin mahdottomuutta! Ainut halo-peli, jota en ole legendarylla päässyt läpi.

Halo: CE Library-kenttä legendarylla on ihan hirveä, koska flood-armeijat. Selviytysmiskamppailua parhaimmillaan, vaikka kenttä vähän muuten vähän karu onkin.

Komppailen vahvasti sinua. Halot 1 ja 2 ovat Heroicillakin mielestäni melko haasteellisia. Legendaryt kyseisistä peleistä on jääneet suosiolla läpäisemättä Varsinkin kakkonen on todella sadistinen kokemus. Outoa, miten legendary ja varsinkin heroic ovat siitä eteenpäin helpottuneet huomattavasti. Vai ovatko taitoni kehittyneet...?

Ja se library... voi jösses. Miten unohdinkaan sen? Heroicilla nirri lähti raivostuttavan monta kertaa. Onneksi anniversryssa kenttää on muokattu helpommin sisäistettäväksi. Se viimeinen juoksu Indexille loputtomien Flood-massojen vyöryessä niskaan on ihanata

Nyt kun halo 1 on puheenaiheena, niin vaikein kenttä oli omasta mielestäni se viimeinen kenttä. The maw sen nimi taisi olla. Siinä on se ärsyttävä kohta, missä pitää räjäyttää ne ilmastointikanavat, ja sitten pelin viimeinen ajo-osuus, jonka olen läpäissyt ehkä kerran. Halo ykkösessä on myös monissa kentissä niitä kohtia, missä vain eksyy. Ehkä jos pelissä voisi olla kartta tai jotain.

Vaikeinta taisi olla hakkaa Cynthia Pokemon Diamondissa ensimmäisen kerran. Oli kyllä niin tuskastuttavaa kun Cynthialla oli se Garchomp ja Milotic.

Nyt kun halo 1 on puheenaiheena, niin vaikein kenttä oli omasta mielestäni se viimeinen kenttä. The maw sen nimi taisi olla. Siinä on se ärsyttävä kohta, missä pitää räjäyttää ne ilmastointikanavat, ja sitten pelin viimeinen ajo-osuus, jonka olen läpäissyt ehkä kerran. Halo ykkösessä on myös monissa kentissä niitä kohtia, missä vain eksyy. Ehkä jos pelissä voisi olla kartta tai jotain.

Se ei ole kauhean vaikea kohta, kun tietää mitä tehdä, edes legendarylla. Ne kaikki 4 jutskaa saa tuhottua hyvin nopeasti kun hyppää crouch-jumpilla takas sinne ylös tuhottuaan yhden ja menee hetkeks sinne yhteen huoneeseen suojaan ja jatkaa sitten muiden tuhoamista samalla taktiikalla.

Noh ajokohtaus on ainakin itselleni todella helppo, vaikka Halo ykkösen warthog onkin vähän erikoinen ohjattavuudeltaan. Uskon sen aiheuttavan monille vaikeuksia, mutta on sitä tultu mentyä kyseinen ajokohtaus legendarylla yli minsa ajastimessa jäljellä

Vaikeinta taisi olla hakkaa Cynthia Pokemon Diamondissa ensimmäisen kerran. Oli kyllä niin tuskastuttavaa kun Cynthialla oli se Garchomp ja Milotic.

En muista että Platinumissa Cynthia olisi tuottanut minulle kauheasti ongelmia, mutta tuosta tuli mieleen Pokémon Black. Elite Fourin jälkeen meni todella ahtaalle, enempiä spoilaamatta.

En muista että Platinumissa Cynthia olisi tuottanut minulle kauheasti ongelmia, mutta tuosta tuli mieleen Pokémon Black. Elite Fourin jälkeen meni todella ahtaalle, enempiä spoilaamatta.

Diamondissa Elite four oli kyllä aikamoinen piikki, kun itselläni oli pikkasen päälle 50 levuset möllit, ja elitellä nousi levut hyvin nopeasti sinne kuuteenkymppiin. Ja sitten kaiken raadannan tuloksena ja potionit että revivet käytettynä pitäisi hakkaa tiimi yli 60 levusia. Hyvin helppoa.

Diamondissa Elite four oli kyllä aikamoinen piikki, kun itselläni oli pikkasen päälle 50 levuset möllit, ja elitellä nousi levut hyvin nopeasti sinne kuuteenkymppiin. Ja sitten kaiken raadannan tuloksena ja potionit että revivet käytettynä pitäisi hakkaa tiimi yli 60 levusia. Hyvin helppoa.

Levelit asettavat kyllä aina oman haasteensa, itse näin jälkeen päin ajatellen taisin kyllä koluta Victory Roadia vähän enemmänkin kehittäessäni tiimiäni. Silti Blackin/Whiten lopetus on minusta koettelevin mitä olen kohdannut. Jollei ehkä lasketa naurettavaa tasonnousupiikkiä Heartgoldissa/Soulsiverissä Rediä vastaan. En ole vieläkään jaksanut valmistaa tiimiäni tätä ottelua varten.

Jollei ehkä lasketa naurettavaa tasonnousupiikkiä Heartgoldissa/Soulsiverissä Rediä vastaan. En ole vieläkään jaksanut valmistaa tiimiäni tätä ottelua varten.

100 lvl Rayquaza sekä 100 lvl Blaziken riitti ainakin itelläni Redin voittoon HeartGoldissa.

Omasta mielestäni vaikein oli pokemon platinumissa battle towerin pomo : Palmer.
Siinä ei ollut väliä leveleillä ,koska ne pyöristettiin kaikilla 50:neen ja siinä kaytettiin vain kolmea pokemonia. Kaiken lisäksi ennen kuin otteluun pääsi ,piti voittaa ainakin 20 matsia putkeen.