8DAYS-toimintapelissä pelaaja hyppää G.O.D-organisaation palkkasoturin saappaisiin. Tarkoituksena on palvella kullan, öljyn ja timanttien nimissä taistelevan etujärjestön asiakkaita ja aikaansaada näiden taloudellisia intressejä myötäilevä maailmanrauha muun muassa Kaukoidässä ja Lähi-Idässä.
Pelin alussa valitaan hahmo kahdesta G.O.D-palkkasotilaasta, vaikka Lola "Wasp" Cruzin ja Mike "Ghost" Doen välillä ei ole juurikaan eroja. Pelaaja päättää itse, etenevätkö operaatiot aseiden suuliekkien valaisemina vai hiivitäänkö sittenkin varjoissa - harmi vain, että pelisuunnittelu ei tue räiskimistä millään tavalla.
Santa Clara Gamesin ylhäältä kuvattu räiskintäeepos sisältää pelin kuvakulman huomioiden käsittämättömän kömpelön ohjausjärjestelmän, jossa pelihahmoa liikutellaan ohjaimen vasemmalla tatilla ja aseen tähtäintä oikealla. Aseella sihtaaminen ja ampuminen ovat hitaudessaan ja kankeudessaan yhtä murhenäytelmää, jossa pelaaja tyhjentää lippaallisen tähtäintä vihollisten suuntaan sormet ristissä - vihollisiin lukittuva tähtäin olisi ollut todella tervetullut ratkaisu tähän tilanteeseen.
Pelin alkupään ahtaissa ulkoilmakentissä pelaajan huomio menee tähtäämisen kanssa painimiseen, ja vihollisten luotien väistely päättyy turhauttavan usein lyijymyrkytyksen sijaan kuilun pohjalle mätkähtämiseen. Pelin runsaat pomotaistelut ovat vielä tätäkin suurempaa tuskaa, kun pelaaja joutuu hahmonsa liikuttamisen ja ampumisen ohella väistelemään runsasta luotisadetta. Saman ruudun yhteistyöpelissä kaaoksen määrä luonnollisesti kaksinkertaistuu.
Vastapainona laajemmissa, esimerkiksi siviilien täyttämiin kyliin sijoittuvissa kentissä on paljon enemmän jopa taktikoinnin varaa, kun pelaaja voi hiiviskellä suojasta suojaan esimerkiksi talojen takana tai pujahtamalla rehevän riisipellon sekaan. Peli tallentaa itsensä kentästä toiseen siirryttäessä, eli kuoleman korjatessa pelaaminen alkaa aina kyseisen tason alusta - varsinkin pitkien kenttien kohdalla jäin kaipaamaan kipeästi lisää välitallennuspisteitä.
Tyylikäs ja värikäs kasibittinen pikseligrafiikka on jo vähän nähty ratkaisu, mutta mielenkiintoinen ja yksityiskohtainen kenttäsuunnittelu sekä verinen sekoilu innostavat jatkamaan eteenpäin turhauttavia kohtia junnatessakin. Pelin ensimmäinen trophy-pokaali kilahtaa puukottamalla vankilassa riutuvaa miestä, ja hetken kuluttua pelaaja pääsee posauttelemaan raketinheittimellä elinkeinoaan puolustavien mielenosoittajien sekaan piiloutuneita vihollisia.
Kenttien taustamusiikit ovat mainioita, ja alun itämaissävytteinen jollotus osoittautuu tehokkaaksi korvamadoksi. Sitä vastoin tulitaistelujen taustalla kilkkaava synapoppi kaivaa tiensä ulos kuuloelimistä varsin nopeasti.
8DAYS on harmittavan kömpelö retrohenkinen räiskintä, jota on vaikea suositella edes haastetta kaipaaville oman elämänsä toimintasankareille.