Vuosi on taas vierähtänyt ja olisi aika laittaa nimikkeitä järjestykeen. Seuraava litania ajaisi ehkä paremmin asiansa foorumilla, mutta nyt saatte tyytyä tähän.

Vuoden seikkailu, mutta puzzlepelille meni voitto

Olen pelnnut tänä vuonna vain yhtä varsinaista seikkailupeliä (UC3), mutta koska en sille palkintoa suo, ja Skyrimia en luokittele seikkailuksi, on valinta helppo. Joskin genreluokittelu on hieman kyseenalainen, mutta löydän Portal 2 myös paljon seikkailullisia piirteitä.

Paras tasoloikka

Saa odottaa vielä siihen asti, kunnes Super Mario 3d Land on läpäisty

Vuoden ajo

Laiha vuosi ajopelipelaajalle, joskin Forza 4 olisi ollut pakkohankinta, jos omistaisin 360:n. Palkinnon vie F1 2011, vaikka karmaiseva pettymys olikin.

Vuoden moninpeli/yhteistyö

Ei BF3, ei MW3, ei GeoW3. Palkinnon vie Portal 2. Välillä on mukava pelata jotain muutakin moninpeliä kuin sotapelin sellaista.

Paras urheilupeli

Top Spin 4. Ainoa urheilupeli, jonka ostan tänä vuonna ja oli vielä hyvä sellainen. Kankeat kontrollit, mutta muuten niin loistava tennissimulaattori kuin konsoleilla voi olla. Pelatkaa te vain Änäriä, minulle maistuu tämä paremmin. NBA 2K12 olisi myös voinut viedä tämän tittelin.

Vuoden roolipeli

Helppo vastaus, sillä en ole tänä vuonna pelannut kuin yhtä roolipeliä, vaikka Dark Souls kuumottaisikin. Skyrim. Tunnelma tässä pelissä on niin hieno, että oksat pois ja roolipelimäisiä elementtejä piisaa, vaikkei kuulemma yhtä paljon kuin vaikkapa Dark Soulsissa. Mutta aijai kun maistui hyvälle. Ihan hymiöt pitää tähän laittaa.:)

Vuoden räiskintä

Helppo, Bodycount.

Vuoden yksinoikeus

Jaa-a, pakko tähän on Uncharteddia pukata, sillä muuta mainitsemisenarvoista (PS3) yksinoikeutta ei tullut pelattua. Toinen on varmaan 3DS-yksinoikeus SM3DL, jolle taidankin laittaa tämä kohdan, sillä ei se nyt ainakaan videoiden perusteella voi olla huono.

Pahin pettymys

Uncharted petti, PES 2012, petti molemmissa demoissa, ajopelit petti järjestään. Mutta taidanpa laittaa tähän tyhjää, sillä ei mikään peli tänä vuonna minua nyt aivan täysin pettänyt.

Vuoden Studio

Jos ajattelisi niin että kuinka monta hyvää peliä vuodessa pelitalo pystyisi heittämään ulos olisi vastaus helppo, Nintendo. Koska en kuitenkaan ajattele näin, niin pystini saa Valve. Bethesda olisi tietysti kanssa ollut hyvä valinta, mutta koska studio tekee pikkaisen bugisia pelejä vuodesta toiseen niin nyt kävi näin.

Se vuoden paras peli

TES V: Skyrim. Mestariteos. Ei sitä muuten pelaisi vajaata neljääkymmentä tuntia viikossa, ellei peli olisi uskomaton. Skyrimin suurin vahvuus on sen maailma ja sen luoma tunnelma. Uskomattoman hieno peli yhtä kaikki. Portal 2:kin oli uskomaton, mutta nyt täytyy vain sanoa, että Skyrim vain oli yksinkertaisesti parempi.

Älkää sitten järkyttykö, ne ovat vain tälläisen 13-vuotiaan juniorin mielipiteitä.:)

Tälle kosolisukupolvelle vakiintuneet pelin sisäiset palkinnot, tuttavallisemmin trophyinä tai achievementteinä tunnettu pelikansaa jakava ilmiö on kovin kaksipiippuinen juttu. Toiselta puolelta katsuttuna nämä palkinnot ovat mukavia lisätavoitteita, mutta toisaalta näillä palkinnoilla, ja niiden määrällä leijuvat pelaajat saavat ainakin allekirjoittaneella aikaan suuren ihmetyksen. Tähänkö pelimaailma on mennyt, onko pelaajien ainoana tavoitteena saada ensimmäinen Platinum omalle tilille, vaikka kyseessä oleva peli olisi tasoltaan kuinka surkea? Jos näin on, ihmettelen mitä pelit merkitsevät enää näille "trophy huntereille"? Ei mitään, on oma vastaukseni. Pelit ovat viihdettä, jokaisesta sekunnista pelien parissa on saatava ja pitää nauttia, minkä takia Gamerscorella tai trophyjen määrällä leuhkivat pelaajat ovat mielestäni unohtaneet pelien syvimmän olemuksen - viihdyttämisen tarkoituksen.

Toisaalta trophyt ja achievementit ovat mukavia tavoitteita ja pelien ikää lisääviä tapauksia. Ne saavat pelaamaan peliä tietyllä tavalla tarkemmin, koukuttava ääni trophyn kilahtaessa PSN-tilille on aina niin mukavaa kuunneltavaa.

Trophyja keräämällä saa peleistä myös enemmän irti - ne lisäävät rutkasti pelin ikää omassa pelikonsolissa.

Huonot ja hyvät achievementit/trophyt

Raivostuttavat "tee 10 000 tappoa"-trophyt mietyttävät ja puhuttelevat minua, kuinka pelinkehittäjien mielikuvitus on joskus niin kovin heikkoa ja yksipuolista. Tästä loistavana vastaesimerkkinä toimii Valven uusi mestariteos Portal 2. Liiemmin spoilaamatta useat palkinnot vaativat suoranaista vahinkoa tai taitoa, ei mitään grindaamista tai ainakaan täälläpäin niin eitoivottua yliluonnollista suoritusta, mitä muun muassa edustaa surullisen kuuluisan Uno-korttipelin "Pääse 200 parhaan pelaajan joukkoon netin leaderboardeilla" kaltainen, nykyään tavalliselle pelaajalle melkein mahdoton palkinto.

Monien pelaajien himoitsema Platinum-trophyn saamista varten tunnutaan tekevän mitä vain. Useat keskustelufoorumit täyttyvät kysymyksistä "Mistä helppo Platinum". Kyllähän se siellä PSN-kortilla skutaa tekee, mutta loppujen lopuksi se merkitsee samaa kuin esimerkiksi tämän keskustelualueen tähdet - hienojahan ne tuossa nimen vieressä ovat, mutta tekevätkö ne viiden tähden keskustelijasta yhden tähden keskustelijaa automaattisesti paremman. Eivät.

Lopputulema

Oma mielipiteeni on se, että trophyt/achievementit ovat hyvä lisä peleihin, mutta pelaamisen pohjimmaista tarkoitusta ne eivät saa mielestäni muuttaa. Itsekin tykkään trophyja aina väliajoin keräillä, mutta ne eivät missään nimessä saa olla pelaamisen ainoa tarkoitus, jos näin olisi, en pelaisi pelejä enää hetkeäkään.

Kerro oma mielipiteesi trophyistä ja achievementeistä ja kerro, millä tavalla ne ovat muuttaneet omaa pelaamistasi, huonompaan vaiko parempaan suuntaan.