Ensisilmäyksellä Playstation Vita näyttää erehdyttävästi PSP:ltä. Harha haihtuu kuitenkin sillä silmänräpäyksellä, kun laitteen saa käsiinsä. Kokoonpano tuntuu kämmenissä vankalta ja kiiltävät muovipinnat henkivät kestävää laatutyötä. Kookkaan rungon ansioista se sopii paremmin aikuisiin käsiin kuin Nintendo 3DS. Modernilta käsikonsolilta toivoo tietysti myös kahta analogista ohjaustattia, ja ne ovat Vitassa vakiona. Tatit tarjoava hyvän otteen ja tuntuman peleihin lyöden 3DS:n ärsyttävän liukkaan analogilevyn selvästi. Sivuliipaisimet sen sijaan ovat sileät, joten pito vaatii turhaa puristamista. Näin ollen pitemmissä sessioissa ei käsien puutumista oikein voi välttää.

Teknisesti PS Vita on todellinen peto, ja erityisesti suurikokoinen OLED-kosketusnäyttö tekee lähtemättömän vaikutuksen. Sisuksista löytyy napakka neliydinprosessori, joka puskee ruudulle yksityiskohtaista ja värikästä kuvaa oli kyseessä sitten peli tai video. Vaikka näytön resoluutio ja kirkkaus jäävät hieman tämän hetken huipputeknologiasta, sijoittuu näyttö kevyesti kannettavien laitteiden parhaimmistoon. Sen lisäksi että ruutua on ilo katsella, niin se toimii oivallisesti ohjauksessa. Kosketusnäyttö reagoi pieniinkin hipaisuihin miellyttävän tarkasti. Toisin kuin 3DS:ssä, kosketus pohjautuu älypuhelimista tuttuun kapasitiiviseen tekniikkaan, joten stylus-kynälle ei ole käyttöä.

Uusi kosketusnäyttö ja kaksi tattia eivät ole PS Vitan ainoita uutuuksia. Käsikonsoli on suorastaan ahdettu täyteen ominaisuuksia. Mukana ovat muun muassa PS3-ohjaimista tuttu Sixaxis-gyroskooppiohjaus, ainutlaatuinen takakosketuspaneeli sekä augmentoitua todellisuutta tukevat kamerat laitteen molemmilla puolilla. Sony on selkeästi painottanut kehittäjille uusien ominaisuuksia, ja niitä pääseekin (tai joutuu) käyttämään runsaasti PS Vitan julkaisupeleissä. Takana oleva kosketusohjauspaneeli tuntui aika turhalta kapistukselta. Sitä yritetään tuoda esille esimerkiksi Uncharted: Golden Abyssissa ja Little Deviantsissa, mutta heikolla menestyksellä: testatessa se ei tuntunut missään vaiheessa varteenotettavalta vaihtoehdolta perinteisimmille ohjausmetodeille.

PS Vitan kamerat pyörittävät "lisätyn todellisuuden" pelejä (joissa esimerkiksi pelihahmot asetetaan todellisen ympäristön päälle) sukkelasti, mutta varsinaiseen valokuvaukseen niistä ei ole. Sony on mennyt kameroiden suhteen sieltä mistä aita on matalin, sillä 1,3 megapikselin tarkkuudella kuvat näyttävät Vitan hienolla ruudullakin vaatimattomilta. Hämärässä kuvien ottaminen ei onnistu oikeastaan ollenkaan. Ottaen huomioon Vitan laskentatehon on myös odottamatonta, että kuvien tallennus on varsin hidasta.

Tästä päästäänkin PS Vitan käyttöliittymään: Päällisin puolin homma toimii mainiosti. Käyttöliittymä on yksinkertainen ja valinnat onnistuvat helposti. PS Home -näppäin vasemmassa alareunassa toimii kätevänä oikotienä, jolla taustalla pyörivät ohjelmat ja pelit saa helposti näkyville, selattavaksi tai piiloon. Sulavien perustoimintojen alla liittymä on kuitenkin melkoisen jäykkä. Lähes jokaiselle toiminnolle löytyy oma sovellus tai ohjelma, joten edestakaisin selaamista on roppakaupalla. Lisäksi Vitan valikot toimivat yksinomaan kosketusnäytöllä. Itse selaisin niitä mieluummin risti- tai analogiohjaimella, jolloin otetta ei tarvitsisi koko ajan olla vaihtamassa.

Suurin heikkous on kuitenkin multimedian käytettävyys ja hallinnointi. PS Vitan ruudulta totisesti kelpaisi katsoa videokuvaa, mutta median siirtäminen laitteelle on erittäin vaivalloista, ja tuettuna on tällä hetkellä vain yksi videotiedostomuoto (MPEG4). Sen lisäksi, että sisältöä voi selata ja järjestää vain Vitalta käsin, vaaditaan tietokoneelle erillinen yhteysohjelmisto. Vitan internet-selain ei sekään tuo helpotusta videoiden katseluun. Vaikka selain on muuten toimiva, ei se tue Flashiä tai HTML5:ttä. Näin ollen Youtubet ja monet muut netin videopalvelut jäävät näkymättä.

Internet-selaimen lisäksi PS Vitalla tulee mukana kohtalaisen mukava paketti sovelluksia. Peruskauraa ovat työkalut Sony Entertainment Network -tilin (aikaisemmin Playstation Network), ystävien, pikaviestien ja Trophyjen hallintaan, mutta mainitsemisen arvoisia uutuuksia ovat erityisesti Welcome Park ja Near. Ensin mainittu esittelee laitteen toimintoja lukuisten minipelien avulla, ja jälkimmäinen on vastaus Nintendo 3DS:n Street Passille. Nearin avulla pelaajat voivat vaihtaa dataa kuten pelinsisäisiä tavaroita, viestejä ja haasteita tien päällä. Keräilijöille on eittämättä hyvä uutinen, että molemmissa voi myös ansaita pokaaleja aivan kuin PS Vitan peleissäkin. Niin kutsutun Cross Playn ansiosta PS3:n ja Vitan pelaajat puolestaan voivat haastaa toisiaan samassa verkkopelissä. Yhteensopivuus on mukana esimerkiksi Wipeout 2048:ssa. Pienemmässä määrin Cross Play näkyy siinä, että kotikonsolilla kerätyt pokaalit ovat yhtä lailla selattavissa PS Vitalla, joskin synkronoinnin nopeus jätti paljon toivomisen varaa.

Sovellusvalikoima on tulevaisuudessa kasvamassa, sillä PS Storeen on luvassa lähitulevaisuudessa sovelluksia kuten Facebook, Twitter ja Youtube. Tämän pitäisi hieman korjata Flash-videoiden puutetta selaimessa. Store tarjoilee lisäksi tuttuun tapaansa niin ladattavia pelejä kuin ilmaisia demojakin Vitan käyttäjille.

Tässä vaiheessa miettii helposti, onko Playstation Vita ostamisen arvoinen. 250 euron käsikonsoli edellyttää vielä kalliin muistikortin sekä tietysti pelejä, joten hinta nousee auttamatta reilusti yli kolmeensataan. Mainittava on myös melko lyhyt 3-4 tunnin akunkesto, mikä on epäilemättä seurausta suuresta näytöstä ja tehokkaasta prosessorista. Toisaalta juuri teknisesti rautaisat ominaisuudet tekevät konsolista houkuttelevan. Multimedialaitteeksi PS Vitaa ei kannata hankkia, mutta puhtaasti pelikonsolina se uhkuu potentiaalia. Seuraavaksi paljon riippuu peleistä. Vitan julkaisupelitarjonta on parempi kuin vuosi sitten 3DS:llä, mutta Sony saa silti tehdä tosissaan töitä kiriäkseen kiinni Nintendon etumatkan. Unchartedin kaltaiset pelit kuitenkin osoittavat jo nyt, että jos kotikonsolin audiovisuaalista hurmetta haluaa taskukoossa, on PS Vitan hankinta lähinnä lompakosta kiinni.